Suutuinko miehelle syystä vai turhaan?
Mentiin miehen kanssa ravintolaan syömään. Olin sinne mennessä nälkäinen ja iloinen, olin jo päättänyt etukäteen minkä ruuan otan. Kun ravintolassa kerroin miehelle ottavani ruuan A, hän yhtäkkiä tokaisikin, ettei mun pitäisi ottaa sitä, koska mulla kestää sen syömisessä kuulemma helvetin kauan, ja ehdotti mua ottamaan sen sijaan vaikka ruuan B tai C. Meillä ei siis ollut mitään suunniteltuna ravintolan jälkeen, ei kiirettä mihinkään. Ahdistuin miehen sanoista ja sanoin, että ottaisin sitten vain jotain pientä, mihin mies totesi, että ota nyt vaan mitä haluat, vaikka se A sitten jonka halusit. Tilasin sitten A, mutta fiilis oli tosi huono loppuillan ja sanoin miehelle, että tuli paha mieli. Tähän mies totesi, että olen myrkyllinen ja pahantuulinen ihminen. Mitä mieltä olette tästä tilanteesta?
Kommentit (112)
Sun mies on hölmö. Kyllä tuon oivaltaminen varmasti vetää mielen matalaksi.
Miksi alat vaihtaa ruokavaihtoehtojasi sen sijaan, että kysyt mieheltäsi, että miksi ihmeessä hän nyt haluaa, että pitää syödä nopeasti. Mikä tässä nopeassa syömisessä on nyt takana? Sinä et kyseenalaista mitään, mutta kilttinä tyttönä alat heti etsiä uusia vaihtoehtoja. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Sun mies on hölmö. Kyllä tuon oivaltaminen varmasti vetää mielen matalaksi.
En usko että tämä tuli nyt yllätyksenä tässä parisuhteessa yhden ravintolakäymisen jälkeen.
Olet myrkyllinen ja pahantuulinen. Ja varmaankin myös läski
Olisin kysynyt onko meillä/miehellä kiire jonnekin, jonka takia en voi ottaa ruokaa A. Jos ei ollut kiire, olisin ottanut ruuan A. Jos olisi ollut kiire, olisin ottanut ruuan B tai C, tai jopa D:n.
Koko illaksi en olisi pahoittanut tuosta mieltäni.
Kuulostaa selkeästi siltä että miestä painoi jokin ihan muu asia. Osoitti ärtymystään sitten tuolla tavoin. Terveisin, "niin monta kertaa ollut vastaavanlaisessa tilanteessa".
Vierailija kirjoitti:
En puhu skeidaa, tämä tilanne todella tapahtui. Lähinnä mietin, ylireagoinko itse kun harmistuin miehen kommentista. Meillä kummallakaan ei siis ollut kiire mihinkään. Miten olisitte itse tehneet tuossa tilanteessa?
Miehesi on tollo, et suuttunut turhaan.
Teillä ei ollut mitään suunnitelmia ravintolan jälkeen, miehellä oli. Siksi häntä otti jo valmiiksi päähän se, että joutui taas kerran katsomaan, kun syös annostasi riipien jokaisen palasen erikseen, käänellen sitä ja varmistaen, että se on syömäkelpoinen.
Tosin on outoa olla iloinen siitä, että tietää, mitä ruokaa aikoo syödä. Ihan kuin olisit vajailla valoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En puhu skeidaa, tämä tilanne todella tapahtui. Lähinnä mietin, ylireagoinko itse kun harmistuin miehen kommentista. Meillä kummallakaan ei siis ollut kiire mihinkään. Miten olisitte itse tehneet tuossa tilanteessa?
Miehesi on tollo, et suuttunut turhaan.
No ei noin pienistä kannata suuttua vaan sanoo sille miehellä, että pidähän huoli vaan omista syömisistäsi.
Oho, on ilkeä mies. Me syömme aina rauhallisesti ravintolassa. Ei olla kiireellä siellä.
Vierailija kirjoitti:
Teillä ei ollut mitään suunnitelmia ravintolan jälkeen, miehellä oli. Siksi häntä otti jo valmiiksi päähän se, että joutui taas kerran katsomaan, kun syös annostasi riipien jokaisen palasen erikseen, käänellen sitä ja varmistaen, että se on syömäkelpoinen.
Tosin on outoa olla iloinen siitä, että tietää, mitä ruokaa aikoo syödä. Ihan kuin olisit vajailla valoilla.
- eri
Asun pienellä paikkakunnalla ja ravintoloitakin on vain muutama. Maistan kyllä uuden ruokalistan läpi, mutta tiedän usein jo mennessäni, mitä syön tutulta listalta. Ja saatan hehkutella herkkuannoksiani jo edellisenä päivänäkin.
Ravintolaruoka-annoksesi valintaa ei ohjaile kukaan muu kuin sinä.
Taustalla ko käytökseen vaikuttimena oli jokin muu syy kuin ruoka-annoksesi.
Mikä on vialla?
Omituinen kommentti mieheltä, ja lopuksi vielä veetuilee myrkyllisyydestä. Kuulostaa ihmiseltä, joka haluaa saada sut kokemaan olosi epävarmaksi, kun mikään ei kelpaa.
Ihmeellisiä kommentteja täällä. Ihan riippumatta ihmisen tempperamentista, joka voi olla hyvinkin mielistelevä tai äkkipikainen, henkilö voi silti mennä ns lukkoon tilanteessa, jossa on etukäteen itse tehnyt hyvillä mielin suunnitelman illan kulusta ja sitten läheinen ihminen torppaakin koko homman sanomalla jotain erittäin yllättävää. Läheisen ihmisen sanat kun tuntuvat paljon vahvemmilta ja henkilökohtaisemmilta kuin kenenkään muun. Ei siis ole yhtään yllättävää, että ap meni ehkä miehensä kommentista jäihin ja alkoikin empimään omaa ruokavalintaa. Myös oma vireystila ja stressitaso vaikuttaa omaan reagointiin.
Ap, et todellakaan pahoittanut mieltäsi turhaan! Sinullakin saa olla tunteita asioista, jotka ovat osoitettu suoraan sinulle. Keskustelisin miehen kanssa tuosta pahamielisyydestä ja hänen kommentista sinun pahaan mieleen liittyen. Hänen mielestä ehkä reagoit liian usein negatiivisesti kommentteihin, mutta tällä samalla istumalla voisi sanoa miehenkin reagoivan negatiivisesti eli päättömiä kommentteja letkauttelevalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Oho, on ilkeä mies. Me syömme aina rauhallisesti ravintolassa. Ei olla kiireellä siellä.
No onhan tässä muuttujia, kumman idea oli mennä ravintolaan, oliko miehellä muita suunnitelmia ollut. Kaikki ei viihdy ravintolassa odottamassa yhden syömistä, en minäkään, istua siinä ihmettelemässä kun yksi syö.
Vierailija kirjoitti:
Oli aika törkeästi tehty. Ihan kuin olisi vaan halunnut pilata sun iloisen fiiliksen. Meillä kanssa mieheltä pääsee näitä välillä, yritän unohtaa sillä niiden esiin ottaminen johtaa aina pitkään ja ylimitoitettuun riitaan. Ei myönnä sanoneensa ikävästi, eikä varsinkaan pyydä anteeksi. Jos haluan että pyytää anteeksi niin saan riidellä asiasta huutamalla useamman tunnin ennenkuin saan sen anteeksipyynnön. Ja riidan jälkeen tunnen itseni vielä pahemmin loukatuksi.
Muuten suht hyvä mies, niin yritän olla välittämättä. Kaikilla meillä on omat sokeat pisteemme.
Ei ole kyllä kuule yhtään hyvä mies. Ei välitä sun fiiliksistä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oho, on ilkeä mies. Me syömme aina rauhallisesti ravintolassa. Ei olla kiireellä siellä.
No onhan tässä muuttujia, kumman idea oli mennä ravintolaan, oliko miehellä muita suunnitelmia ollut. Kaikki ei viihdy ravintolassa odottamassa yhden syömistä, en minäkään, istua siinä ihmettelemässä kun yksi syö.
No sitten et mene ravintolaan? Et syö muiden seurassa, kerran se on niin vastenmielistä? Syö yksin. Jos sinne ravintolaan kuitenkin lähdetään, niin eihän sinne nyt mennä hotkimaan sillä ajatuksella, että mahdollisimman äkkiä kaikki kurkusta alas ja pois. Kyllä jokaisen pitää saada syödä rauhassa.
Kerro ap mikä tämä mystinen aikasyöppö oli?
Vierailija kirjoitti:
En puhu skeidaa, tämä tilanne todella tapahtui. Lähinnä mietin, ylireagoinko itse kun harmistuin miehen kommentista. Meillä kummallakaan ei siis ollut kiire mihinkään. Miten olisitte itse tehneet tuossa tilanteessa?
Olisin suuttunut ja häipynyt tieheni.
Mikä tämä annos on, johon menee extra aikaa syömiseen. Tilasit jonku 350 gramman pihvin, jonka syömiseen menee aikaa. No mitkä nämä vastaavat nopeat annokset olivat?
Minä syön tosi hitaasti ja puren kaikki suupalat rauhassa. Mulla menee ihan perusruokaankin paljon aikaa. Tommoiseen extra isoon pihviin vois mennä vielä enemmän aikaa.