Lue keskustelun säännöt.
Suutuinko miehelle syystä vai turhaan?
07.09.2024 |
Mentiin miehen kanssa ravintolaan syömään. Olin sinne mennessä nälkäinen ja iloinen, olin jo päättänyt etukäteen minkä ruuan otan. Kun ravintolassa kerroin miehelle ottavani ruuan A, hän yhtäkkiä tokaisikin, ettei mun pitäisi ottaa sitä, koska mulla kestää sen syömisessä kuulemma helvetin kauan, ja ehdotti mua ottamaan sen sijaan vaikka ruuan B tai C. Meillä ei siis ollut mitään suunniteltuna ravintolan jälkeen, ei kiirettä mihinkään. Ahdistuin miehen sanoista ja sanoin, että ottaisin sitten vain jotain pientä, mihin mies totesi, että ota nyt vaan mitä haluat, vaikka se A sitten jonka halusit. Tilasin sitten A, mutta fiilis oli tosi huono loppuillan ja sanoin miehelle, että tuli paha mieli. Tähän mies totesi, että olen myrkyllinen ja pahantuulinen ihminen. Mitä mieltä olette tästä tilanteesta?
Kommentit (112)
Ap, olet liian alistuva kyseiselle miehelle, ja ette sovi yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen ihminen on valmis muuttamaan etukäteen miettimäänsä annostaan kumppaninsa vuoksi? Ei olisi itsellä edes käynyt mielessä annoksen vaihtaminen pienempään jos olisin ollut samassa tilanteessa. Enkä olisi edes pahoittanut tuosta mieltäni, etenkään jos tiedostan olevani hidas syöjä. Silti olisin tilannut sen mitä jo etukäteen himoitsen ja olisin syönyt sen kaikessa rauhassa nautinnolla. Ei kaikkea kannata ottaa itseensä, mutta puolensa on hyviä oppia pitämään.
Samaa mieltä. Olisin vaan sanonut, että sinähän vitsin nyt murjaisit. Kerrankin tultiin ravintolaan ja nyt syödään pitkän kaavan mukaan. Voit poistua ihan milloin haluat, jos seura ei kiinnosta loppuun asti.
Eihän se ollut pointti aloituksessa, vaan se, että ap oli odottanut yhteistä aikaa miehen kanssa ja mies osoittikin, ettei häntä kiinnosta ap:n seura, mitä vähemmän yhdessä sen parempi.
Onko ap kyse pidemmästä suhteesta, joka on väljähtynyt ja sinusta tuntuu, että mies ei enää arvosta vaan pitää itsestäänselvyytenä? Oletko toivonut, että saisitte palautettua parisuhteeseen taas takaisin romantiikkaa ja läheisyyttä? Tulee tällainen kuva, että ap odotti, että saadaan puhallettua eloa kuolleeseen suhteeseen ja iloitsi treffi-illasta etukäteen. Sitten toiveet murskautuivat, kun mies osoitti, ettei häntä ap kiinnosta vaan on pitkin hampain lähtenyt ravintolaan ja kärsii joka hetkestä ap:n seurassa ja haluaa pois nopeasti. Jos näin on, niin valitettavasti mies on jo lähtenyt suhteesta henkisesti, häntä ei kiinnosta enää yrittää.
Vierailija kirjoitti:
En puhu skeidaa, tämä tilanne todella tapahtui. Lähinnä mietin, ylireagoinko itse kun harmistuin miehen kommentista. Meillä kummallakaan ei siis ollut kiire mihinkään. Miten olisitte itse tehneet tuossa tilanteessa?
En yleensä loukkaanu herkästi, mutta pitäisi miestä töykeänä. Kyllä muakin olisi tympässyt, eihän tuossa enää ole se kiva, yhteinen ilta, mikä piti olla.
Yleisesti en ymmärrä, enkä jaksa Mielensäpahoittajia, mulla on ollut sellainen mies,ja se oli raskasta. Mutta ne mielenosoitukset oli miehellä sellaisia, että tervehdin väärällä äänensävyllä, katsoin väärin tai vaikka esimerkkitapauksessa olisin ottanut väärää ruokaa. Esim hän oli ajatellut pihvi-illallista ja ottaa pihvin itselleen ja minä haluan ottaa burgerin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En puhu skeidaa, tämä tilanne todella tapahtui. Lähinnä mietin, ylireagoinko itse kun harmistuin miehen kommentista. Meillä kummallakaan ei siis ollut kiire mihinkään. Miten olisitte itse tehneet tuossa tilanteessa?
Ukko kaasuvalottaa sua.
Ihan kaikki yksittäiset teot ei ole narsismia.ihmiset mukailevat ja töksäyttelevät myös ihan muuten vaan. Kukaan ei ole täydellinen.
Mies oli liikkeellä eri fiiliksillä, kuin aloittaja. Hän halusi syödä äkkiä ja mennä kotiin lepäämään, ehkä sänkyyn.
Vierailija kirjoitti:
Mun veli sanoi, että välttelee puhumasta yhtään mitään vaimonsa kanssa. Tavallisin kuulemani lause onkin, että "mitä mieltä sinä Laura olet", koska sillä tavalla riitaa ei oikein saa syntymään tyhjästä.
Miksi osa naisista ottaa tavallisen rupattelun henkilökohtaisena loukkauksena? Jos annoksen A syömiseen menee aika ja ikuisuus ja mies joutuu vieressä katsomaan, kun toinen nyhertää annostaan, niin eikö sitä saa sanoa ääneen?
Toiset nyt vaan on hitaita syöjiä, toiset nopeita. Minä olen nopea syömään, ja se on noloa, olen aina ensimmäisenä syönyt,vaikka kuinka hidastelen. Äitini taas on hidas, ja häntä saa odottaa ja odottaa. Hän ei ole edes puolivälissä annostaan, kun minä olen syönyt kaiken. Äitiäni hitaus kolottaa myös. Kumpikaan ei voi asialle mitään.
Mies olisi voinut ottaa isomman annoksen, alkupaloja jälkiruokaa tai vaikka oluen. Sen verran voisi olla tilanne tajua, molemmilla, että kun johonkin mennään, koitetaan pitää tunnelma kivana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teillä ei ollut mitään suunnitelmia ravintolan jälkeen, miehellä oli. Siksi häntä otti jo valmiiksi päähän se, että joutui taas kerran katsomaan, kun syös annostasi riipien jokaisen palasen erikseen, käänellen sitä ja varmistaen, että se on syömäkelpoinen.
Tosin on outoa olla iloinen siitä, että tietää, mitä ruokaa aikoo syödä. Ihan kuin olisit vajailla valoilla.
Oletpa ilkeä.
Minä esimerkiksi käyn syömässä harvoin, joten todellakin odotan hyvää ruokaa, ja mietin etukäteen, mitä haluaisin syödä. Tuollaisessa tilanteessa myös odotan kiireetöntä yhdessäoloa, mihin ei arjessa ole aikaa.
Toiset vaan on hitaita syöjiä, AP.n meis varmasti tietää sen, ja osaa siihen varautua. Joka syö hitaasti, syö kyllä kaiken hitaasti, vaikka olisi vain keitto kyseessä.
Ap:n mies tarvitsee vähän ronskimman naisen, joka sanoo välillä suorat sanot miehen sanomisista ja pistää miehen ruotuun. Sen jälkeen molemmat nauttivat illallisesta ja rakastelevat intohimoisesti jälkiruoaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies oli joko väsynyt ja ärtynyt tai sitten hänellä on jokin persoonallisuushäiriö. Jos tuollainen käytös on toistuvaa, juokse!
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen ihminen on valmis muuttamaan etukäteen miettimäänsä annostaan kumppaninsa vuoksi? Ei olisi itsellä edes käynyt mielessä annoksen vaihtaminen pienempään jos olisin ollut samassa tilanteessa. Enkä olisi edes pahoittanut tuosta mieltäni, etenkään jos tiedostan olevani hidas syöjä. Silti olisin tilannut sen mitä jo etukäteen himoitsen ja olisin syönyt sen kaikessa rauhassa nautinnolla. Ei kaikkea kannata ottaa itseensä, mutta puolensa on hyviä oppia pitämään.
Jos olisi yksittäinen tuollainen tilanne, niin olisin ehkä toiminut samoin kuin sinä, enkä olisi pahoittanut mieltäni tuossa annoksen valinnassa, vaikka ihmetellyt kyllä, että onpa törppöä käytöstä mieheltä.
Jos olisi vähän päästä kumppanin kanssa tuollaista, että koittaa määräillä / kontrolloida minua liikaa, eikä ota huomioon positiivisella tavalla, ja saisin olla koko ajan pitämässä puoliani, niin todennäkoisesti asia alkaisi ärsyttää ja harmittaa ja alkaisin pahoittaa mieltäni, ja jos käytös jatkuisi asiasta keskusteltuani, niin lopettaisin suhteen, sillä minulle on tärkeää, että voi olla kumppanin kanssa rennosti, ja häneen voi luottaa niin, että tavallisesti huomioi minutkin ja kohtelee hyvin, eikä minun tarvi olla pitämässä puoliani koko aikaa.
"Tähän mies totesi, että olen myrkyllinen ja pahantuulinen ihminen."
Tuollaista kommentointia en kuitenkaan sietäisi pahastumatta, ihan sama mikä olisi asia ja kritiikin kohde pohjalla, ja oli jotain aihetta tai ei, sillä on eri asia kommentoida toisen jotain käytostä, kuin perusteetta koko luonnetta. Tiedän kuitenkin, etten ole mikään myrkyllinen tai erityisen pahantuulinen ihmisenä. Tuollainen kritisointi on yksinkertaisesti ilkeämielistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun veli sanoi, että välttelee puhumasta yhtään mitään vaimonsa kanssa. Tavallisin kuulemani lause onkin, että "mitä mieltä sinä Laura olet", koska sillä tavalla riitaa ei oikein saa syntymään tyhjästä.
Miksi osa naisista ottaa tavallisen rupattelun henkilökohtaisena loukkauksena? Jos annoksen A syömiseen menee aika ja ikuisuus ja mies joutuu vieressä katsomaan, kun toinen nyhertää annostaan, niin eikö sitä saa sanoa ääneen?
No ei kyllä saa sanoa, jos osaa ottaa toisenkin huomioon. Jos tuollainen on sinusta tavallista rupatteua, niin jotain on vialla. Miksi mennä ravintolaan, jos ei edes saisi ottaa sitä ruokaa mitä tekee mieli. Kyllä sen verran pitää olla kärsivällisyyttä ja huomaavaisuutta toista kohtaan, kiire ei ollut. On normaalia, että toiset syövät hitaammin ja toiset nopeammin.
Eri asia olisi, jos ap olisi halunnut jonkun 5 aterian illallisen, niin sitten olisi ollut aihetta jo alkaa kyseenalaistamaan valintaa, jos itse ei halua koko iltaa tuolla viettää. Ja senkin voi ilmaista ihan asiallisesti ja nätisti toista mollaamatta.
Itsekkään ihmisen ajatusmaailma on sitten toinen.
Minkä takia et voi sanoa omalle miehellesi, että minkä perkeleen takia arvostelet minun ruokavalintoja? Minkä perkeleen takia arvostele kaikkea ja jos tämä arvostelu ei nyt lopu, niin sitten loppuu tämä parisuhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En puhu skeidaa, tämä tilanne todella tapahtui. Lähinnä mietin, ylireagoinko itse kun harmistuin miehen kommentista. Meillä kummallakaan ei siis ollut kiire mihinkään. Miten olisitte itse tehneet tuossa tilanteessa?
Riippuu miten hän sanoi sen. Huumorilla ja pienenä piikittelynä vai naama vakavana. Jos ihan vakavissaan sanoi, niin olisin kysynyt heti siinä että mikä helvetti sen ongelma on.
Anteeksi yleistykseni, mutta tyypillinen mies. Ei osaa tai uskalla sanoa mikä häntä oikeasti nyppii, niin purkaa sen sinuun tuolla tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n mies tarvitsee vähän ronskimman naisen, joka sanoo välillä suorat sanot miehen sanomisista ja pistää miehen ruotuun. Sen jälkeen molemmat nauttivat illallisesta ja rakastelevat intohimoisesti jälkiruoaksi.
Minä olen sellainen suorapuheinen nainen ja voin kertoa että ap:n miehen kaltaiset mörököllit ei saa seksihaluja syttymään.
Vierailija kirjoitti:
En puhu skeidaa, tämä tilanne todella tapahtui. Lähinnä mietin, ylireagoinko itse kun harmistuin miehen kommentista. Meillä kummallakaan ei siis ollut kiire mihinkään. Miten olisitte itse tehneet tuossa tilanteessa?
Olisin kysynyt että mikä kiire meillä on ja ottanut haluamani ruoan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n mies tarvitsee vähän ronskimman naisen, joka sanoo välillä suorat sanot miehen sanomisista ja pistää miehen ruotuun. Sen jälkeen molemmat nauttivat illallisesta ja rakastelevat intohimoisesti jälkiruoaksi.
Minä olen sellainen suorapuheinen nainen ja voin kertoa että ap:n miehen kaltaiset mörököllit ei saa seksihaluja syttymään.
No sitten pitää heittää koko mies mäkeen. Mitä tekee suuta soittavalla miehellä. Sori ap, mutta olet kuitenkin yliherkkä, joka alkaa pyytää anteeksi kaikkia tekemisiään. No minä sitten tilaan tämän annoksen, jonka voi syödä nopeammin. Siis vattu saatana perkele, kuka tuollaista matelijaa ja mielistelijää edes arvostaa. Jotain itsekunnioistusta nyt vähän kehiin seuraavaan suhteeseen
Oikeastaan tuo ensimmäinen möläytys jutussa ei ollut edes se pahin juttu, vaikka epäkohtelias sekin oli. Tuo että kun ilmaisit harmistustasi (ihan aiheesta) asiasta niin sinun syyttelysi toksiseksi ja pahantuuliseksi on kyllä aika paha merkki. Ei siis osoittanut millään tavalla katumusta, tai ollut pahoillaan siitä että kiukutteli sinulle ja pahoitti mielesi. Sen sijaan vaan väittää sinun olevan huono ihminen.
Sinun reaktiosi taas myös ahdistua välittömästi ja alkaa sen johdosta madella ei myöskään tiedä yhtään hyvää tuolle dynamiikalle. Joten juokse.
Kaikesta typeristä asioista ihmiset riitelee.
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että sinä puhut skeidaa.
Vahvasti komppaan
Samaa mieltä. Olisin vaan sanonut, että sinähän vitsin nyt murjaisit. Kerrankin tultiin ravintolaan ja nyt syödään pitkän kaavan mukaan. Voit poistua ihan milloin haluat, jos seura ei kiinnosta loppuun asti.