Koiranpennun hankinta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoilla on yleensä heikko toimeentulo. Onko varaa pitää koiraa? Koiraa ei kannata ottaa, jos sen joutuu elättämään velkarahalla.

 

En osaa yhtään arvioida paljonko koiraan menisi rahaa esim. Kuukaudessa.. säännöllisiä kuukausittaisia menoja olisi varmaankin ruoka, vakuutus tms. Mutta eläinlääkärille ei varmasti tulisi kuukausittain käytyä tai tarvikkeita koiralle ei tulisi hankittua joka kuukausi??

Säästöjä minulla on jo hyvä summa pahan päivän varalle

Säästöä se on sekin, kun on kotona seuraa, eikä tarvitse lähteä itseään viihdyttämään kaupungille. Jos valitsee luonnostaan terveen rodun, on hyväonninen ja tervepäinen itse, ettei hötkyile joka aivastuksen perään eläinlääkäriin, niin voi pärjätä ekan vuoden pelkillä rokotuksilla (2x) ja muonalla. Jotkut pannat, taluttimet lelut ym. ei maksa juuri mitään ja jos oikein nuukailee, niin hankkii ne käytettyinä. Keskikokoinen tai pieni koira ei edes syö niin paljoa, että jollain kallillakaan nappulasäkeillä ei konkurssiin mene. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata. Nykyään on niin kallista hoitaa koiraa, että se sopii vain, jos on hyvätuloinen palkkatyö. Jos välität koirastasi, niin otat sen vasta sitten, kun olet palkkatyössä.

Niin ja työskentelet etänä kotona. Kamalaa jättää koira yksin yli 8h joka päivä ja muutamat hikiset pissatukset. Koira vain on hyvin tilaa ja aikaa ja RAHAA. Ja hyvä turvallinen hoitopaikka johon koiran voi viedä. 

Koiran voi viedä myös päiväkotiin, jos paikkakunnalta sellainen löytyy. Joku reilu 300€/kk se maksaa, mutta eipä tarvii koiran olla yksin kotona koko päivää.

Kyllä koiranomistajalla pitäisi olla varaa maksaa muutaman tonnin yllättävät eläinlääkärikulut nikottelematta.

Vierailija kirjoitti: No kerro nyt ihmeessä että mitä ruokaa ja kuinka paljon syötät kun noin paljon menee? Hiljaista on ollut näiden perusteluiden kanssa.

 

Voi syödä lihoista vain kanaa. Kilo päivässä + vitamiinit, ravintolisät ja jotain vihannes-marjasösveröä vähän kylkeen.

Minusta kuulostat vastuulliselta, ja että olet todella miettinyt asiaa. Joku piti tyhmänä ajatusta, että ottaisit koiran, koska muuten ei tule lähdettyä ulos. Minä taas pidän sitä hyvänä ajatuksena. Ei minunkaan tulisi lähdettyä ulos säällä kuin säällä, tai ylipäätään ollenkaan, jollei tuota karvakamua olisi. Sen kanssa taas ei koskaan harmita lähteä (paitsi pahimmilla kurakeleillä, ei se uloslähtö, mutta pesu ja ihonhoito tuolla herkkäihoisella). En myöskään imurointia rakasta, mutta koiraa rakastan vastaavasti niin paljon, ettei sekään haittaa. On myös hyvä, jos joku toinen on jakamassa arkea kanssasi, ei ole kovin mukavaa lähteä sairaana ulkoiluttamaan koiraa. Mutta on kyllä mukavaa, että on joku seurana tuhisemassa vieressä, kun sairastaa.

On totta, että eläinlääkärikäynnit voivat tulla kalliiksi. Tai sitten on hyvä tuuri, eikä eläinlääkäriä usein tarvitse. Mun koira on allerginen, mutta hyvälaatuinen allergiaruoka maksaa reilun satasen iso säkki. Koira syö siitä n. 1,5 kuukautta (40 kiloinen koira). Lisäksi lohiöljyä, herkkuna piimää. Tavallisia puruluita ei syö, eikä usein muutenkaan, mutta hirvipuruluut kyllä on tavallisia kalliimpia. Kaikenkaikkiaan, kannattaa huomata, että mitä isompi koira, sitä kalliimmaksi se tulee. Sen lisäksi, että syö enemmän, niin ne eläinlääkärikulut kasvaa suoraan suhteessa koiran painoon, lääkkeiden, rokotusten, nukutusaineen Ihan kaikki. 

En ymmärrä miten joku voi ottaa koiran lemmikiksi. Kauheita olioita.

Vierailija kirjoitti:

Minusta kuulostat vastuulliselta, ja että olet todella miettinyt asiaa. Joku piti tyhmänä ajatusta, että ottaisit koiran, koska muuten ei tule lähdettyä ulos. Minä taas pidän sitä hyvänä ajatuksena. Ei minunkaan tulisi lähdettyä ulos säällä kuin säällä, tai ylipäätään ollenkaan, jollei tuota karvakamua olisi. Sen kanssa taas ei koskaan harmita lähteä (paitsi pahimmilla kurakeleillä, ei se uloslähtö, mutta pesu ja ihonhoito tuolla herkkäihoisella). En myöskään imurointia rakasta, mutta koiraa rakastan vastaavasti niin paljon, ettei sekään haittaa. On myös hyvä, jos joku toinen on jakamassa arkea kanssasi, ei ole kovin mukavaa lähteä sairaana ulkoiluttamaan koiraa. Mutta on kyllä mukavaa, että on joku seurana tuhisemassa vieressä, kun sairastaa.

On totta, että eläinlääkärikäynnit voivat tulla kalliiksi. Tai sitten on hyvä tuuri, eikä eläinlääkäriä usein tarvitse. Mun koira on allerginen, mutta hyvälaatuinen allergiaruoka

Olen miettinyt asiaa jo pitkään :D Koira on perheenjäsen ja haluan miettiä asiaa jokaisesta näkökulmasta. En halua tehdä hätiköityjä päätöksiä. Haluan myöskin tarjota koiralle parhaan mahdollisen elämän, enkä ota koiraa jos minulla ei ole resursseja näitä asioita toteuttaa. Siksi pohdin asioita tarkasti. 

Hyvä juttu AP, että mietit asiaa kunnolla ja haluat tarjota koiralle hyvän elämän. Itselläkin meni yli 20 vuotta, että elämäntilanne oli sellainen, että pystyin ottamaan koiran. Karvakamu tuo paljon iloa elämään, mutta myös murheita mahtuu matkan varrelle. Se on sitä elämää.

Itse sairastuin, tuli ero ja pitkä työttömyys ja nyt minimirahoilla allergisen koiran kanssa (itselläkin erityisruokavalio) elellään kahdestaan. Taloudellisesti on tosi tiukkaa, koiran hoidan viimeisen päälle ja iloitsen ystävästäni joka päivä. Autottomana olen sairauden vuoksi fyysisesti (myös henkisesti) välillä tosi kovilla, koska koira on ulkoilutettava ja omat pakolliset kauppareissut ja muut hoidettava kävellen tai fillarilla. En silti halua luopua koirasta, on mulle todella tärkeä ja pystyn vielä tarjoamaan koiralle hyvän ja virikkeellisen arjen. Käydään metsässä ja puuhaillaan siellä temppukoulutusta ja nenähommia, mihinkään maksulliseen ei pystytä osallistumaan. Mun koira on naapuruston lasten ja vanhusten kaveri, meillä on yleensä aina aikaa vaihtaa muutama sana kaikkien kanssa ja koira saa rapsutuksia ja kehuja kivasta luonteesta ja hyvästä käytöksestä. Olin itse pitkään ilman koiraa, joten tiedän miten mukavaa on saada rapsutella edes joskus vastaantulevia karvakorvia, mikäli itsellä ei ole mahdollisuutta lemmikkiin.

Summa summarum: Hyvä miettiä ja suunnitella asioita etukäteen, silti elämä yleensä yllättää ja silloin täytyy vaan miettiä asiat uusiksi. Mikäli sulla ei ole aiempaa koirakokemusta, niin olisiko sulla mahdollista ottaa ensin joltain tutulta silloin tällöin koira hoitoon? Saisit vähän tuntumaa, että mitä koiran kanssa oleminen on. Ne on eläviä olentoja ja jokaisella oma persoonallisuutensa, osa voi olla hyvinkin erilaisia kuin virallinen rotumääritelmä kuvailee luonnetta ja käytöstä. Lisäksi oppisit itsestäsi ja omasta tavastasi reagoida koiran toimintaan: annatko kerjäävälle herkkusuulle periksi, nolostutko tai suututko jos koira tekee jotain kiellettyä/typerää, jaksatko olla aina johdonmukainen koiran kanssa (ainoa tapa opettaa koiralle uusia asioita niin, että lopputulos on toivotunlainen)... 

Tuntuis karulta ottaa pentu jos samalla täytyis käydä koulussa tai töissä