Käsi sydämellä, onko biologinen lapsi ja ei-biologinen lapsi yhtä tärkeitä??

Ei se ole yhtä rakas. Tämä on tabu mutta kyllä se niin vaan menee. Kasvattilasta voi rakastaa toki, mutta ei se ole sama kuin oma.

Kyllä kaikki lapseni ovat yhtä rakkaita. Myös meille sijoitettu.

On yhtä rakkaita. Rakkaus silti tuntuu mielestäni vähän erilaiselta mahassani kasvaviin lapsiin. 



Mieheni lasten luonteet ja persoonansa tuntuvat joskus menevän paremmin jopa yksi yhteen omani kanssa. Siitä tulee pisto sydämeen, vaikkei se tee ketään rakkaammaksi tai vähemmän rakkaaksi

Tämä on jokseenkin raadollista, mutta kasvatti lapsi on kuin lemmikki; se hankitaan, koska halutaan, mutta ei kuitenkaan ole sama asia kuin omaa lihaa ja verta oleva biologinen lapsi.

Kyllähän lemmikin omistajatkin rakastavat lemmikkiään, mutta oma lapsi menee kuitenkin edelle

Kaffebulla kirjoitti:

Ei se ole yhtä rakas. Tämä on tabu mutta kyllä se niin vaan menee. Kasvattilasta voi rakastaa toki, mutta ei se ole sama kuin oma.

Vai niin, onko sulla kokemusta?? 

Mitä tarkoitetaan ei biologisella lapsella? Naapurin lasta tms?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikki lapseni ovat yhtä rakkaita. Myös meille sijoitettu.

Oletko jo tehnyt testamentin hänen hyväkseen jotta perii yhtä paljon kuin muut? 

Vierailija kirjoitti:

On yhtä rakkaita. Rakkaus silti tuntuu mielestäni vähän erilaiselta mahassani kasvaviin lapsiin. 



Mieheni lasten luonteet ja persoonansa tuntuvat joskus menevän paremmin jopa yksi yhteen omani kanssa. Siitä tulee pisto sydämeen, vaikkei se tee ketään rakkaammaksi tai vähemmän rakkaaksi

Olen ollut raskaana ja synnyttänyt, mutta nämä lapset ei ole biologisesti minun. En huomaa eroa aikaisempaan lapseen joka on saanut alkunsa minun munasolustani.

Ap tarkoittaa varmaankin ei biologisella lapsella adoptoitua, kai?? 

Minä olen adoptoitu. 

Kyllä sen tunsi ja näki, miten eri tavalla esimerkiksi sukulaiset kohteli omia lapsiaan versus miten minua kohdeltiin. Suvussakin tuotiin mielellään esiin adoptiotaustani, se kerrottiin aina niille jotka ei siitä vielä tienneet. 

"Milla" on Pertin ja Tarjan ADOPTIOlapsi. 

Ainakaan tuntemassani perheessä sijoitettua lasta ei kohdella samanarvoisesti kuin muita. Enemmänkin hän saa olla sylky- ja syntipukki. Aina vedotaan siihen, miten hirveistä vanhemmista on lähtöisin ja sanotaan suoraan että mitä hänestä edes voisi tulla. Aika eheyttävää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikki lapseni ovat yhtä rakkaita. Myös meille sijoitettu.

Oletko jo tehnyt testamentin hänen hyväkseen jotta perii yhtä paljon kuin muut? 

Tarkoitus oli tehdä testamentti niin että vain hän saisi asuntomme. Tällä hetkellä ei onnistu, mutta kyllä se tarkoitus olisi. Rakkaudestahan tässä puhutaan. Kyllä tämä lapsi on niin rakas kuin vain mahdollista.

Miehelle lapsi kuin lapsi on kuorma, rasite ja häiriönlähde.

Minä olen adoptoitu(Suomesta) kun olin muutaman kuukauden ikäinen.

Perheessä oli ennestään yksi lapsi. 

Minua on kohdeltu tasavertaisena. 

Sain hyvän kodin, 

Kiitos Äiti ja Isä

Vierailija kirjoitti:

Tämä on jokseenkin raadollista, mutta kasvatti lapsi on kuin lemmikki; se hankitaan, koska halutaan, mutta ei kuitenkaan ole sama asia kuin omaa lihaa ja verta oleva biologinen lapsi.

Kyllähän lemmikin omistajatkin rakastavat lemmikkiään, mutta oma lapsi menee kuitenkin edelle

Ei mene.

Minulla ei ole lapsia, mutta rakastan lähisukulaiseni lasta kuin omaani. Mutta aikuiseksi kasvettuaan hän ei halua enää olla tekemisissä kanssani. Jäljellä ovat enää kauniit muistot ja valokuvat lapsuusvuosilta. Sydämeni on rikki, mutta pakko jaksaa.

Ei oo kummallakaan lapsia, ja se on selvä, etten olisi toisten lapsia ruvennut kasvattamaan. Kasvattakoot ne, joilla itsellään on lapsia myös valmiina.

En missään tapauksessa ottaisia sellaista miestä tai naista, jolla on lapsia. No go.

Ei tietenkään ole!

Sattuu käymään niin, että adoptoitu lapsi, joka tosiaan väkisin piti saada korvaamaan jotain puuttuvaa asiaa eiolekaan luonteeltaan sellainen "lemmikki" ja totteleva kuin odotettiin.

Olen nähnyt kun 3 vuotias laitettiin suorastaan kadulle , vaikka lapsi oli adoptoitu etelä amerikasta. Ei kelvannut lapsen, katlapsena ooli kasvanut, ja sitten uudestaan kadulle ja lastenkotiin. Huonosti kävi lapselle, kun joutui huumeisiin myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikki lapseni ovat yhtä rakkaita. Myös meille sijoitettu.

Oletko jo tehnyt testamentin hänen hyväkseen jotta perii yhtä paljon kuin muut? 

Kai se perii muutenkin saman kuin muut, jos sijoitusvanhempi on adoptoinut.