Mies lopetti yhteisen harrastuksen, jotta ei näyttäisi nololta

Kukaan jaksa lukea tuota yhteenkirjoitettua vuodatusta.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan jaksa lukea tuota yhteenkirjoitettua vuodatusta.

Hyvä huomio. Tämä "esikatselu osio" tässä mobiilinäytön ruudulla on kovin pieni.

Lopullisen ulkoasun näkee paremmin vasta julkaisun jälkeen, enkä itse ainakaan aina jaksa plärätä tekstejä pilkku- tai kappalejakovirheiden varalta. :)

Jätä tuo sika ja etsi joku spandexpete.

Pahoitteluni siitä, että sulla on nolo mies, jolla huono itsetunto.

Mies vaikuttaa melko ankealta no,oiluineen.

MUTTA mulle kävi aikanaan niin, että kun kaveri päivitti pyöränsä ja välineensä, minä en enää pysynyt hänen vauhdissaan omalla natisevalla mummopyörälläni. Aikaisemmin oltiin poljettu samaa vauhtia, nyt hänen vauhtinsa itsestään kasvoi. Jouduin polkemaan tosissani pysyäkseni matkassa tai hön paineli edeltä ja pysåhteli odottamaan. Se ei vaan ollut kivaa enää.

Onko se sun mies 14 vuotias? Miksi aikuinen mies miettisi jotain onko noloa pyöräillä ja missä varusteissa?

Onko mahdollista, että sinulle harrastuksesta on tullut suorituskeskeistä välineurheilua ja miehesi kaipaisi rauhallista lenkkiä sunnuntaisin?

Vierailija kirjoitti:

Onko se sun mies 14 vuotias? Miksi aikuinen mies miettisi jotain onko noloa pyöräillä ja missä varusteissa?

Joku voisi kysyä onko hän mies vai mikki Hiiri?

Miksi mies on menettänyt itsetuntonsa vai onko tuo hyvä tekosyy eikä häntä vaan enää kiinnosta pyöräillä kanssasi. 

Vierailija kirjoitti:

Mies vaikuttaa melko ankealta no,oiluineen.

MUTTA mulle kävi aikanaan niin, että kun kaveri päivitti pyöränsä ja välineensä, minä en enää pysynyt hänen vauhdissaan omalla natisevalla mummopyörälläni. Aikaisemmin oltiin poljettu samaa vauhtia, nyt hänen vauhtinsa itsestään kasvoi. Jouduin polkemaan tosissani pysyäkseni matkassa tai hön paineli edeltä ja pysåhteli odottamaan. Se ei vaan ollut kivaa enää.

Se on ihan totta. On ihan eri asia ajaa vanhalla mummopyörällä kuin uudella kilpapyörällä. Hyvällä polkupyörällä tuntuu, että se kiitää lähes itsestään eteenpäin. Jaksaa mennä isotkin ylämäet helposti. Toisin kuin wanhan kansan rautamötikkä joka hyytyy pienimmässäkin mäessä. Painovoima tarraa kiinni polkupyörän rautaputkiin ikävällä tavalla.

Jos mies jättää jotain tuollaista tekemättä varusteiden takia, niin eikö niitä voi päivittää? Epäsuhta tekniikassa on tietty hankala, pyöräilevillä porukoilla on tyypillisesti kaikilla suunnilleen yhtä hyvät pyörät.

voisiko olla niin, että miehesi rahatilanne ei ole se mitä luulet?

Vierailija kirjoitti:

Jos mies jättää jotain tuollaista tekemättä varusteiden takia, niin eikö niitä voi päivittää? Epäsuhta tekniikassa on tietty hankala, pyöräilevillä porukoilla on tyypillisesti kaikilla suunnilleen yhtä hyvät pyörät.

voisiko olla niin, että miehesi rahatilanne ei ole se mitä luulet?

Riippuu varmaan siitä minkälaiseen kilpavarustelukierteeseen tämä aloittaja on lähtenyt. Polkupyörään ja varusteisiin saa helposti tuhansia euroja rahaa laitettua. Eikä vielä edes puhuta kalliista erikoistuotteista.

Miehelläsi on itsetunto-ongelma, ei ole mielestään riittävän miehinen rinnallasi vanhoilla kampeilla. Meillä miehen kanssa myös yhteinen harrastus. Minulla uudet laitteet koska mahdollista taloudellisesti, mies harrastaa vanhoilla rämillä mutta on silti paljon parempi kuin minä eikä se haittaa kumpaakaan 

Osta sille lahjaksi uusi pyörä.

Kallistuisin siihen suuntaan, että tuo varusteiden epätasaisuus voi olla ihan oikea haitta eikä pelkkää nolostelua. Pyöräilyn mukavuus riippuu kyllä paljon paitsi pyöräilijästä, myös pyörästä. Ja voihan olla niinkin, että miehesi kunto on heikompi kuin sinun ja hän on tähänkin asti pysynyt perässäsi vain nippa nappa.

Syitä voi olla monenlaisia ja vain avoin keskustelu selvittää asian. Kun lähdet keskustelemaan, sinua voi auttaa muisto tapauksesta, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi. Hänen lapsuudenkotinsa lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.

Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.

Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.

Se liitto oli luultavasti alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä sanutkaan, kun oli vasta lapsi.

Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.

Miksi seurustelet tuollaisen pellen kanssa?

Onko tää sama miesvauva, joka pitää herättää aamulla, että se ehtii ajoissa töihin?

Ehkä mies ei vaan halua laittaa yli tonnia uuteen pyörään.

Aika erikoista. Mä pyöräilen 80-luvun 3-vaihteisella tunturilla farkut jalassa parinkin tunnin lenkkejä. Yksi päivä pitkässä ylämäessä ohitin kaksi kilpapyöräilijän varusteissa olevaa pyöräilijää. Yhtään ei nolota. Olen käynyt juoksulenkilläkin joskus farkuissa.

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista, että sinulle harrastuksesta on tullut suorituskeskeistä välineurheilua ja miehesi kaipaisi rauhallista lenkkiä sunnuntaisin?

Ap kertoi vain vaihtaneensa 15-vuotta vanhan pyörän uuteen. Ei hurahtaneensa hiilukuituurunkoisiin maantiepyöriin, joiden osien painoakin optimoidaan.