Olen laihtunut 20 kiloa: puolituttujen käytös

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kyseisillä naisilla itsellään on ylipainoa, niin saattaa johtua siitä. Monesti selitellään miksi ei voida laihtua (esim. "keski-iässä nyt vain paino nousee kaikilla") ja kun joku vastaavassa tilanteessa oleva onnistuukin se voi ärsyttää.

Tai jos pysyy valmiiksi normaalipainossa. Toki riippuu seurasta. Tietyissä piireissä normaalipainossa pysyminen on oletus ja sen eteen tehdään tarvittava työ.

Mitä ne tietyt piirit on?

Esimerkiksi valkokaulukset joilla oma ulkonäkö on tietynlainen käyntikortti työelämässä. Elintasovatsa ei enää kuulu johtoryhmälle.

Tutkitusti, mitä vaarattomampi ja heikommin koulutettu, sitä todennäköisemmin on ylipainoinen. 

Vierailija kirjoitti:

No nainen on aina naiselle susi. Me naiset ei osata kannustaa ja tukea toisiamme, vaan koetaan toisten henkilökohtainen menestys ja ilo jotenkin uhkana itsellemme. Pahintahan on se, jos joku toinen nainen on laiha, kaunis ja nuori. Laihdutin myös 20kg, ja naiset alkoivat käyttäytyä tosi vttumaisesti minua kohtaan. Huvittavinta oli se, että selvästi yrittivät saada mua taas syömään enemmän ja lihomaan. Heille ei ollut mikään ongelma aikaisemmin se, että olin ylilihava ja miten se ylilihavuus vaikutti terveyteeni. Kun laihduin, työpaikalla laittoivat juorun kiertämään, että mulla oli syömishäiriö. Aikuiset naiset käyttyivät kuin teinit. 

Ja miehille taas olet täysin näkymätön, jos olet lihava. Rumuus vielä jotenkin menee, jos olet hoikka, mutta lihavana olet täysin näkymätön. Se muuttuu kertaheitosta, kun saat kiloja pois. Yhtäkkiä ollaan niin ystävällisiä ja kysellään kuulumisia. En ole ikinä ymmärtänyt, miksi ihmistä täyty

Ei mene. Rumalle ei todellakaan olla ystävällisiä tai kysellä kuulumisia. Olisi kyllä hyvä, jos kaikkia kohdeltaisiin ystävällisesti ja kohteliaasti. Ilmeisesti ihmiset eivät kyseenalaista omaa käytöstään ennen kuin oma ulkonäkö muuttuu (esim. lihoo lääkityksen takia tms.)

Täällä yksi mies, jolta lähti yli 30 kg. Myös treenannut, mutta en mikään punttihirmu. Tutut huomanneet, mutta käytös normaalia. Mutta mm. kaupan kassojen (naisten) käytös ihmetyttää. Monet muuttuneet epäystävällisemmiksi, ei tule enää "hyvää päivänjatkoa". Mietin, olenko nyt muuttunut jotenkin pelottavan näköiseksi. Baarissa kun tutustuin uusiin ihmisiin, niin tuli kommenttia, että oot sen oloinen, että sulle ei v!ttuilla. Kysyin, että voinko ottaa tuon kohteliaisuutena, niin seurueen nainen sanoi, että "no todellakin". Sit joiltakin menee pasmat sekaisin tai hiljenevät, kun näkevät mut. Ehkä tällä ei oo tekemistä kehonmuutoksen kanssa, mut ihmetyttää. Oon samanlainen kuin ennenkin.

Paranoiaa laihdutuksen sivuoireena?

Vierailija kirjoitti:

Voisko ap tai joku, joka on laihtunut paljon, kertoa mikä olisi sopiva reaktio? Itse en oikeasti huomaa jos joku on laihtunut kaksikymmentä kiloa. En ajattele/katso ihmisiä siten että panisin merkille kenenkään kiloja. Toki jos joku on yhtäkkiä laihtunut niin, että kylkiluut näkyy ja posket lommottaa, niin sellaisen tietysti huomaa, mutta itsellä on varmaan joku kasvosokeuden tyyppinen vika, en erota painaako joku 90, 80, 70 vai 75 kiloa. Olen huomannut että jotkut loukkaantuu, jos ei laihtumista huomioi jotenkin. Mutta sitten olen havainnut että jotkut loukkaantuu myös siitä, jos joku kommentoi laihtumista jotenkin. Ja itse ajattelisin että paino on sellainen henkilökohtainen asia, ei se kuulu muille, varsinkaan mihinkään työpaikan keskusteluaiheisiin. Mutta miten siis haluaisit kanssaihmisten toimivan? 

Mua kans kiinnostaisi tämä, kun tuntuu että jotkut tosiaan loukkaantuu, jos ei kommentoi mitenkään, mutta toisaalta itse en ainakaan koe että toisten painon tai painon muutoksen kommentointi olisi mitenkään luontevaa tai sopivalta tuntuvaa. 

Toiset eivät kommentoi ollenkaan siksi, että eivät pidä ulkonäön kommentoimista sopivana, eivätkä halua aiheuttaa sinulle sitä oloa, että olitpa läski ennen. Jotkut taas voivat olla kateellisia siitä, mitä olet saavuttanut.

Mutta sitten on myös niitä, jotka arvostavat ihmistä juurikin saavutusten ja ulkonäön mukaan, näitä on myös naisissa, vaikka meille aina uskotellaankin, että kaikki naiset ovat kateellisia toisilleen. 

Ja oma asenteesi ei ole muuttunut ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisko ap tai joku, joka on laihtunut paljon, kertoa mikä olisi sopiva reaktio? Itse en oikeasti huomaa jos joku on laihtunut kaksikymmentä kiloa. En ajattele/katso ihmisiä siten että panisin merkille kenenkään kiloja. Toki jos joku on yhtäkkiä laihtunut niin, että kylkiluut näkyy ja posket lommottaa, niin sellaisen tietysti huomaa, mutta itsellä on varmaan joku kasvosokeuden tyyppinen vika, en erota painaako joku 90, 80, 70 vai 75 kiloa. Olen huomannut että jotkut loukkaantuu, jos ei laihtumista huomioi jotenkin. Mutta sitten olen havainnut että jotkut loukkaantuu myös siitä, jos joku kommentoi laihtumista jotenkin. Ja itse ajattelisin että paino on sellainen henkilökohtainen asia, ei se kuulu muille, varsinkaan mihinkään työpaikan keskusteluaiheisiin. Mutta miten siis haluaisit kanssaihmisten toimivan? 

Mua kans kiinnostaisi tämä, kun tuntuu että jotkut tosiaan loukkaantuu, jos

Minä koen painon kommentoinnin epäkohteliaana.

Vierailija kirjoitti:

Voisko ap tai joku, joka on laihtunut paljon, kertoa mikä olisi sopiva reaktio? Itse en oikeasti huomaa jos joku on laihtunut kaksikymmentä kiloa. En ajattele/katso ihmisiä siten että panisin merkille kenenkään kiloja. Toki jos joku on yhtäkkiä laihtunut niin, että kylkiluut näkyy ja posket lommottaa, niin sellaisen tietysti huomaa, mutta itsellä on varmaan joku kasvosokeuden tyyppinen vika, en erota painaako joku 90, 80, 70 vai 75 kiloa. Olen huomannut että jotkut loukkaantuu, jos ei laihtumista huomioi jotenkin. Mutta sitten olen havainnut että jotkut loukkaantuu myös siitä, jos joku kommentoi laihtumista jotenkin. Ja itse ajattelisin että paino on sellainen henkilökohtainen asia, ei se kuulu muille, varsinkaan mihinkään työpaikan keskusteluaiheisiin. Mutta miten siis haluaisit kanssaihmisten toimivan? 

Itselläni se, että katson ihmistä kokonaisuutena, ilmeet, vartalon elekieli ja "tunnelma". Jää helposti huomaamatta vaatteet ja muut seikat. Mutta pystyn kyllä sanomaan millainen ihminen on kyseessä tai mitä hän minulle jutteli. 

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ollut ylipainoinen, mutta jotkut naiset ovat olleet kitkeriä siitä kun synnytykset ovat menneet hyvin ja olen jaksanut pikkulapsiarkea valittamatta ja mieskin ollut aktiivinen isä. En lihonnut raskauksista. Ekan raskauden aikana kyllä puhuttiin että kyllä mä sitten kärsin synnytyksessä, lihon raskaudesta ja väsyn uupumuksen partaalle lapsen kanssa. Joo. Onhan se aivan kamalaa kun toisella on asiat paremmin kuin itsellä.

No ei kyllä kukaan aikuinen ole kitkerä, katkera tai kateellinen. Edes sinulle. Ne on niitä lasten tuntemuksia eikä aikuisia voisi vähempää kiinnostaa toisten lihomiset tai laihtumisen. Olet nolo.