Haluatko, että kirjan, sarjan tai elokuvan on tarkastanut sensitiivisyyslukija, ennenkuin luet tai katsot sen?
Tekeekö se kokemuksesta turvallisemman, kun joku on tarkastanut, ettet näe tai kuule mitään ideologiaasi ja maailmankuvaasi sopimatonta? Ja pitäisikö sensitiivisyyslukijoita olla erilaisia? Eikö myös konservatiivit kaipaa omia sensitiivisyyslukijoita, ne voisivat tarkastaa esim. ettei kirjassa, sarjassa tai elokuvassa ei ole wokea, jos on, niin se poistettaisiin.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on aika iso bisnes nykysi jenkeissä ihan kauhuelokuvienkin suhteen, siellä on ihmisiä ketkä oikeasti kattoo sun puolesta ja kertoo että kannattaako sun kattoa niitä
Se on aika huvittavaa mihi suuntaa me ollaa menossa
Ennen elokuvissa oli kannet ja niiden takana luki kaikki tarvittava. Kelatkaa kuinka yksinkertasta
Nykyään kyse ei ole niinkään siitä, onko elokuva tai kirja liian pelottava tms., vaan siitä, esitetäänkö siinä "vääriä" mielipiteitä ja onko tarpeeksi "diversiteettiä". Sen takia esim. 70's shown jatko-osa 90's show ei muistuta ollenkaan 1990-luvun kulttuuria, kun pääosiin on pitänyt ahtaa monivärinen näyttelijäkaarti. Ei silloin vielä ollut tuollaista monimuotoisuuteen pakottamista.
Häh? Kyllähän jenkeissä oli ysärillä ihan yhtä paljon etnistä diversiteettiä kuin nytkin, vaikka sen ajan tv-sarjoissa ei tätä vielä realistisesti näytetty (esim. Frendit, jossa ei juuri mustia näkynyt, vaikka heitä New Yorkissa todellakin oli).
En halua, koska miten hän muka tietää minun ideologiani ja maailmankuvani?
Ei kiitos tarvitse, kestän kyllä ilmankin.
Tämä on syy, miksi en lue enää nykykirjallisuutta, samoin leffat ja sarjat sitä samaa roskaa.
En halua. Ei niitä kirjoja sitten enää kannata edes lukea kun ne on käyty pilaamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on aika iso bisnes nykysi jenkeissä ihan kauhuelokuvienkin suhteen, siellä on ihmisiä ketkä oikeasti kattoo sun puolesta ja kertoo että kannattaako sun kattoa niitä
Se on aika huvittavaa mihi suuntaa me ollaa menossa
Ennen elokuvissa oli kannet ja niiden takana luki kaikki tarvittava. Kelatkaa kuinka yksinkertasta
Nykyään kyse ei ole niinkään siitä, onko elokuva tai kirja liian pelottava tms., vaan siitä, esitetäänkö siinä "vääriä" mielipiteitä ja onko tarpeeksi "diversiteettiä". Sen takia esim. 70's shown jatko-osa 90's show ei muistuta ollenkaan 1990-luvun kulttuuria, kun pääosiin on pitänyt ahtaa monivärinen näyttelijäkaarti. Ei silloin vielä ollut tuollaista monimuotoisuuteen pakottamista.
Ihanko tosissaan luulet, ettei Yhdysvalloissa ollut 90-luvulla moniväristä? 😂
Oli varmasti, mutta ei kaikissa piireissä, perheistä puhumattakaan.
En halua. Haluan lukea kirjan tai katsoa elokuvan sellaisena kuin tekijät ovat sen tarkoittaneet. Arvostella saa jokainen katsoja/lukija,
Pumpulissa kasvaneet vaativat aikuisinakin paapomista. Useimmat tajuavat, ettei elämässä voi loputtomasti välttyä itsestä ikävältä tuntuvilta asioilta. Kun niistä kerrotaan esimerkiksi viihteessä ei kyseessä ole henkilökohtainen loukkaus.
En todellakaan halua, enkä halua muutenkaan että vanhoja kirjoja ja elokuvia aletaan muokkaamaan. Oman tarinansa lisäksi ne kertovat myös silloisesta maailmankuvasta. Mielestäni on myös väärin näitä vähemmistöryhmiä kohtaan yrittää piilotella sitä kuinka arkipäiväistä ja salonkikelpoista syrjivä tai rasistinen asenneilmapiiri tuolloin oli. Oikeasti diversiteettiä lisästään sillä, että julkaistavat teokset ovat mahdollisimman moniäänisestä tekijäjoukosta, ei valkopesemällä vanhoja valkoisia teoksia.
Aivan sama kuin nämä remaket missä tarina muokataan tähän päivään sopivaksi ja valkoinen päähenkilö korvataan tummalla näyttelijällä tai mieshahmo naisella. Itselleni tämä ei ole siis mikään ongelma, mutta mielestäni tuo ei lisää lainkaan sitä kaivattua diversiteettiä, vaan on halvalla tekemistä ja provoilulla ilmaisen mainoksen hakemista. Meillä on historia täynnä mielenkiintoisia naisia, vähemmistöryhmien edustajia, vähemmistöryhmiin kohdistuvia tapahtumia ja ei-valkoisia kansantarinoita mistä ammentaa niin draamaelokuviin kuin disney-satuihinkin. Nyt me vain kerromme samoja valkoisia tarinoita päälle liimatulla ja epäaidolla diversiteetillä.
Se olisi minulle ok, että teoksiin lisätään sisältövaroituksia. Itse en niitäkään kaipaa, mutta ymmärrän että esim. seksuaaliväkivaltaa kokeneelle ihmisille, jolla on trauman käsittely vielä pahasti kesken, voisi olla ok tarkastaa etukäteen sisältääkö joku teos kuvauksia seksuaaliväkivallasta ja tehdä vasta sitten päätös, onko valmis kohtaamaan asian vielä tuolla tavalla.
Kirjojahan on nykyaikana kieltäneet lähinnä Yhdysvaltojen konservatiivikristityt 🤔.
Mitä listallasi on?