Se, että lapseton ei voi koskaan tajuta täysin, millaista on olla vanhempi. Lapseton kuvittelee tajuavansa, niin itsekin kuvittelin. 🤫

Vierailija kirjoitti:

Miksi vapaaehtoisesti lapsetonta edes kiinnostaisi?

Minusta aloitus oli hyvä, koska todella monet uskovat ymmärtävänsä ja tarjoavat ajatuksiaan ja uskomuksiaan eivätkä ymmärrä miten eri lailla asiat näkevät. Eihän se mitään haittaisikaan, jos lapsettomat eivät kommentoisi lasten asioita. Esimerkiksi koulussa. Lapseton opettaja näkee lapsen häiriökäytöstä ja mielessä syntyy erilaisia mielikuvia, millaista kotona voi olla. No, taitaa olla usein melko kaukana tosiasioista, enkä sano tätä pahalla, muttra miten voisi tietää, jos ei tiedä?

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus omaan lapseen on paljon suurempaa, kuin etukäteen kuvittelin. Ei sitä edes voi sanoin kuvailla. Tosin se rakkaus ei välttämättä syty heti, minullakin se kasvoi vauvavuoden aikana.

Plus siinä lapsiarjessa on paljon sellaista ihanaa, jota kukaan ulkopuolinen ei pääse näkemään. Se tunne, kun lapsi kömpii aamulla viereen, sanoo rakastavansa tai kun lapsi kikattaa sydämensä kyllyydestä, kun hänelle hassuttelee.

Entä se kun lapsi anelee ettei vanhempi enää joisi ja saa Pyhän lupauksen ettei juo enää ikinä, joka kuitenkin rikotaan taas seuraavana viikonloppuna? 

Hohhoijaa tästä äitiydestä jotkut tekee oiken elämänsä  kohokohdan. Äitiys on muutakin kuin oman pentunsa kehumista, ja että sitä kasvatustakin pitää kehua. suosittelen kuitenkin äitien olla unohtamatta itseään, lapset kun aikuistuu niin on helpompi se napanuora katkaista. 

En kylläkään tuhlaa aikaani sen kuvittelemiseen, millaista olisi olla vanhempi, kun ei kiinnosta olla vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi vapaaehtoisesti lapsetonta edes kiinnostaisi?

Minusta aloitus oli hyvä, koska todella monet uskovat ymmärtävänsä ja tarjoavat ajatuksiaan ja uskomuksiaan eivätkä ymmärrä miten eri lailla asiat näkevät. Eihän se mitään haittaisikaan, jos lapsettomat eivät kommentoisi lasten asioita. Esimerkiksi koulussa. Lapseton opettaja näkee lapsen häiriökäytöstä ja mielessä syntyy erilaisia mielikuvia, millaista kotona voi olla. No, taitaa olla usein melko kaukana tosiasioista, enkä sano tätä pahalla, muttra miten voisi tietää, jos ei tiedä?

Eiköhän se ole niin päin, että lapsellisilla pakonomainen tarve kommentoida lapsettomien valintoja.Tullaan sönköttämään asioihin, joita ei näemmä yhtään ymmärretä. Suu suppuun vaan.

Ja mitä tulee lapsettomaan opettajaan, toivottavasti et ollut tosissasi. 

Vierailija kirjoitti:

Ok. Terve ei käsitä millaista on olla invalidi. Raitis ei käsitä millaista on olla heroiinikoukussa. Tyhjätasku ei käsitä millaista on olla miljardööri. Duunari ei käsitä millaista on olla ylikansallisen yrityksen toimitusjohtaja. Länsimaalainen ei käsitä millaista on olla koko ikänsä Brasilian favelassa asunut.

Maailmassa on paljon mitä ihmiset ei käsitä ennen kuin sattuu omalle kohdalle. Ihmeellistä, eikö vain? 

Ja vielä ihmeellisempää tuon kaiken lisäksi on se, että eri ihmiset kokevat nuo eri tavoin.

Ai jaa, miksi pitäisi edes kuvitella tietävänsä?

Ei varmaan voi, mutta koska minulla kalpea aavistus asiasta on, olen edelleen kiitollinen lapsettomuudestani.

Vierailija kirjoitti:

Purskahdin itkuun aloituksesi takia. Koen itseni todella onnettomaksi, koska en voi ymmärtää kuin "täyttä ja parempaa" elämää lapsellisten ihmisten elämä on. En ole saanut lapsia, koska minulla on sairaus jonka vuoksi en voi tulla raskaaksi. Nyt vielä syyllistät minua lisää. Olen hyödytön. Kannettava tietokoneenikin rikkoontui, koska se kastui joutuessaan kyyneltulvani alle. Nyt sekin on hyödytön.

No ei nyt ihan hyödytön, koska ap sai paremman mielen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset vievät liikaa aikaa ja rahaa.

Tottakai lapset tarvitsevat aikaa ja rahaa. Voihan sen aikansa ja rahansa laittaa muuhunkin: leppoisaan elämään, ystäviin, kynsihuoltoihin, hotellilomiin. Miten vaan. Olen kuitenkin lapsellisena sitä mieltä, että lapsiin satsaaminen antaa elämään niin paljon onnea, että - se on todella paljon. Mitä tekee lapseton nelikymppinen, jatkaa - ei enää niin hohdokasta vapaa-aikaansa. Minun puolesta kukin saa olla lapsellinen/lapseton. Itse en vaihtaisi lapsiani aikaan ja rahaan.

 

Hmm. Kyllä mä tunnen paljon lapsettomia, joiden elämä 4- kymppisenä vaikuttaa tosi hyvältä.

Vaikuttaahan se kun on pakko. Itse yritän elää sitä parasta elämää mitä voin. Lapsettomuudesta en ole tippaakaan onnellinen. Mutta en pääsisi ylös sängystä jos jäisin siihen ajatukseen kiinni.  Tänään mietin että olisin vaan kävellyt rekan alle, mutta en voi tehdä sitä omille vanhemmilleni enkä puolisoni lapsille. Lapset ei sinänsä ehkä surisi mutta olisi iso sosiaalinen häpeä tietää että heidän isän puoliso käveli rekan alle. Omat vanhempani eivät toipuisi järkytyksestä enkä voi tehdä sitä heille. 



 

pointti on se, että minua ei tarvitse kukaan. Tämä ei ole mitään uhriutumista, vaan fakta. Biologinen, evolutiivinen ja sosiaalinen fakta. Minä voin päättää päiväni milloin vain. 

Miten niin sinua ei tarvitse kukaan? Juurihan kerroit että vanhempasi ja kumppanisi tarvitsevat. Tuskin olet parisuhteessa tyypin kanssa joka ei halua olla kanssasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset vievät liikaa aikaa ja rahaa.

Tottakai lapset tarvitsevat aikaa ja rahaa. Voihan sen aikansa ja rahansa laittaa muuhunkin: leppoisaan elämään, ystäviin, kynsihuoltoihin, hotellilomiin. Miten vaan. Olen kuitenkin lapsellisena sitä mieltä, että lapsiin satsaaminen antaa elämään niin paljon onnea, että - se on todella paljon. Mitä tekee lapseton nelikymppinen, jatkaa - ei enää niin hohdokasta vapaa-aikaansa. Minun puolesta kukin saa olla lapsellinen/lapseton. Itse en vaihtaisi lapsiani aikaan ja rahaan.

 

Hmm. Kyllä mä tunnen paljon lapsettomia, joiden elämä 4- kymppisenä vaikuttaa tosi hyvältä.

Vaikuttaahan se kun on pakko. Itse yritän elää sitä parasta elämää mitä voin. Lapsettomuudesta en ole tippaakaan o

Kuulostat masentuneelta. Toivottavasti saat hoitoa.

Elämän tarkoitus on elää Herran tahdon mukaista elämää. Omat lapset tai koottu omaisuus ei auta viimeisellä tuomiolla. 

Vierailija kirjoitti:

Oma onnellisuuteni lisääntyi lasten saannin myötä. Ihminen on sosiaalinen eläin. Ei ole tarkoitettu elämään yksin, silloin masentuu.

Olisi aika erikoista, jos näin ei olisi. Ihminen on kuitenkin eläin, ja lisääntyminen on suurin fysiologista ja emotionaalista tyydytystä tuottava toiminta etenkin naisille. Lapset ovat toisekseen ihania.

Joillakin voi olla noin. Itse huomasin oikeastaan muuttuneeni toisella tavalla ahdistuneeksi ja masentuneeksi lapsen synnyttyä. Eli kannattaa hoitaa ensin pois masennus ja ahdistus ennen kuin hankkii lapsen. Raskausaikana olin kyllä onnellinen. Sain myös aikaan paljon töissä odotusaikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi vapaaehtoisesti lapsetonta edes kiinnostaisi?

Minusta aloitus oli hyvä, koska todella monet uskovat ymmärtävänsä ja tarjoavat ajatuksiaan ja uskomuksiaan eivätkä ymmärrä miten eri lailla asiat näkevät. Eihän se mitään haittaisikaan, jos lapsettomat eivät kommentoisi lasten asioita. Esimerkiksi koulussa. Lapseton opettaja näkee lapsen häiriökäytöstä ja mielessä syntyy erilaisia mielikuvia, millaista kotona voi olla. No, taitaa olla usein melko kaukana tosiasioista, enkä sano tätä pahalla, muttra miten voisi tietää, jos ei tiedä?

Hmm. No mun kokemus lapsettomana on, että mulle puhutaan paljon juuri tuollaisia asioita. Töissä myös joudun jonkin verran hoitamaan lapsiperheellisten asioita, vaikka mielelläni delegoisin ne muille. Ois tosi kiva jos ei tarvitsisi kuulla lapsiperheellisten ongelmista vapaalla eikä töissä, mut valitettavasti aina sitä ei voi valita. 

Vähä-älyinen aloitti taas. Joka itsensä korottaa se alennetaan. Eipä vaan kaikki uskontolahkoisetkaan tule raskaaksi. Ja monella on adoptio lapsi sen takia. Kidutettavana. Monet kiusaa lapsensa hullujen huoneille asti. Ja niitä kuolee vauvana sekä lapsena tai nuorena. Myös äitejä kuolee ja isiä tai koko perhe. Lapsista tulee narkomaaneja. Varastelee kaupoista. Sitten unohtuu sekin että kätilöt ja lasten hoitajat hoitaa muiden äpäriä päivittäin ja päiväkodit sekä koulut. Ei tuu mieleen isovanhemmat jotka hoitaa. Tai sairaalat. Eikä ihan käy älyään sekään että tuttavat hoitaa kavereiden lapsia ja toisten perheissä hoidetaan muiden lapsia. Että lapsettomat hoitaa usein ammatin puolesta enemmän lapsia yötä päivää myös orpokodissa. Et pää kiinni. Kokeile hoitaa muiden lapsia välillä. Tai sairaita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus omaan lapseen on paljon suurempaa, kuin etukäteen kuvittelin. Ei sitä edes voi sanoin kuvailla. Tosin se rakkaus ei välttämättä syty heti, minullakin se kasvoi vauvavuoden aikana.

Plus siinä lapsiarjessa on paljon sellaista ihanaa, jota kukaan ulkopuolinen ei pääse näkemään. Se tunne, kun lapsi kömpii aamulla viereen, sanoo rakastavansa tai kun lapsi kikattaa sydämensä kyllyydestä, kun hänelle hassuttelee.

Entä se kun lapsi anelee ettei vanhempi enää joisi ja saa Pyhän lupauksen ettei juo enää ikinä, joka kuitenkin rikotaan taas seuraavana viikonloppuna? 

Siitä saa vallan tunteen kun rääpäle matelee. Kippis sille! 

Hävettää sinun puolesta. Mikä myötähäpeä.

Aika moni valitettavasti on suhteessa, jossa häntä ei rakasteta. Joissain suhteissa jopa halveksutaan ja vihataan. Ja tehdään vahingossa tai tahallaan toinen sairaaksi.

Toivon tälle im hautovalle hyvää hoitokontaktia ja parempia ihmissuhteita.

Kukahan ton Ullanlinnan psykiatrin synnytti tänne varmaan tosi ylpeä pojastaan nyt. Ja lääkärin lapset vasta onnellisia onkin saati sen murhatunvaimon lapset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi vapaaehtoisesti lapsetonta edes kiinnostaisi?

Minusta aloitus oli hyvä, koska todella monet uskovat ymmärtävänsä ja tarjoavat ajatuksiaan ja uskomuksiaan eivätkä ymmärrä miten eri lailla asiat näkevät. Eihän se mitään haittaisikaan, jos lapsettomat eivät kommentoisi lasten asioita. Esimerkiksi koulussa. Lapseton opettaja näkee lapsen häiriökäytöstä ja mielessä syntyy erilaisia mielikuvia, millaista kotona voi olla. No, taitaa olla usein melko kaukana tosiasioista, enkä sano tätä pahalla, muttra miten voisi tietää, jos ei tiedä?

Eiköhän se ole niin päin, että lapsellisilla pakonomainen tarve kommentoida lapsettomien valintoja.Tullaan sönköttämään asioihin, joita ei näemmä yhtään ymmärretä. Suu suppuun vaan.

Ja mitä tulee lapsettomaan opettajaan, toivottavasti et ollut tosis

Opettaja tekee työtänsä ja se tuo mukanaan velvollisuuden puuttua asioihin, jotka ei henk.koht. ehkä kiinnostaisi