Rupesin nelikymppisenä raivaamaan elämästäni huonosti käyttäytyviä ihmisiä ja tiedättekö, siihen ei jäänyt enää ketään vanhoista tutuista!

Maailmassa on niin paljon hyviä tyyppejä ettei kannata väkisin jäädä opettamaan käytöstapoja tolloille.

No joskus kannattaa, koska siitä entisestä tollosta voi tulla ihan fiksukin, kun sille kertoo että hän on toiminut tollosti.

Tuo on aika lapsekas ja mustavalkoinen tapa ajatella, että on vain 100% tollo tai 100% ei tollo.

Kukaan ei ole täydellinen, etkä ole itsekään. Vaikka niin luulet. Katsos kun meistä jokainen toimii joskus tollosti, me emme vaan aina näe omaa tollouttamme, ellei meille joku kerro sitä.

 

 

"Maailmassa on niin paljon hyviä tyyppejä ettei kannata väkisin jäädä opettamaan käytöstapoja tolloille."

Olin juuri tulossa sanomaan samaa! Ei kenelläkään ole velvollisuutta opettaa muille aikuisille normaaleja käytöstapoja. Jos oma älli ei riitä käyttäytymään normaalin ihmisen tavoin ja ottamaan opikseen, niin sitten on vain hyväksyttävä, että ystävät katoavat. Ja syytettävä kaikesta muita.

Ystävyys ei ole pakollista eikä se ole mitään käytöskoulua. Hankalat ihmiset koettavat yleensäkin saada muut näyttämään syyllisiltä asiassa kuin asiassa. Jos on ilkeä toiselle, pitää hyväksyä, että normaali ei sellaista katsele. Eikä rupea opastamaan mikä meni väärin. Kyllä se pitää itse tajuta ja väitän, että ilkeä tajuaakin. Häntä vain huvittaa korostaa itseään vaatimalla toiselta selitystä omaan ilkeyteensä, mikä on manipulointia.

Vierailija kirjoitti:

No niin nythän olen kieltäytynyt. Eli mikä ongelma? Kieltäytymiseni.

 

Sinulla saattaisi olla nuo samat ystävät edelleen elämässäsi, ihan eri tavalla, jos olisit pystynyt sanomaan heille ei. Ehkäpä ystäväsi ajattelivat, että sinä haluat oikeasti auttaa, koska et koskaan kieltäytynyt. Älä syytä ys

No mutta kun ap ei halua noita exkavereita enää, sehän tässä on ikään kuin pointtina 😂



Sinä et osaa ajatella asioita laajemmin. Ap:n tilanne ystävien kanssa ei olisi ehkä koskaan ajautunut aloituksen kaltaiseen tilanteeseen, jos hän olisi kieltäytynyt ystäviensä pyynnöistä.

Aloitus koskee kuitenkin sitä että ap ei halua olla enää noiden ystävä. Tunnen paljon ihmisiä jotka eivät mollaa tai hyväksikäytä ystäviään, heidän kanssaan tilanne ei mitenkään mystisesti ajaudu hyväksikäyttöön ja besserwisseröintiin. Sellaiset ovat ystävämateriaalia. Toisia mollaavat ilkeät ihmiset voivat olla ystäviä keskenään ja mollailla toisiaan.

 

"Sinulla saattaisi olla nuo samat ystävät edelleen elämässäsi, ihan eri tavalla, jos olisit pystynyt sanomaan heille ei. Ehkäpä ystäväsi ajattelivat, että sinä haluat oikeasti auttaa, koska et koskaan kieltäytynyt. Älä syytä ys

No mutta kun ap ei halua noita exkavereita enää, sehän tässä on ikään kuin pointtina 😂"

Niinpä. Olen katkaissut suhteeni läheiseen ja hän kuvitteli vuosia, että minä ikävöin ja kaipaan häntä. Viimeistään silloin kun hän on kuollut minä tulen katumaan, kun niin julmasti olen hänet hylännyt. 

Ilmeisesti osa ihmisistä ei kertakaikkiaan kykene käsittämään, että välien katkaisija ei ihan oikeasti enää halua olla missään tekemisissä. Ei nyt eikä tulevaisuudessa, ei selvittää asioita, ei yhtään mitään. Riittää että pysyy poissa, ei näy eikä kuulu eikä tule ikävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok, mistähän tuo on johtunut, että kaikki tuttavasi ovat olleet huonostikäyttäytyviä

Mikä se on se tarve tulla neuvomaan toista vaikka neuvoja ei ole pyydetty? Ystävyys on kuuntelemista ja läsnäolemista, kannustamista ja suun kiinnipitämistä (ei juoruta muille, etenkään sille omalle puolisolle). Miten nämä on niin ylivoimaisen vaikeita asioita tehdä? Missä on luotettavuus?

Neuvominen on tullut huonoon huutoon vasta ihan viime aikoina. Se oli pitkään ihan ystävällinen ja empaattinen tapa reagoida siihen, kun joku kertoo ongelmistaan. Jos on kasvanut siihen, että ongelman esittelyyn pitää vastata niinku rakentavasti ja positiivisesti eli ratkaisuehdotuksella eikä voivottelulla ja säälittelyllä, voi olla vaikea muuttaa tapojaan.

Nykyään kun se voivottelu ja säälittely katsotaan sopivaksi myö

Ongelma on siinä etteivät kaltaisesi ymmärrä ettei teillä ole mitään järkevää neuvoa kenellekään. 

Vierailija kirjoitti:

 

"Sinulla saattaisi olla nuo samat ystävät edelleen elämässäsi, ihan eri tavalla, jos olisit pystynyt sanomaan heille ei. Ehkäpä ystäväsi ajattelivat, että sinä haluat oikeasti auttaa, koska et koskaan kieltäytynyt. Älä syytä ys

No mutta kun ap ei halua noita exkavereita enää, sehän tässä on ikään kuin pointtina 😂"

 

Niinpä. Olen katkaissut suhteeni läheiseen ja hän kuvitteli vuosia, että minä ikävöin ja kaipaan häntä. Viimeistään silloin kun hän on kuollut minä tulen katumaan, kun niin julmasti olen hänet hylännyt. 

Ilmeisesti osa ihmisistä ei kertakaikkiaan kykene käsittämään, että välien katkaisija ei ihan oikeasti enää halua olla missään tekemisissä. Ei nyt eikä tulevaisuudessa, ei selvittää asioita, ei yhtään mitään. Riittää että pysyy poissa, ei näy eikä kuulu eikä tule ikävä.

Ja sitten meille vielä kommentoidaan tyyliä lopeta jo se mykkäkoulu jne. Kun en halua nähdä kyseistä henkilöä enää ikinä ja olen jatkanut matkaani niin mitä mykkäkoulua se on? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niin nythän olen kieltäytynyt. Eli mikä ongelma? Kieltäytymiseni.

 

Sinulla saattaisi olla nuo samat ystävät edelleen elämässäsi, ihan eri tavalla, jos olisit pystynyt sanomaan heille ei. Ehkäpä ystäväsi ajattelivat, että sinä haluat oikeasti auttaa, koska et koskaan kieltäytynyt. Älä syytä ys

No mutta kun ap ei halua noita exkavereita enää, sehän tässä on ikään kuin pointtina 😂



Sinä et osaa ajatella asioita laajemmin. Ap:n tilanne ystävien kanssa ei olisi ehkä koskaan ajautunut aloituksen kaltaiseen tilanteeseen, jos hän olisi kieltäytynyt ystäviensä pyynnöistä.

Aloitus koskee kuitenkin sitä että ap ei halua olla enää noiden ystävä. Tunnen paljon ihmisiä jotka eivät mollaa tai hyväksikäytä ystäviään, heidän kanssaan tilanne ei mitenkään mystis

Aivan. Kyse on ystävyyksistä, joiden ei koskaan olisi pitänyt edes syntyä. Niitä ei tarvitse pelastaa jälkikäteen eikä etukäteen, koska he olivat ihmisiä, joihin ei olisi pitänyt edes tutustua lähemmin. 

"Ja sitten meille vielä kommentoidaan tyyliä lopeta jo se mykkäkoulu jne. Kun en halua nähdä kyseistä henkilöä enää ikinä ja olen jatkanut matkaani niin mitä mykkäkoulua se on? "

Ilmeisesti nämä hankalat ihmiset ovat hyvin samanlaisia käytökseltään. Minullekin on kommentoitu, kuinka pidän "passiivisaggressiivista" mykkäkoulua ja tuhoan kyllä suhteeni kyseiseen henkilöön :D  Olin kyllä vähän äimän käkenä, koska tarkoitus ei ole pitää mykkäkoulua, vaan se, että ei tarvitse enää milloinkaan olla tekemisissä. 

Mutta meidän mennyttä elämäähän en ole tuhonnut, se on olemassa ja tärkeä opetus vieläpä siitä, että ystävät on valittava tarkkaan eikä sukulaisuuskaan velvoita pitämään yhteyttä.

Vähän positiivista muistelua väliin: Parhaat nais-puoliset ystävät löytyi jo lapsena ja nuorena. Jestas että meillä oli hauskaa. <3 Oltiin täynnä elämää.

 

Nääh, nämä tölvijät osaavat kyllä käyttäytyä muiden seurassa, he vain valikoivat yhden, kaksi kiusattavaa kaveria jotka saavat vittuilut. Muiden kanssa ollaan kauniisti. Yksin ei tarvitse olla. Kun siivoaa ilkeät aikasyöpöt elämästä, niin siihen tulee tilaa kivemmille tyypeille. Sellaisille joille ei tarvitse vähän väliä huomauttaa ilkeilystä.

Puhutaan vähän eri asiasta. En minä puhu tuollaisista, kenelle pitää vähän väliä huomauttaa, vaan niistä, joille menee kerralla perille.

 

Lainaus

Ongelma on siinä etteivät kaltaisesi ymmärrä ettei teillä ole mitään järkevää neuvoa kenellekään. 

kommentti

Päin vastoin, itse et ymmärrä koko sosiaalista tilannetta. Ei tuossa tilanteessa, mitä kuvasin, kukaan kuvittele pystyvänsä oikeasti tadaa hupsis ratkaisemaan toisen ongelmaa. Mutta tärkeää on paneutua kerrottuun asiaan, pohtia sitä, asettua toisen asemaan mielessään ja sitten sanoa jotakin, mikä osoittaa tämän prosessin. Ei se neuvo ole mikään käsky, vaan yksi näkökulma  

Vierailija kirjoitti:

Lainaus

Ongelma on siinä etteivät kaltaisesi ymmärrä ettei teillä ole mitään järkevää neuvoa kenellekään. 

kommentti

Päin vastoin, itse et ymmärrä koko sosiaalista tilannetta. Ei tuossa tilanteessa, mitä kuvasin, kukaan kuvittele pystyvänsä oikeasti tadaa hupsis ratkaisemaan toisen ongelmaa. Mutta tärkeää on paneutua kerrottuun asiaan, pohtia sitä, asettua toisen asemaan mielessään ja sitten sanoa jotakin, mikä osoittaa tämän prosessin. Ei se neuvo ole mikään käsky, vaan yksi näkökulma  

 

Olen eri, mutta olet hyvä esimerkki ihmisestä, joka ei ottaisi onkeensa, vaikka hänelle kuinka sanottaisiin, että sinun pitää muuttaa käytöstäsi. Ei, sinähän tarkoitat vain hyvää ja sinusta on paljon hyötyä ja aiot siksi jatkaa neuvomistasi kaikille, jotka jaksavat kuunnella. Se on ihan sallittua, mutta älä sitten vänkää niille, jotka häipyvät elämästäsi, vaan etsi ystäviä, jotka arvostavat neuvojasi ja totuuksiasi.

Itse siedin liian pitkään ajoittaista hirviökäytöstä ihmisiltä, joissa oli paljon tosi hyvääkin. 

Nyt en minäkään enää jaksa. Oman vointini takia en enää päästä lähelle toksisia vihollis-ystäviä. 

Naiset. 

Vierailija kirjoitti:

Itse siedin liian pitkään ajoittaista hirviökäytöstä ihmisiltä, joissa oli paljon tosi hyvääkin. 

Nyt en minäkään enää jaksa. Oman vointini takia en enää päästä lähelle toksisia vihollis-ystäviä. 

En näe mitään syytä sietää huonoa käytöstä ja kaikkein vähiten ystävältä. Maailmassa on 8 miljardia ihmistä, joiden joukossa on paljon ihmisiä, joissa on pelkästään hyvää.

Hyvä ketjun aihe olisi myös kysyä, että miksi on niin vaikea hyväksyä, että haluan katkaista ystävyytemme? Nämä ketjut kun aina täyttyvät kommenteissa, jossa syyllistetään siitä, ettei alettu selvittelemään tilannetta tai kuvitellaan, että juuri se katkottu ystävyys olisi ainoa ystävyys, mikä on mahdollista saada (=ei sinun kanssasi kukaan ystäväksi rupea).

Totuus kuitenkin on se, että ystävyyksiä menee ja tulee elämän aikana. Takertumalla ja syyllistämällä ei ainakaan saa pysyviä ystäviä, vaan jos ystävät kaikkoavat, pitää miettiä mikä omassa käytöksessä on pielessä. Sen miettiminen on ihan omalla vastuulla, ei muiden.

Narsistin kaikissa läheisissä ja koko muussa ihmiskunnassa on vikoja. Narsisti itsehän on täydellinen :D

Nyt ap oot ypöyksin ja kiusaat tuntemattomia somessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainaus

Ongelma on siinä etteivät kaltaisesi ymmärrä ettei teillä ole mitään järkevää neuvoa kenellekään. 

kommentti

Päin vastoin, itse et ymmärrä koko sosiaalista tilannetta. Ei tuossa tilanteessa, mitä kuvasin, kukaan kuvittele pystyvänsä oikeasti tadaa hupsis ratkaisemaan toisen ongelmaa. Mutta tärkeää on paneutua kerrottuun asiaan, pohtia sitä, asettua toisen asemaan mielessään ja sitten sanoa jotakin, mikä osoittaa tämän prosessin. Ei se neuvo ole mikään käsky, vaan yksi näkökulma  

 

Olen eri, mutta olet hyvä esimerkki ihmisestä, joka ei ottaisi onkeensa, vaikka hänelle kuinka sanottaisiin, että sinun pitää muuttaa käytöstäsi. Ei, sinähän tarkoitat vain hyvää ja sinusta on paljon hyötyä ja aiot siksi jatkaa neuvomistasi kaikille, jotka jaksavat kuunnella. Se on ihan sallittua, mutta älä sitten vänk

Minähän juuri kerroin muuttaneeni käytöstäni, koska maailma on muuttunut🤷 Yritän vain valottaa tuota, etteivät kaikki ilkeyttään reagoi neuvomalla. Jotkut ovat lapsina oppineet, että se on ystävällinen tapa. Miksi lähdette heti henkilökohtaisuuksiin?

Vielä 1990-luvulla pidettiin vttuiluna, jos sanoi jollekin vain, että toi kuulostaa tosi ikävältä tilanteelta. 

"Minähän juuri kerroin muuttaneeni käytöstäni, koska maailma on muuttunut🤷 Yritän vain valottaa tuota, etteivät kaikki ilkeyttään reagoi neuvomalla. Jotkut ovat lapsina oppineet, että se on ystävällinen tapa. Miksi lähdette heti henkilökohtaisuuksiin?

Vielä 1990-luvulla pidettiin vttuiluna, jos sanoi jollekin vain, että toi kuulostaa tosi ikävältä tilanteelta. "

Ei neuvominen milloinkaan ole ollut hyvien tapojen mukaista, ei minun lapsuudessanikaan 60-70 -luvulla. On hyvä pyrkiä ajattelemaan positiivisesti muista, mutta jatkuva neuvominen ei nyt vain kuulu normaaleihin käytöstapoihin eikä ole koskaan kuulunut. Kukaan ei ole väittänyt sen olevan ilkeää, vaan se on raskasta ja muiden elämään liiaksi puuttumista.

Älä neuvo, jos ei kysytä. Hämmästyttävän moni ei älyä tuota aikuisenakaan, vaikka saisi muita loukkantumaan. Ei, keksitään vain mitä mielikuvituksellisimpia selityksiä sille, että voidaan jatkaa muiden loukkaamista. Jos et käyttäydy noin, hyvä, mutta viestisi sisältö oli kuitenkin sellainen, joka toi mieleen ihmiset, joihin on pakko ottaa etäisyyttä, koska he eivät huomautuksen jälkeenkään ymmärrä korjata käytöstään. Hehän ovat oikeassa, hehän tarkoittavat hyvää, näin on aina toimittu jne. Sitten ei tarvitse ihmetellä, jos muut ottavat etäisyyttä.

Se olisikin mielenkiintoista, kun kaksi neuvojaa ystävystyisi. Molemmat saisivat maistaa omaa lääkettään ja kokea, ettei neuvominen tunnu kovin kivalta.  

Vierailija kirjoitti:

Aika jännä. Mun ei ole tarvinnut koskaan siivota ketään mulkkeroja pois, koska en ole koskaan sellaisten kanssa ystävystynyt tai ollut tekemisissä jos ei ole mikään pakko. Jos joku olisi mulle tuollainen kuin tässä jotkut siivouksia keski-iässä tehneet ovat kuvailleet, en olisi minuuttiakaan enää tekemisissä.

Minulla on vähän ystäviä, ja monien kanssa tapaan todella harvoin, mutta ne joista on joskus tullut ystävä, ovat sitä loppuun asti. Vaikka ei vuosiin nähtäisi, niin kun nähdään, jatketaan siitä mihin viimeksi jäätiin.

Suurimmalla osalla heistä, jotka näitä ystäväpiirin siivouksia ovat joutuneet tekemään, on luultavasti ollut niin huono omanarvontunto, että ovat siksi kelpuuttaneet aivan mitä tahansa seuraa. Myös minä olen ollut omanarvontunnoltani heikko ja siksi ajautunut epäterveisiin ihmissuhteisiin. Lisäksi suomalaisia on kansana vaivannut pitkään sosiaalisten taitojen ja tunneälyn puute, jotka heijastuvat väistämättä ihmissuhteisiin ja niiden laatuun. Toisten ihmisten kanssa ei osata olla ja kaikki asiat nähdään ainoastaan omista lähtökohdista käsin. Myös erilaiset ihmissuhteisiin liittyvät yksinkertaistukset ja uskomukset edesauttoivat omaa sinnittelyäni myrkyllisissä ystävyyssuhteissa. Tässä muutamia esimerkkejä:

- Vittuilu on välittämistä/Rakkaudesta se hevonenkin potkii! (hevonen ehkä potkii, ihminen ei)

- Vastakohdat täydentävät toisiaan. (tai yleisemmin aiheuttavat jatkuvasti yhteentörmäyksiä, väärinymmärryksiä ja molemminpuolisia herneiden nenään vetämisiä)

- Voitte oppia toisiltanne niin paljon. (tätä käytettiin lähes aina siinä kontekstissa, että vain minulla on opittavaa toiselta mutta hän saa vastaavasti kohdella minua kuinka lystää)

- Erilaisten ihmisten on tultava keskenään toimeen. (tämä on aivan totta, mutta ystäviksi ei ole pakko ryhtyä)

- Minä tarkoitan sinun parastasi. (tarkoittaa toisen parasta = katsoa asioita tiukasta omasta näkökulmasta ja sen pohjalta sanella ja määräillä, miten minun pitää nyt toimia)

Olen aika rankalla kädellä "konmarittanut" ex-ystäviä, joiden seurassa kärsin jatkuvasti pahasta olosta ja mitätöidyksi tulemisesta ja sen seurauksena elän nyt sosiaalisesti varsin laihaa elämää. Mutta keskityn tällä hetkellä sen sijaan muihin asioihin, jotka tuovat minulle iloa, nautintoa ja mielekkyyttä. Luultavasti olen nykyiselläni myös itse parempi ystävä kuin nuorempana, koska tunnistan sekä omat että muiden rajat aikaisempaa paremmin, itsetuntemukseni on parempi enkä enää ripustaudu ihmisiin vain siksi, että kavereita pitää olla.