Hääetiketti, kun on toivottu lahjaksi rahaa
Hääpari on toivonut häälahjaksi rahaa häämatkaa varten. Minulle tämä on täysin ok, mutta vanhana tätinä olen epätietoinen, miten tällaisessa tilanteessa on tapana toimia hääpaikalla: vienkö parille kuitenkin onnittelukortin vai menenkö paikalle tyhjin käsin? Tilisiirron olen jo tehnyt.
Kommentit (78)
Häämatka kuuluu olla varattuna siihen mennessä kun häitä vietetään!
Itse olin häissä, missä morsiuspari toivoi rahalahjaa "häämatkaa" varten. Kuukauden päästä sulho lähti liitosta käveleen kun selvisi, että morsmaikku oli vetänyt lahjarahat välistä. Tuon vuoksi en anna lahjaksi rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Rahaa en anna. Minulla on niin paljon hyviä antiikkiesineitä kotona että sieltä valitsen lahjan. Myykööt sen itse Torissa jos eivät arvosta.
Minähän en muiden toiveita kuuntele. 💪
No kortti kai kuuluu asiaan oli lahja mikä tahansa? Mä kirjoittaisin korttiin onnitteluiden lisäksi jotain tyyliin olemme tukeneet honeymoonianne, nauttikaa siitä.
Siskoni häät oli rahankerjäyshäät. Vei periaatteesta jotain tavaraa. Naimisiin ei mennä rahan takia tai ei pitäisi mennä. Naimisiin pitäisi mennä vain rakkaudesta. Jos menisin naimisiin, niin ilmottaisinz että jos lahjan haluaa tuoda, niin jotain kestävää ja hyödyllistä. Ei tarvi olla kallista. Ajatus on tärkein.
Vierailija kirjoitti:
Menin naimisiin keväällä. Osa toi rahan lisäksi kortin (tai kukkia muutama), osa ei. Aika 50/50 taisi olla. Muutama kirjoitti korttiin että on muistanut meitä tilisiirrolla. Useimmilla ei kortissa mainittu erikseen rahalahjasta. Itse olen tehnyt molempia eli antanut rahan lisäksi kortin ja jättänyt antamatta. Molemmat ok.
Kukkia häälahjaksi?
Mua aina vähän vaivaannuttaa mitä niille korteille pitäisi tehdä? Tuuleko antajalle paha mieli, jos heitän ne pois?
Vierailija kirjoitti:
Rahaa en anna. Minulla on niin paljon hyviä antiikkiesineitä kotona että sieltä valitsen lahjan. Myykööt sen itse Torissa jos eivät arvosta.
Mä en todellakaan jaksaisi mitään myyntihommia vaan heittäisin sen suoraan roskiin. Mä en halua kotiini muiden valitsemia tavaroita.
Minä veisin kortin ja olisin itse samanlaisessa tilanteessa hyvin iloinen kortista. Sen saa muistoksi niin halutessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi rahankerjuu on moukkamaista!
Joo. Kaikkien pitäisi viedä lahjaksi turhia kippoja ja kuppeja, joilla hääpari ei tee mitään. Se ei ole yhtään moukkamaista.
No miksi sitten pitää viedä yhtään mitään, jos lahjat ei kelpaa? Raha toki kelpaa, muttei muu.
Vierailija kirjoitti:
Mua aina vähän vaivaannuttaa mitä niille korteille pitäisi tehdä? Tuuleko antajalle paha mieli, jos heitän ne pois?
Mistä antaja sen tietäisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi rahankerjuu on moukkamaista!
Joo. Kaikkien pitäisi viedä lahjaksi turhia kippoja ja kuppeja, joilla hääpari ei tee mitään. Se ei ole yhtään moukkamaista.
No miksi sitten pitää viedä yhtään mitään, jos lahjat ei kelpaa? Raha toki kelpaa, muttei muu.
No rahalla saa esim. sen häämatkan. Kippoja ja kuppeja on kaikilla io tarpeeksi.
Kuulun näihin, joiden mielestä rahan pyytäminen on todella moukkamaista. Kaikki tietävät, että rahalahjat ovat aina tervetulleita, joten jos vieras haluaa antaa lahjaksi rahaa, niin tuskin yhdelläkään hääparilla on mitään sitä vastaan.
Rahalahjaa saa toivoa hiljaa mielessään, mutta toiveen, saati tilinumeron ilmoittaminen kutsutta on nyt vain niin todella törkeää ja moukkamaista. Kannattaa huomioida, että osa vieraista mielellään antaa rahaa, kunhan hääpari haluaa olla kerjäämättä. Tuo kerjääminen saa sapen kiehumaan ja tavaralahjat alkaa pyöriä mielessä.
Siinä kohtaa, kun vieraat vastaavat kutsuun, niin vieraille on luontevaa kysyä lahjatoiveita. Tai voivat kysyä onko joku tilinumero, mihin voi laittaa rahalahjan. Tällaisessa tilanteessa sen tilinumeron voi antaa.
Kannattaa todellakin mitoittaa se hääjuhla ja häämatka sen mukaan, että pystyy ne itse maksamaan, eikä tarvitse vierailta kerjätä rahaa!
Vierailija kirjoitti:
Siskoni häät oli rahankerjäyshäät. Vei periaatteesta jotain tavaraa. Naimisiin ei mennä rahan takia tai ei pitäisi mennä. Naimisiin pitäisi mennä vain rakkaudesta. Jos menisin naimisiin, niin ilmottaisinz että jos lahjan haluaa tuoda, niin jotain kestävää ja hyödyllistä. Ei tarvi olla kallista. Ajatus on tärkein.
Ajatushan se näpäyttämisenhalukin on.
Vierailija kirjoitti:
Kuulun näihin, joiden mielestä rahan pyytäminen on todella moukkamaista. Kaikki tietävät, että rahalahjat ovat aina tervetulleita, joten jos vieras haluaa antaa lahjaksi rahaa, niin tuskin yhdelläkään hääparilla on mitään sitä vastaan.
Rahalahjaa saa toivoa hiljaa mielessään, mutta toiveen, saati tilinumeron ilmoittaminen kutsutta on nyt vain niin todella törkeää ja moukkamaista. Kannattaa huomioida, että osa vieraista mielellään antaa rahaa, kunhan hääpari haluaa olla kerjäämättä. Tuo kerjääminen saa sapen kiehumaan ja tavaralahjat alkaa pyöriä mielessä.
Siinä kohtaa, kun vieraat vastaavat kutsuun, niin vieraille on luontevaa kysyä lahjatoiveita. Tai voivat kysyä onko joku tilinumero, mihin voi laittaa rahalahjan. Tällaisessa tilanteessa sen tilinumeron voi antaa.
Kannattaa todellakin mitoittaa se hääjuhla ja häämatka sen mukaan, että pystyy ne itse maksamaan, eikä tarvitse vierailta kerjätä rahaa!
Tai mitä jos nyt vaan ottaisit sen pääsi pois ahteristasi? Lahjan on tarkoitus ilahduttaa saajaa, mitä hemmetin väliä, missä muodossa se annetaan (raha vs. tavara).
Joku pohti kenelle antaa tai mihin laittaa sen kortin siellä juhlapaikalla.
Ehkä on varattu lahjapöytä? Kaaso kerää ne?
Yksissä häissä oli läpinäkyvä postilaatikko sivu-/ lahjapöydällä. Sinne pudotettiin kortit. Minusta kiva idea.
Menkää nyt muualle vinkumaan rahalahjojen moukkamaisuudesta. Sitä ei kysytty!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa en anna. Minulla on niin paljon hyviä antiikkiesineitä kotona että sieltä valitsen lahjan. Myykööt sen itse Torissa jos eivät arvosta.
Mä en todellakaan jaksaisi mitään myyntihommia vaan heittäisin sen suoraan roskiin. Mä en halua kotiini muiden valitsemia tavaroita.
Olin kerran häissä, jossa sulhanen innostui huutokauppaamaan lahjoja. Ostin itsekin lakanasetin 20 eurolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa en anna. Minulla on niin paljon hyviä antiikkiesineitä kotona että sieltä valitsen lahjan. Myykööt sen itse Torissa jos eivät arvosta.
Mä en todellakaan jaksaisi mitään myyntihommia vaan heittäisin sen suoraan roskiin. Mä en halua kotiini muiden valitsemia tavaroita.
Olin kerran häissä, jossa sulhanen innostui huutokauppaamaan lahjoja. Ostin itsekin lakanasetin 20 eurolla.
Tähän voisin lähteäkin!
Ei pitäis mennä naimisiin, jos ei oo varaa. Miks pitää heti alkaa mankua rahaa sukulaisilta ja ystäviltä?