Mitä pettäjä tuntee kun jää kiinni sivusuhteesta eikä olisi halunnut erota puolisostaan/rikkoa kotia?

Joskus (=usein) miehet ajattelee m unalla eikä aivoillaan.

Hän sai varmaan liehittelevältä nuorelta naiselta kehuja ja ymmärrystä.

Älä huoli, kyllä imartelu loppuu, kun saalis on koukussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Ihmiset voisi välillä miettiä muitakin, edes niitä omia lapsia. Jos on ihan pakko lähteä sen yksisarvisen perään niin helvetti hoitakaa ero siististi pois alta sen sijaan, että tuhoisitte ihan kaiken. Siinä voi olla vaikea tuntea onnea uudesta rakkaudestakaan kun lapset halveksii sinua, sukulaiset välttelee ja ex-puoliso on kylmästi jätetty sekä petetty. 

Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää miten onnellinen mies nyt on kakkosen kanssa ja ovatko ylipäätään tekemisissä nyt kun asiat menivät näin kun menivät ja sukulaisetkin halveksivat miestä siitä mitä teki. Lapset eivät vieläkään tiedä mitä isä teki. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, luin vain pari ensimmäistä sivua. Olen pahoillani että kirjoitan tuon vuodatuksen siitä miten pettäminen ei koske petettyä, minun olisi pitänyt lukea ensin koko siihenastisen ketju.

 

Jos miehesi tosiaan heittäytyy kiinni jäämisen jälkeen mykäksi ja on sinua kohtaan vihamielinen ja ynseä, ikään kuin sinä olisit loukannut häntä eikä päinvastoin, niin se kyllä totisesti jo menee liian pitkälle.

 

Elokuvissa pettämisestä kiinni jäänyt mies on katuvainen ja selittelee ja hyvittelee, vaimo on de joko raivoaa tai pitää mykkäkoulua. Mutta oikeassa elämässä se ei läheskään aina mene niin. Oikeassa elämässä pettäjä ensin pettää ja sitten rankaisee petettyä mököttämisellä tai nälvimistä. Mies on vaimolleen vihainen siitä että on itse käyttäytynyt tavalla joka ei sovi siihen hienon mieheen kuvaan jonka hän on luonut itsestään. Nilkkimäistä ja raukkamaista semmoinen, erittäin epämie

Kiitos tästä! Näinhän se juuri menee. Ajattelin että olisi katuvainen, selittelevä ja hyvittelevä, mutta ei...päinvastoin. Rankaisee mua omasta käytöksestään! Olisin toivonut jotain aivan muuta, mutta aina ei totisesti saa sitä mitä haluaa. Olisin myöskin halunnut onnellisen lopun meidän rakkaustarinalle, en tällaista paskaa. En totisesti tällaista ansainnut. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

"Tämä mies kulki kyllä Levit ja Rukat miesporukassa ilman suksia...Ap"

Ei jumakauta, huh.

No eikö kuule...Se oli aivan hirvittävää!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Joskus (=usein) miehet ajattelee m unalla eikä aivoillaan.

Hän sai varmaan liehittelevältä nuorelta naiselta kehuja ja ymmärrystä.

Älä huoli, kyllä imartelu loppuu, kun saalis on koukussa. 

Luulen myös. Ja kun oikeat luonteet tulevat vieraskoreuden alta esiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus (=usein) miehet ajattelee m unalla eikä aivoillaan.

Hän sai varmaan liehittelevältä nuorelta naiselta kehuja ja ymmärrystä.

Älä huoli, kyllä imartelu loppuu, kun saalis on koukussa. 

Luulen myös. Ja kun oikeat luonteet tulevat vieraskoreuden alta esiin. 

Tätä odotellessa...

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainaus "Se, että sulla on kumppaniisi syvä tunneyhteys, ystävyys ja kyky selvittää puhumalla eteen tulevat ongelmat on lopulta paljon tärkeämpää. Ja se, että tunnet kumppanisi taustan, lapsuuden, syvimmät traumat ja haaveet jne. Ja tämä nähdäkseni puuttuu useimmista eroon päätyneistä suhteista"

Kaiken tuon ylläolevan koin suhteessani toteutuvan, mutta ei se miehelle riittänyt. Yhteiset 30 vuotta ja ikäkriisi ja mies halusi kokea uuden parisuhteen. Seksielämän puutteen takia mies ei lähtenyt. Uskon, että sitä kipinää toiset hakee.

 

Jos seksielämä on kipinätöntä, se on huonoa. Ei pelkkä seksin olemassaolo riitä, jos se on huonoa.

Olen naimisissa ja minulla on suhde naimisissa olevan miehen kanssa. Kumpikaan ei saa kotona sellaista seksiä mitä haluaa ja siksi olemme hakeneet sitä avioliiton ulkopuolelta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jokaisella on oikeus onneen, vaikka se tarkoittaisi pitkää eroprosessia."

Onpa jotenkin niin nykyajan yksilöpuhetta. Kääntöpuolena sille omalle onnelle voi olla (ex-)puolison ja lasten monen vuoden onnettomuus, suru, masennus, taloudelliset haasteet ja siitä aiheutuva stressi, ja muu oireilu. Jos on pieniä lapsia, niin uusperhehaasteet. Sydänsuruun voi myös ihan oikeasti kuolla. Pahoittelen vähän pitkälle vietyä esimerkkiä, mutta siinä vaakalaudalla on myös muidenkin elämät. Kyllä, jokainen on lopulta vastuussa vain itsestään,  mutta me voidaan hyvin ja huonosti suhteessa muihin ihmisiin. Ikävästi loppuneet parisuhteet voivat jättää toiseen elämänmittaisen jäljet ja traumat. Kunpa näitä punnittaisiin etukäteen ihan todella, eikä toisteltaisi vain sitä "ketään ei voi omistaa" tai "kaikilla on oikeus onneen"-mantraa, jota pettäji

Minä en kotona nähnyt koskaan vanhempien välisiä hellyyden tai rakkauden osoituksia. Ystävälläni sama juttu. Olemme molemmat vähän tunnevammaisia, emme osaa hemmotella ja helliä miestä vaistonvaraisesti. Suhteista tulee herkästi vähän sellaisia kilpailullisia. sellainen oli myös pitkä suhteeni joka päättyi eroon lapsen ollessa hieman alle 10v.  Lastani sentään olen halannut ja hellinyt aina, ihan tietoisesti. Mutta huomaan nyt nuoren miehen käytöksestä ettei hän osaa oikein olla nätisti tyttöjen kanssa, osoittaa lämpöä. Hän on etäinen ja kriittinen. 

Vierailija kirjoitti:

Pettäjiä kiinnostaa ainoastaan omat tarpeet. Ei hän sinua olisi satuttanut ja pettänyt, jos sinusta oikeasti välittäisi ihmisenä ja välittäisi sinun hyvinvoinnistasi.

Pettäjä todennäköisesti harmittaa ja hävettää se, että jäi kiinni, mutta harvoin se, että petti. Koska eihän hän muuten olisi mennyt pettämään. 

Monesti pettäjät välittävät vain siitä, mitä sinä voit antaa heille, mutta eivät sinusta ihmisenä. Siksi pettäjät pettävät aina, mikään ei heille riitä. Voisit tehdä kaiken oikein, mutta silti pettäjä päätyisi pettämään. 

Ja ei, miehesi ei ollut heikko ja joutunut nuoremman naisen pauloihin. Miehesi nautti saamastaan huomiosta ja lähti siihen tietoisesti mukaan. Hän halusi sitä ja olisi tehnyt sen jokaisen naisen kanssa, joka hänelle huomiota antaa ja on hänen mielestään viehättävä (ja että mahdollisuus kiinnijäämiseen on pieni). 

Tiedän petettynä, että toden

Tämä on yleensä totta ja niin tarkasti asian ilmaisit! Pettäjä usein sepittelee, että tekojen motiivina oli ahdistus tms. Joskus näin onkin. Todelliset motiivit ovat valitettavan usein houkutusalttius, itsekkyys ja väliinpitämättömyys. Ei pettäjää ahdista pettäessään. Häntä ahdistaa vain kiinnijäämisen mahdollisuus, ja joskus sekin kääntyy vain kutkuttavaksi jännitykseksi. Salasuhteessa eläjää kiehtoo elämäntavasta kumpuava vallantunne.

Mä oon myös tuumaillut että onko tämä kuitenkin vain jäävuoren huippu? Siis se että nolopaljastui nuolemisvideolla jonka koko maailma näkee. Mitäköhän onkaan liittomme aikana puuhaillut?! 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jokaisella on oikeus onneen, vaikka se tarkoittaisi pitkää eroprosessia."

Onpa jotenkin niin nykyajan yksilöpuhetta. Kääntöpuolena sille omalle onnelle voi olla (ex-)puolison ja lasten monen vuoden onnettomuus, suru, masennus, taloudelliset haasteet ja siitä aiheutuva stressi, ja muu oireilu. Jos on pieniä lapsia, niin uusperhehaasteet. Sydänsuruun voi myös ihan oikeasti kuolla. Pahoittelen vähän pitkälle vietyä esimerkkiä, mutta siinä vaakalaudalla on myös muidenkin elämät. Kyllä, jokainen on lopulta vastuussa vain itsestään,  mutta me voidaan hyvin ja huonosti suhteessa muihin ihmisiin. Ikävästi loppuneet parisuhteet voivat jättää toiseen elämänmittaisen jäljet ja traumat. Kunpa näitä punnittaisiin etukäteen ihan todella, eikä toisteltaisi vain sitä "ketään ei voi omistaa" ta

Musta tuntuu, että tämä on yleisemmin ihan suomalaiseen kulttuuriin kuuluva ilmiö. Ne rakkaudenosoitukset kuuluu ihastumisvaiheeseen eikä meillä muutenkaan hirveästi halailla ystäviä saati työkavereita. Meillä ei myöskään naista nosteta jalustalle määräänsä enempää (kehuin, kukin yms.) eikä naiset vastaavasti ihaile miehiään. Suomalaiset naiset ovat aina käyneet töissä ja hoitaneet kodin, olleet korostetun vahvoja ja pärjääviä. Kulttuuri on ihan eri. Sodastakaan ei ole nyt niin pitkä aika, ettei näkyisi meidän suhdemalleissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina puhutaan siitä miten tärkeää seksi on parisuhteessa, mutta itse olen kyllä aika eri mieltä.



Kun nyt katson onnellisesti pitkään yhdessä olleita pareja (oma suhteeni mukaan lukien) pitäisin henkistä yhteyttä paljon tärkeämpänä.



Se, että sulla on kumppaniisi syvä tunneyhteys, ystävyys ja kyky selvittää puhumalla eteen tulevat ongelmat on lopulta paljon tärkeämpää. Ja se, että tunnet kumppanisi taustan, lapsuuden, syvimmät traumat ja haaveet jne. Ja tämä nähdäkseni puuttuu useimmista eroon päätyneistä suhteista.

Ap puhuu siitä miten olivat miehensä kanssa parhaimmat ystävät, mutta samalla kertoo, että mies ei juuri puhu mitään, eikä kerro tunteistaan. Sellainenko on paras ystävä?

Muutenkin välittyy kuva parista, joiden henkinen yhteys aika heiveröinen, ap vain miettii, että uusi nainen on mitätön hiirulainen häneen verrattuna. Mieh

Minut ajoi pettämään ja suhteeseen vain ja ainoastaan seksin puute. Tästä on jo aikaa ja olemme myöhemmin sopineet, että kumpikin voi tahollaan tehdä mitä haluaa eroamisen sijaan. 

Hei, kiitos tästä! Meillä oli kumppanin kanssa syvä yhteys, tunsin hänen lapsuuden traumansa, tunsin hänen edesmenneet vanhempansa, perin hänen äitinsä salaisia reseptejä...näitä kukaan ei enää voi hänelle tarjota. Kyllä mä koin että olimme toistemme parhaat ystävät, mutta jotain tapahtui kun kakkonen tuli kuvioihin ja mies jäi kiinni. Nyt hän on umpinainen kuin simpukka! Ja totta, mä koen että nainen on mitätön hiirulainen koska hän on sitä! Osuit oikeaan kuvaillessasi miestä, hän on itsekäs ja menestynyt tyyppi, sekä urheilussa aikoinaan että myös työelämässä. Aina tottunut saamaan ihailua joka paikassa menestyksen ja ulkonäön vuoksi. Seksi ei toki ollut suhteemme kantava voima, mutta hyvä liima. 

Sinä siis tunsit hänen traumansa ja taustansa, mutta tunsiko hän sinun? Tai välittikö? Oletko saanut häneltä välittävää rakkautta ja ymmärrystä takaisin? Olet antanut paljon, mutta oletko saanut yhtä paljon takaisin? Täytyy sanoa, että kertomasi perusteella miehesi vaikuttaa narsistiselta, itsekkäältä kusipäältä. Hänen käytöksensä, pettämisen tultua ilmi, paljastaa aika hyvin hänen todellisen luonteensa.

Hyvin luultavaa, että hän on pettänyt sua salassa jo vaikka kuinka monta kertaa. Ruka-reissut ilman suksia, mitähän niistä voisi päätellä?



Ehkä rakastuit häneen alun perin koska hän oli menestyvä ja hyvännäköinen mies, hyvä saalis, siis? Luonne se ei kertomasi perusteella ainakaan voinut olla.



Sen ainakin voi varmuudella sanoa, että miehesi ei kunnioita sua tippaakaan. Miehet kohtelevat huonosti naisia, jotka mahdollistavat sen omalla yli-ymmärtämisellään ja joustamisellaan. Itseään kunnioittava nainen ei tollaisen paskiaisen perään paljon kyselisi. Olkoot sitten miten menestynyt ja hyvännäköinen hyvänsä. 

 

Vierailija kirjoitti:

Sinä siis tunsit hänen traumansa ja taustansa, mutta tunsiko hän sinun? Tai välittikö? Oletko saanut häneltä välittävää rakkautta ja ymmärrystä takaisin? Olet antanut paljon, mutta oletko saanut yhtä paljon takaisin? Täytyy sanoa, että kertomasi perusteella miehesi vaikuttaa narsistiselta, itsekkäältä kusipäältä. Hänen käytöksensä, pettämisen tultua ilmi, paljastaa aika hyvin hänen todellisen luonteensa.

Hyvin luultavaa, että hän on pettänyt sua salassa jo vaikka kuinka monta kertaa. Ruka-reissut ilman suksia, mitähän niistä voisi päätellä?







Ehkä rakastuit häneen alun perin koska hän oli menestyvä ja hyvännäköinen mies, hyvä saalis, siis? Luonne se ei kertomasi perusteella ainakaan voinut olla.







Sen ainakin voi varmuudella sanoa, että miehesi ei kunnioita sua tippaakaan. Miehet kohtelevat huonosti naisia, jotka mahdollistavat sen omalla yli-ymmärtämisellään ja joustamisellaan. Itseään kunnioittava nainen ei tollaisen paskiaisen perään paljon kyselisi. Olkoot sitten miten menestynyt ja hyvännäköinen hyvänsä. 

Nyt kun olen saanut perspektiiviä ja etäisyyttä mieheen niin kyllähän mä olin se suhteen kannatteleva voima ja tein enemmän sen hyväksi. Ehkä olin aika lapanen kun näin jälkeenpäin ajattelen, vähän sokeakin....tai ainakin ne ruusunpunaiset lasit nenällä kaikki 25 vuotta. Ja varmasti ihan aluksi viehätyimme toistemme ulkonäöstä, mutta kyllä se muutenkin klikkasi niin lujaa että jäin samantien hänen luokseen enkä enää koskaan palannut kotiin!

Ap

Ap:lla vamaan aika paljon surutyötä tekemättä nyt kun ne ruusunpunaiset lasit on riisuttu ja ruma totuus pilkistää esiin. 

Kannattaisi välillä olla terveesti itsekäs ja kysyä mitä minä sain tästä suhteesta.



Voin kuvitella, että ap ollut ihanteellinen vaimo tuollaiselle itsekkäälle menestyjämiehelle.

Hoitaa kodin, lapset, käy töissä ja hienotunteisesti katsoo sivuun kun mies käy pettämisreissuillaan Rukalla ja Levillä. Ja ties missä muualla. Pitää yllä kulissia onnellisesta suhteesta, mies voi sitten tehdä tahoillaan mitä huvittaa, kun kotiasiat hyvässä hoidossa.

Ap, sun kannattaisi kysyä itseltäsi haluatko tuollaista suhdetta enää loppuelämäksesi? Nyt kun lapset ovat lentäneet pesästä, sulla on sitten pettämisellä ikäkriiseilevä, vanhempi mies, joka ei puhu tunteistaan. 



Jos eroat ja suret asian loppuun, voit ehkä loppuelämäksesi löytää miehen, joka vastavuoroisesti välittää myös sun tunteista.

Vierailija kirjoitti:

Ap:lla vamaan aika paljon surutyötä tekemättä nyt kun ne ruusunpunaiset lasit on riisuttu ja ruma totuus pilkistää esiin. 

Kannattaisi välillä olla terveesti itsekäs ja kysyä mitä minä sain tästä suhteesta.



Voin kuvitella, että ap ollut ihanteellinen vaimo tuollaiselle itsekkäälle menestyjämiehelle.

Hoitaa kodin, lapset, käy töissä ja hienotunteisesti katsoo sivuun kun mies käy pettämisreissuillaan Rukalla ja Levillä. Ja ties missä muualla. Pitää yllä kulissia onnellisesta suhteesta, mies voi sitten tehdä tahoillaan mitä huvittaa, kun kotiasiat hyvässä hoidossa.

Ap, sun kannattaisi kysyä itseltäsi haluatko tuollaista suhdetta enää loppuelämäksesi? Nyt kun lapset ovat lentäneet pesästä, sulla on sitten pettämisellä ikäkriiseilevä, vanhempi mies, joka ei puhu tunteistaan. 



Jos eroat ja suret asian loppuun, voit ehkä loppuelämäksesi löytää miehen, joka vastavuoroises

Varmasti totta joka sana, mutta mä en oikeastaan muunlaisesta suhteesta tiedä. Olin kyllä ns. kotihengetär ja halusin että kaikilla on hyvä olla. Ja siis erossahan me jo ollaankin kun minä otin ja lähdin, mies ei käytöksellään antanut vaihtoehtoja. Ei hänelläkään siellä helppoa taida olla kun en ole huolehtimassa enää.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lla vamaan aika paljon surutyötä tekemättä nyt kun ne ruusunpunaiset lasit on riisuttu ja ruma totuus pilkistää esiin. 

Kannattaisi välillä olla terveesti itsekäs ja kysyä mitä minä sain tästä suhteesta.



Voin kuvitella, että ap ollut ihanteellinen vaimo tuollaiselle itsekkäälle menestyjämiehelle.

Hoitaa kodin, lapset, käy töissä ja hienotunteisesti katsoo sivuun kun mies käy pettämisreissuillaan Rukalla ja Levillä. Ja ties missä muualla. Pitää yllä kulissia onnellisesta suhteesta, mies voi sitten tehdä tahoillaan mitä huvittaa, kun kotiasiat hyvässä hoidossa.

Ap, sun kannattaisi kysyä itseltäsi haluatko tuollaista suhdetta enää loppuelämäksesi? Nyt kun lapset ovat lentäneet pesästä, sulla on sitten pettämisellä ikäkriiseilevä, vanhempi mies, joka ei puhu tunteistaan. 

 

Olen todella pahoillani, että kirjoitan tämän, mutta eiköhän siellä ole jo joku uusi lohduttamassa, kuuntelemassa miehen traumoja ja auttamassa arjen kanssa. Sopisi kaavaan tämäkin.

Meillä oli kumppanin kanssa syvä yhteys, tunsin hänen lapsuuden traumansa, tunsin hänen edesmenneet vanhempansa, perin hänen äitinsä salaisia reseptejä...näitä kukaan ei enää voi hänelle tarjota.

Ikävä kyllä nämä ovat asioita, joita miehet harvemmin arvostavat kuin naiset. Ei heitä kiinnosta tietyllä tavalla perinteet samoin kuin naisia. Naiset oikeasti käyttävät kamalasti energiaa suhteen rakentamiseen. Siihen kuuluu jouluperinteet ja äitien salaiset reseptit.

Miehiä kiinnostaa enemmän toimiva arki ja hauska, mutkaton nykyhetki. Sen vuoksi naisen kokemus hyvästä ystävyydestä ei usein olekaan sen miehen kokemus. Naiset puhuvat, miten oltiin toistemme parhaat ystävät ja niin hyvä tiimi, mutta ei mies semmoista naisen kanssa edes halua. Tiimikaverit on töissä ja parhaat ystävät harrastuksissa.

Naisen kanssa halutaan seksiä ja turvallinen henkinen yhteys. Siihen kuuluu toki lapsuuden traumoista kertominen, mutta ei niissä vellominen. Nainen saa mielellään olla mahdollisimman ei-äitihahmo. Naisen läsnäolon ei pidä olla kuin sen parhaan kaverin, vaan siinä on pieni jännite koko ajan. Ei siis mitään ahdistavaa, mutta nyt semmoinen, että se ON nainen, eikä mikään mieskaveri.

Valitettavasti minäkin opin tämän kaiken vasta kun olin jätetty ja petetty, uskottuani, että olen antanut paljon siinä suhteessa ja todella sydän murtuneena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen todella pahoillani, että kirjoitan tämän, mutta eiköhän siellä ole jo joku uusi lohduttamassa, kuuntelemassa miehen traumoja ja auttamassa arjen kanssa. Sopisi kaavaan tämäkin.

Niinhän se sopisi, jos se kakkonen siellä jo häärää ja passaa? Tuskin sellaiseen tottunut mies yksin mitään saa tehtyä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli kumppanin kanssa syvä yhteys, tunsin hänen lapsuuden traumansa, tunsin hänen edesmenneet vanhempansa, perin hänen äitinsä salaisia reseptejä...näitä kukaan ei enää voi hänelle tarjota.

Ikävä kyllä nämä ovat asioita, joita miehet harvemmin arvostavat kuin naiset. Ei heitä kiinnosta tietyllä tavalla perinteet samoin kuin naisia. Naiset oikeasti käyttävät kamalasti energiaa suhteen rakentamiseen. Siihen kuuluu jouluperinteet ja äitien salaiset reseptit.

Miehiä kiinnostaa enemmän toimiva arki ja hauska, mutkaton nykyhetki. Sen vuoksi naisen kokemus hyvästä ystävyydestä ei usein olekaan sen miehen kokemus. Naiset puhuvat, miten oltiin toistemme parhaat ystävät ja niin hyvä tiimi, mutta ei mies semmoista naisen kanssa edes halua. Tiimikaverit on töissä ja parhaat ystävät harrastuksissa.

Naisen kanssa halutaan seksiä ja turvallinen henkinen yhteys. Siihen kuuluu toki lapsuuden traumoist

Meillä oli perinteiden lisäksi toimiva arki ja mutkaton nykyhetki, vaikka nyt olinkin se ns kotihengetär. Mies kuitenkin hoiti pihatyöt, ikinä mun ei tarvinnut niihin ryhtyä. Meillä oli iso talo ja iso piha, joten lumitöitä ja nurmikkoa riitti. Samoin mies hoiti kaikki autoasiat, vakuutukset jne. Seksiäkin oli, hyvää sellaista. 

Siltikin mua petettiin törkeästi, syystä että? No kun mä olen lukenut näitä kommentteja, niin olen päätynyt siihen että mies ikäkriisissään haki kipinää, hypeä, kiksejä...jotain joka vei hänet arjesta pois. 

Otan kovasti osaa tilanteeseesi. Meitä on aivan liian paljon. 

Ap