En tiedä nauraako sun vauva jo, mutta maailmassa ei ole mitään yhtä hauskaa ääntä kuin vauvan nauru.

Vierailija kirjoitti:

Rakastan vauvojen ja taaperoiden naurua. Yksi elämän pieniä iloja katsoa heidän iloa.

Minä rakastan koiranpentujen ja aikuisten koirien leikkiä. Eivätkä ne koskaan kasva siitä ulos :p

Meidän kuopus oli vauvana aika vakavamielinen tapaus. Odotin ensimmäistä hymyä ja naurua kauan. 

Yhtenä kesäisenä iltapäivänä kuopus seuraili mun sylistä isosisaruksen vesileikkejä takapihallamme. Jostain syystä se, että isosisko kaatoi vettä pienestä kastelukannusta irrotti kuopukselta kunnon naurut. 

Esikoinen oli tuolloin vähän alle 2v ja kuopus 6kk. Tuota kastelukannusta kaatamista ja nauramista sitten jatkoimme pihalla aika kauan. Ihana hetki, joka vieläkin hymyilyttää. 

Tyttäret ovat nyt lukiolaisia. Vieläkin hassuttelevat keskenään ja välillä naurattavat äitiäkin.

Me miehen kanssa katsotaan usein videoita, joissa lapsenlapsemme nauraa kihertää. Se on niin tarttuvaa, että itsekin on pakko nauraa mukana. Iloa elämään!

Vierailija kirjoitti:

Hauskoja nää joiden mielestä elämä on parempaa ilman lapsia ja silti positiiviset viestit tulee äideiltä ja negatiiviset niiltä. Kertoo paljon elämän laadusta.

Kyllä 🙂