Lue keskustelun säännöt.
Mitä ihmettelit, kun menit ekaa kertaa työelämään?
Mulle oli suuri ihmetys, että lomalta maksettiin palkkaa ja lomarahan ansiosta vielä normaalia suurempaa palkkaa. Nyt toi tuntuu ihan normaalilta, mutta ekassa työpaikassa olin ihan ihmeissäni.
Kommentit (153)
Hämmästelin sitä kuinka lapsellisia aikuiset ihmiset on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäisessä kesätyöpaikassa hämmästytti kauhea juoruilu ja riitely, työpaikkani koostui melkein pelkästään naisista. Silloin päätin, että en koskaan menisi työpaikkaan, jossa on vain naisia. Ja hyvin onnistuin siinä, kaikissa työpaikoissa oli nais/mies jako 50/50%. Toki niissäkin juoruilua, mutta selkeästi vähemmän kähinöitä.
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla amiksen jälkeen menin tehtaaseen töihin huolto/kunnossapito osastolle. Ekana päivänä palavasilmäinen kommunisti- pääluottomies löi paperin ja kynän eteeni ja sanoi: Tässä on valmiiksi täytetty Metalli-liiton jäsenyyshaku kaavake että nimi alle ja lisäsi: Pakko ei ole nimeä laittaa mutta siinä tapauksessa istumme/savustamme sinut ulos täältä.
Olisin minä liittynyt ilman uhkailuakin mutta sitä kommaritouhua ihmettelin !
Oikeastiko on tällaista pakottamista? Ihan järkkyä!
Varmaan sitä että kuinka ihmiset oikein jaksaa käydä koko elämänsä töissä. Vakityö olikin aika pitkään kauhistus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 11v sain 150mk/kk hoitamalla kolmea lasta. 3v, 2v ja vauva. Itkin aina kotiin päästyäni. Se oli ensimmäinen kesätyöni ja olin itsestäni ylpeä. En uskaltanut syödä siellä mitään.
Ei ihme, jos itkit! Toihan on tosi vastuullinen ja työläs pesti 11 vuotiaalle.
Kuka jättää noin pienet lapset 11-vuotiaan vastuulle?
Ennen se oli ihan tavallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 11v sain 150mk/kk hoitamalla kolmea lasta. 3v, 2v ja vauva. Itkin aina kotiin päästyäni. Se oli ensimmäinen kesätyöni ja olin itsestäni ylpeä. En uskaltanut syödä siellä mitään.
Ei ihme, jos itkit! Toihan on tosi vastuullinen ja työläs pesti 11 vuotiaalle.
Kuka jättää noin pienet lapset 11-vuotiaan vastuulle?
Tuskin nykyisin, mutta 60-70-luvulla nähtiin monenlaista.
Pankin pääkonttori Stadissa. Ei sallittu housupukuja, ei paljaita sääriä. Olin osa ensimmäistä tietokoneaaltoa. Jakkupuvut vastaan minihameet, mikroshortsit, t-paidat. Palkka oli loistava, ruoka hyvää ja ilmaista. Me muutimme pukukoodin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ihmettelin palkan suuruutta eli pidin palkkaani tosi isona. Tein toimistotöitä 37,5h/vko ja palkka oli 4200 markkaa/kk. Nykyrahassa palkka olisi noin 1200 euroa eli todella pieni palkka!
Vierailija kirjoitti:
Pankin pääkonttori Stadissa. Ei sallittu housupukuja, ei paljaita sääriä. Olin osa ensimmäistä tietokoneaaltoa. Jakkupuvut vastaan minihameet, mikroshortsit, t-paidat. Palkka oli loistava, ruoka hyvää ja ilmaista. Me muutimme pukukoodin.
Vielä 2000-luvun alussa oli pukukoodi monessa työpaikassa nykyistä tiukempi. Meillä oli esimerkiksi farkut täysin kielletty, kyseessä asiantuntijayritys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että töissä oli kivaa. Vanhempien puheista oli oppinut että töissä on pakko olla ja se on raskasta ja ikävää. Ammatinvalintakysymys.
Palkan pieneyttä, opiskellessa oli annettu kuva kuinka olisi suurempi. Myös kahden viikon vuosiloma ja palkka pois jos oli sairaana. Tämä oli 90- luvulla Lontoossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelin ja loukkaannuin kuinka inhottavia aikuiset osaavat olla. Mä olin elänyt ajatuksella, jossa aikuiset osaavat käyttäytyä kypsästi ja toisia kunnioittavasti.
Enkä edes hankala ihminen ollut nuorempana.
Vierailija kirjoitti:
Olin 11v sain 150mk/kk hoitamalla kolmea lasta. 3v, 2v ja vauva. Itkin aina kotiin päästyäni. Se oli ensimmäinen kesätyöni ja olin itsestäni ylpeä. En uskaltanut syödä siellä mitään.
Voi rassukkaa - 11-vuotias on tietysti aivan liian nuori hoitamaan pieniä tai edes yhtä pientä lasta. Täysin edesvastuutonta antaa lapset niin nuoren hoitoon ja toisaalta myös rikollista lapsityövoiman käyttöä. Toivottavasti tapahtuneesta on montakymmentä vuotta (?), eikä nykyään tällaista enää tapahdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lomien vähyys. Tuntui, ettei ikinä ole lomaa. Koulusta oli pitkät lomat, vanhemmat opettajina lomaili mukavasti ja yliopistossa oli pitkät luentotauot. Yhtäkkiä olin töissä ja ensimmäinen kesäloma oli luokkaa 2 viikkoa ja sitten taas vuosi töitä ennen kuin sai sen kurppaisen 4 viikkoa ja yksi talvella. Tuntui, etten saa enää ikinä olla lomalla.
Ratkaisu? Vaihdoin opettajaksi. Palkka laski kyllä ja edellisessä ottamalla palkattomia, olisi tienannut yhtä enemmän, mutta kun niitä palkattomia ei saanut. Eli tingin rahasta ja vaihdoin sen stressaavaan työhön ja hyviin lomaetuihin. Ihan hyvä näin. Helpommalla olisin päässyt vanhassa, jos vaan olisin saanut ottaa palkatonta. Edes vaihtaa lomarahat lisälomaan. Edes se 2 viikkoa enemmän vuosilomaa.
Että joutuuko tätä paskaa tekemään loppuelämänsä.
Se yllätti, että koko päivä pitää tehdä yhtä ja samaa ja seuraavana päivänä sitten lisää. Ihan karmivan tylsää. Koulussa oli tottunut vaihteleviin tilanteisiin, muuttuviin oppiaineisiin ja kehittymiseen, mutta työelämässä jurnutetaan aina vaan sitä samaa.
Ettei töistä saa lähteä, kun on valmis. Työssä, jossa joka päivälle on tietyt tehtävät eikä oikein mitään luppoaikatekemistä. Yleensä päivän päätteeksi sitten istuttiin ja ihmeltiin 15min ja vahdittiin, koska kello tulee tasan.
Onneksi olen nykyään alalla, jossa 15min sinne tänne on yks hailee.
Ekat työt oli sukulaisen mansikkapellolla, siellä ihmettelin miten jotkut jaksaa tehdä sitä hommaa joka kesä ja tienaakin hyvin. Ihmettelin myös yhtä muistaakseni biologian maisteria joka oli siellä samoissa hommissa meidän teinien kanssa. Jälkeenpäin ajatellen hän varmaan oli parikymppinen vasta valmistunut, eikä vielä saanut oman alan töitä.
Myöhemmin kun menin muihin töihin, tuntui ihmeelliseltä ja hienolta miten ne aikuiset paljon vanhemmat työkaverit pääsääntöisesti oli tosi mukavia, otti nuoren joukkoonsa, jutteli omia asioitaan ja oli kiinnostuneita minun jutuista. Miten eri ikäisten kanssa saattoi juttu luistaa.
Edelleen ihmettelen miten naisvaltaisista aloista puhutaan niin paljon pahaa, minä olen ollut monissa työpaikoissa ja työkaverit on olleet mukavia. Johtamisessa tosin välillä parantamisen varaa, edelleen mun alalla on lähiesihenkilöinä porukkaa, joilla ei ole mitään henkilöstöjohtamisen koulutusta.
Ihmiset ehtivät jutella työaikana paljon. Eihän koulussa saanut, tunneilla piti olla hiljaa.
Mulla kans eka päivänä. Pää,vara-luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutettu,kaikki tulenpunaisia,tulivat liiton lappujen kanssa. Liity,tai ulostetaan. Lisäksi sain ohjeistuksen siihen työhöni, että niitä on tehty aina päivässä tämmöinen määrä. Enempää et tee. Vähempi käy.