Miksi eläkeläisillä on usein ihan hirveä sisustusmaku?
Katselen asuntoja. Eläkeläistalouksissa tykätään näköjään kaikenlaisesta krääsästä, keskenään riitelevistä värisävyistä, porontaljoista seinällä, niistä seinäviuhkoista joita ostettiin etelänlomilta kasarilla jne. Ja pintaremontit on aika lailla säännöstään jätetty tekemättä eli keittiön ilme on vuodelta 89.
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sitä, kuinka harva ikääntynyt haluaa oikeasti panostaa sisustukseen, laatuun ja kauniiseen kotiin. Eletään vanhojen romujen ja krääsän keskellä, huonekalut, kodinkoneet ja asunnon pinnat aikansa eläneet. Kun ovat lähinnä vaan kotona, niin luulisi että haluaisi miellyttävän ympäristön, mutta ei.
Kaikki eläkeläiset eivät ole niin varakkaita, että viitsisivät pelkästä vaihtelunhalusta ruveta toimivaa kotiaan uusimaan.
Muut asiat ovat elämässä jo tärkeämpiä. Voi olla, että halutaan säästää esim sairastumisen varalta tai lääkemenot saattavat olla korkeita, joten sitä ylimääräistä rahaa ei olekaan.
Siihen maailman aikaan ei ole tuhlattu! Kaikki käyttökelpoinen pidettiin tai korjattiin. Tavarat vain tarpeeseen!
Vierailija kirjoitti:
Asunnot ovat siistejä, pinnat ehjiä, ikkunat puhtaat jne. Kun osaavat pitää huolta ylläpitosiivouksesta. Nuoret paskoo uuden asunnon vuodessa.
Hah, meillä on aina ollut toisinpäin. Lapsena pidin viikkosiivouksen ja putsasin keittiön kaapin kerran vuodessa. Äitini ei. Olen myös siivooja nykyiseltä ammatiltani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katseletko asuntoa jossain Enontekiöllä?
Ei riipu sijainnista mitenkään. Olen huomannut saman. Lapsiperheiden eli käytännössä milleniaalien kodit ovat yleensä edes jossain määrin sen näköisiä että mikään ei satu silmiin. Sen sijaan eläkeläiset eli kaikista varakkain sukupolvi tykkää elää niinkuin jossain mustalaisleirissä.
Ei satu silmiin? No huh.
Mene sinne tusinarivarin pihalle niin siellä viimeistään se ruma tramppa sattuu silmiin.
Ja korviin.
En haluaisi ap:ta kotiini kylään, vaikken eläkeläinen olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät, että asunnot kuuluvat eläkeläisille?
Oletko ikinä selannut asuntoilmoituksia? Kuvista pystyy lähes poikkeuksetta päättelemään asukkaiden iän, ei ainoastaan sisustuksesta vaan myös esim. siitä, onko asunnossa lastenhuone. Ihan turha vätkyttää, että olisi paljonkin kolmikymppisiä, joiden asunnosta löytyy 40 vuotta vanha tietokirjasarja, porontalja seinältä ja hyllystä kasarilla ostettuja matkamuistoja.
Olemme ostamassa asuntoa, ja kuolinpesän/eläkeläisten asunnon kyllä tunnistaa hyvässä ja pahassa. Korjausvelkaa näissä on lähes aina reippaasti kun varallisuudesta riippumatta mitään ei ole haluttu huoltaa tai rempata vuosikymmeniin. Toisaalta hyvä puoli on se, että eipä niistä voi sitten kauhean suuria summia pyytääkään ja ostaja voi remontoida mielensä mukaan. Oikeastaan huonoin vaihtoehto on sellainen vanha rakennus, johon on tehty aivan vääränlainen ja liian moderni keittiöremppa.
Todella monien kodissa myös haisee.
se on heidän aikakatensa juttuja johon tarkoituksella ihastuttu. myös se,että ei tunne enää tarvetta ostaa uutta,näillä pärjää,joka sekin hyvä ,ettei koko aja kuluta,pidetään vanhaa. ei tarvetta uuden ostoon. sama se,että moni akka väki jämähtää siihen hius-meikkityyliin joka oli kun olivat 20-30v. anna olla. muista sä oot tuleva jämähtänyt vaikka et usko sitä. mutta tuskin kovin monella on ns puhelinpöytää ja siinä sivuistuin ja puh luettelo. anna olla
Ehkä tässä näkyy myös sukupolviero suhtautumisessa omaan kotiin. Monille vanhemmille, niin minullekin (62v) koti on oma paikka, sisustettu sellaiseksi missä itse viihtyy, tehty itselle käytännölliseksi ja kertoo omasta ja minun ja miehen sukujen elämästä. Mökillä (vanha hirsitalo) historia näkyy vielä voimallisemmin, siellä sukukelloja, huonekaluja, isotätien tekemiä raanuja jne, kaupunkitalossa enemmän oman perheen historiaa, lasten kuvia, heidän harrastusten jälkeen jääneitä soittimia jne. Minulle nämä omat kodit ovat paikkoja joissa silmä pysähtyy johonkin esineeseen ja saa hymyn huulille, muistoja. Mutta myös käytännöllisiä, nykyisen elämän mahdollistavia paikkoja: ompelukoneelle ja käsitöille oma työpöytä, olohuoneessa kirjahylly jossa aktiivisesti käytössä olevat harrastekirjat romaanien vieressä, miehen harrastuksille omat tilat jne.
Suurin ero nuorempiin sukupolviin on ettei meillä kotona oteta kuvia someen. On perussiistiä kyllä, mutta elämä näkyy ja saa näkyä, paikkoja emme edes yritä katsoa "toisten silmillä", miltä huoneet näyttäisivät ihmisille jotka eivät tavaroidemme historiaa tiedä. Värit pinnoissa ja huonekaluissa ovat meidän silmiämme miellyttäviä, välillä voimakkaasti muodissa, joskus taas pannassa (pidän rauhallisesta värimaailmasta, luonnonväreistä ja perinteisistä kuvioista, kiiltävät mustat keittiöt tai limeseinät eivät ole missään vaiheessa innostaneet). Jokainen tyylillään, mieluiten sillä ihan omalla tyylillään, ei trendilehdistä kopioidulla (katselkaapa 20 vuoden jälkeen niitä somekuvianne kodeistanne, osa väreistä, englanninkielisistä mietelausetauluista ja bali-hässäköistä voi näyttää silloin aika hassuilta suomalaisessa kodissa).
Just kävin näytössä, talon omistajat selvästi ikääntyneitä. Pohja oli kiva, mutta kyllähän siellä olisi joutunut pintaremontoimaan lähes kaiken. Hirveitä puupanelointeja, kulahtaneita ysäritapetteja, vessan kalusteet jostain kasarilta jne.
Vierailija kirjoitti:
Just kävin näytössä, talon omistajat selvästi ikääntyneitä. Pohja oli kiva, mutta kyllähän siellä olisi joutunut pintaremontoimaan lähes kaiken. Hirveitä puupanelointeja, kulahtaneita ysäritapetteja, vessan kalusteet jostain kasarilta jne.
Kun myyntitekstissä sanotaan että kunto on "siisti" niin tietää että siellä on asunut boomereita jotka eivät ole halunneet käyttää penniäkään mihinkään.
Ihminen tulee vuosikymmenten aikana sokeaksi omalle kodilleen. Ja jos on tarpeeksi vanha niin ei enää välitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ikäluokassa sisustamista ylipäätään ja varsinkin jotain trendisisustamista pidetään monesti täytenä hömppänä ja silkkana tuhlauksena.
Olen 71 v, innokas sisustaja, kuten kaikki ystävänikin ovat, ikean kierrämme kaukaa ja halveksimme kerrostaloläävissä asuvia, joiden sisustus on aina ruumaa, halpaa rihkamaa, tekokuitua, marimekkoa ja vallilaa. Hyi oksennus.
Kuulostat inhottavalta happamalta kurpalta, jota vaivaa todennäköisesti krooninen ummetus.
Sinä kuulostat kateelliselta aivottomalta imbesilliltä.
eri
Ei kuulosta. Hyvin rumasti tuo eläkeläinen puhui, ihan kerrostalossa asuvien halveksimisesta lähtien. Mielipiteensä voi esittää asiallisestikin, nyt tuli juuri tuollainen vaikutelma happamasta. Eri eri joka asuu omakotitalossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ikäluokassa sisustamista ylipäätään ja varsinkin jotain trendisisustamista pidetään monesti täytenä hömppänä ja silkkana tuhlauksena.
Olen 71 v, innokas sisustaja, kuten kaikki ystävänikin ovat, ikean kierrämme kaukaa ja halveksimme kerrostaloläävissä asuvia, joiden sisustus on aina ruumaa, halpaa rihkamaa, tekokuitua, marimekkoa ja vallilaa. Hyi oksennus.
Kuulostat inhottavalta happamalta kurpalta, jota vaivaa todennäköisesti krooninen ummetus.
Sinä kuulostat kateelliselta aivottomalta imbesilliltä.
eriEi kuulosta. Hyvin rumasti tuo eläkeläinen puhui, ihan kerrostalossa asuvien halveksimisesta lähtien. Mielipiteensä voi e
Lisään vielä: kotonani ei ole Ikeaa, Marimekkoa eikä keinokuituja, ei itse halpaa rihkamaa. Ennen kuin joku neropatti tulee hihkumaan että nyt kolahti! Käytöstavat ja kunnioittava suhtautuminen olisi suotavaa itse kullekin, niin eläkeläisille kuin nuoremmillekin.
No onhan ap oikeassa. Vaikka kuinka täällä vastustatte niin eläkeikäisten ihmisten kodit on pääsääntöisesti mauttomia.
Vierailija kirjoitti:
No teillä "nuorilla" onkin kaikki paikat täynnä ikea-lastulevyä ja temu-sheissee
Temuttajia eivät ole "nuoret."
Tutkitusti Temun suurin asiakasikäryhmä on yli 50v. miehet ja naiset. Vielä vähän vanhemmilla "kun halvalla sai" -ostaminen on täyttänyt kodit.
Koska vanhukset ovat säästäneet kaikki barokki-lipastot ja rokokoo-sohvat.
Kun alkaa olla fyysistä remppaa, on pakko laittaa koti sellaiseksi että rollaattori mahtuu, kaikista tuoleista pääsee ylös, esim "säkkituoli tai matalat sohvat" ovat ei käy, kun niihin sitten jää, ei pääse ylös! Samoin mattojen pitää olla keveitä, että voi liikutella. Verhoja ei uskalla itse vaihtaa, huippaa ja voi kaatua jotain tuolilta.
Nämä nuoret jotka tykkää sisustaa menkäähän auttamaan.
taas tätä sulta. on myös ns miljoona koteja jotka rahalla laitettu tätä päivää. on taviskoteja ja he katsovat,että sen sen sen ajan muodin mukaan olleet ajankohtaiset kalusteet ja sisustus ovat hyvinkin käyttökelpoista ja ns riittävän heidän loppuelämän tarpeisiin.
nythän kehotetaan,että ei osteta turhaa. moni myös tykkääkin koska se edustaa ehkä sitä kivointa aikaa, terveyttä,työtä,lapset kotona. ja moni jämähtää niihin nuoruuden ajan esim hiusmalliin, musamakuun.
uskoisin niin käyvän sun kohdalla. monella se kampaus ja meikki on sitä nuoremman -minä- ajan jäljitelmää.mutta on niitäkin ns eläkeläisiä jotka sisustaa huippumerkeillä jaupeita kteja. italian uotoiluhan ollut aina linjakasta mm.
mutta kierrä kaukaa ja edusta hautaan asti uusilla upeillä trendeillä, ei koske sinua.
Makuasioista ei voi kiistellä