Metsän hakkuu

Joskus ei ole muuta järkevää vaihtoehtoa kuin avohakkuu. Meillä tehtiin muutama vuosi sitten. Lähinnä vanhaa kuusimetsää, missä aluskasvillisuutena sammalta ja heinää. Jotkut oli sitä mieltä, että kyseessä oli lähinnä ympäristörikos, koska kaadettiin minne mökkitien varrelta "se iiiihana vanha metsä". Tosin ihan lakien mukaan se homma tehtiin. En tiedä, miksi avohakkuu herättää niin paljon tunteita. Ja ei, se ei ollut mikään suosittu retkeilykohde, se vaan olla möllötti siinä tien vieressä ja kaikki oli vaan tottuneet siihen. Ongelma alkoi olla myös se, että puut oli niin vanhoja ja isoja, että osa puista alkoi kaatua itsekseen joka myrskyn tai tuulisenkin päivän aikana, usein tiellekin.

Vierailija kirjoitti:

Oletus siitä, että vanha metsä olisi lajimonimuotoinen on väärä. Vanha metsä on täynnä sellaisia lajeja jotka pärjää parhaiten sillä kasvualueella. Nuoressa metsässä ei vielä ole samanlaista dominanssia, joten "väärätkin" lajit pärjää siellä. Esim. kuivat alueet muuttuu pelkiksi mäntymetsiksi, vaikka hakkuun jälkeen siellä olisi kasvanut kaikenlaista kasvillisuutta.

Oletan, että ani harva on edes nähnyt luonnotilaista vanhaa metsää. Täysin kasvaneessa kuusikossa esimerkiksi hämäryys ja kaiken peittävä neulasmatto ovat hävittäneet aluskasvillisuuden ja eläimistä siellä viihtyy lähinnä orava. 

Vierailija kirjoitti:

Hakkuiden kritisoijat ovat niitä, joilla ei ole omaa metsää. Ostaisivat sitä hehtaareittain ja jättäisivät oman onnensa nojaan. Saisivat niitä vanhoja luonnontilaisia metsiä. Kolehti vaan pystyyn jos ei ole omassa lompakossa tarpeeksi rahaa.

Hakkuiden kritisoijilla voi olla omaakin metsää. Ja heillä on paljon pointteja, osa ihan hyviäkin. 

Mielenkiintoisimmat keskustelut käydään siinä vaiheessa, kun aletaan laskea, millaista tuottoa esimerkiksi jatkuvalla kasvatuksella saadaan suhteessa siihen, millaiset tuotto-odotukset metsänomistajalla on. Tai mikä on sopimattomien rahansäästökeinojen TOP3 siinä vaiheessa, kun puut on pinossa ja jatkuvan kasvatuksen hakkuun tuotot eivät olleet lähimainkaan naapurin Penan hakkuutulojen veroiset. 

Noh, ihminen on oppiva eläin. Ihmisille pitäisi vaan teroittaa, että arvoistaan pitää olla valmis maksamaan. Sen kun sisäistää, niin ratkaisuja alkaa löytyä. 

Vierailija kirjoitti:

Oletus siitä, että vanha metsä olisi lajimonimuotoinen on väärä. Vanha metsä on täynnä sellaisia lajeja jotka pärjää parhaiten sillä kasvualueella. Nuoressa metsässä ei vielä ole samanlaista dominanssia, joten "väärätkin" lajit pärjää siellä. Esim. kuivat alueet muuttuu pelkiksi mäntymetsiksi, vaikka hakkuun jälkeen siellä olisi kasvanut kaikenlaista kasvillisuutta.

Tunnettehan ekologiset käsitteet sukkessio ja kliimaksvaihe? Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että ei enää muutu ja Suomen metsissä yleensä vajaatuottoista kuusikkoa. Ei ole yhtään sen monimuotoisempi saati monilajisempi kuin nuori viljelymetsä, jossa rehottaa vatukkoa ja muuta puskaa, ja istutetut havupuut yrittävät epätoivoisesti selvitä hirvenhampaitten ulottumattomiin. Ja nyt niitä kuusikoita uhkaavat kirjanpainajat.

Niitä raakkuja kannattaa kuitenkin varoa, kun metsää laittaa nurin ja tietysti liito-oravan pesiä.

Itse kieltäisin metsän "istuttasmisen" kyllä ne puut kasvavat ihan istuttamattakin. Jos "luonto" saa itse päättää, mitä se "istuttaa" niin monimuotoisuuskin lisääntyy eivätkä avohakkuut ole niin kannattavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se hakkuuaukko käy tulevien vuosikymmenten aikana läpi ällistyttävän elinympäristöjen monimuotoisuuden. Vanha sanonta "viidakko ei välitä" tulee mieleen, kun katsoo miten äkkiä luonto peittää ihmisten jäljet.

Kokonaan eri asia sitten ovat poikkeuksellisen arat ja vaikeasti uusiutuvat ympäristöt. Niitä löytyy toki Suomestakin, mutta vähemmän kuin maailmalta.

En ole lakeihin ja määräyksiin perehtynyt... Mietinkin, pitääkö hakkuulle tehdä istutustoimia uuden metsän kasvuun saattamiseksi? Kai metsämaan omistaja haluaa uuttakin tuottoa?

Siitä on jo vuosikymmeniä, kun olin itse metsäalalla. Olin myös arvioimassa taimikoita. Muistanpa erään alueen, jota oli täydennetty useampaa kertaan, ja oli silti liian harva. Ilmeisen vaikeasti uudistuva rousteinen maaperä. Sitten oli mahdottomia läpipääsemättömiä pusikoita, enimmäkseen ojitetuilla soilla. Siihen aikaan piti puunmyyntitulosta tehdä vakuustalletus, joka vapautettiin sitten, kun taimikko oli vakiintunut eli ylittänyt lumirajan. Nykyisin sitä ei ilmeisesti tarvitse tehdä, mutta avohakkuualat ovat silloista pienempiä ja uudistuvat luontaisesti helpommin, ja edelleen metsän hävittäminen on kiellettyä. Tuottavampaan käyttöön eli maatalousmaaksi saa raivata edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesmetsurit tekivät käsipelillä harvennuksia eli isommat puut myyntiin ja pienemmät jäi kasvamaan.

Nykyään moto ottaa kaiken. Ajokone ajaa maan muralle. Sitten tulee kaivinkone ottaa kantoja pois. Tämäkin on aivan järjetöntä. Myydyistä puista maksat leimaveron.   Sitten joudut ostaa taimet ja maksaa istutuksen. Metsänkaato tosiassa on rahastettu vimpan päälle.

Ihmiset saisivat paljon enemmän vanhoista metsistään myymällä ne suojeluun.

Mutta... Miten tuotettaisiin kaikki se, mitä sinäkin elämässäsi tarvitset? No, voit olla hyvilläsi ainakin siinä mielessä, että paperin tuotanto vähenee. Toisaalta puukuitua hyödynnetään nykyään biomateriaalien tuotantoon. Mutta hakkuita tuo biomateriaaliteollisuus tarvinnee vähemmän?

Metsää taitaa tätä nykyä olla kasvussa enemmän kuin mitä

Ai, se on se vessapaperi... Käytettäköön siis paperin sijasta bideetä!

Vierailija kirjoitti:

Itse kieltäisin metsän "istuttasmisen" kyllä ne puut kasvavat ihan istuttamattakin. Jos "luonto" saa itse päättää, mitä se "istuttaa" niin monimuotoisuuskin lisääntyy eivätkä avohakkuut ole niin kannattavia.

No onhan ne kannattavia, kun pistetään kerralla matalaksi eikä tarvitse edes tehdä uudelleen istutuksia sitten. Vielä enemmän jää rahaa käteen. Harva elinaikanaan kahteen kertaan pistää saman metsäpalstan täysin matalaksi. Ihan hyvä, että on velvollisuus istuttaa uusi taimikko tilalle. 

Vierailija kirjoitti:

Itse kieltäisin metsän "istuttasmisen" kyllä ne puut kasvavat ihan istuttamattakin. Jos "luonto" saa itse päättää, mitä se "istuttaa" niin monimuotoisuuskin lisääntyy eivätkä avohakkuut ole niin kannattavia.

Tämä vinkki löytyy hemmetin huonojen säästämiskohteiden TOP3:sta sijalta 2 :::D 

Suomalaisten ahneus. ja ne mitä jää jäljellä.. ei edes eläimet pääse kulkee siellä saati metsämies. kun on ryssitty kun ryssyt konsanaan.

Meillä kaupunki hakee luontoalueistaan nyt jatkuvaa tuottoa. Seutukuntaan ennustetusta asukasmäärän kasvusta halutaan hyöty. Kaikki "joutomaa" pistetään asuin- ja yritystonteiksi, mukaan lukien olemassa olevien asuinalueiden keskellä olevat metsiksi sanottavat alueet. Tästä tietysti ihmiset nousevat vastarintaan. Mutta kaupunki haluaa asunnoista saatavat vetorahat, toki niitä pitää sitten infraan ja palveluihin käyttää, mutta niistäkin tulee lopulta tuloja.

Teollisuuden omistuksessa ollut sen tarvitsema suojavyöhyke, luonnontilainen rantavyöhyke, siirtyy kaupungin omistukseen. Tästä myös tontit, mutta joku luontopolku luvattu jättää. No, teollisuudelta vapautumisen jälkeen, ihmiset alkaneet liikkua alueella enemmän koirineen ja pyörinen sun muineen. Hetkessä hävisi vesialueelta lintuja ja lehtokin hiljenee moniäänisyydeltään viimeistään sitten kun tonttijako toteutetaan ja rakentaminen alkaa.

Tällaista avohakkuiden rinnalle. Ja niistä aiempien vuosikymmenten metsähakkuista, niitähän harvempi ihminen pääsi näkemään kuin näitä nykyisiä  sillä nykyihminen ajelee autollaan pitkin ja poikin maata luontomatkoillaan.

Paljonko mettää kaatuu Orpon junaradan alta... noo, kaistale korkeintaan kummaltakin puolen rataa...?

Talousmetsien ongelma on suurelta osin lahopuun vähäisessä määrässä.

Vanhojen metsien lajit ovat pulassa

Metsän eliöiden kannalta oleellista on ollut muutoksen nopeus.

Lajit ovat kehittyneet satojen miljoonien vuosien aikana maailmassa, jossa vanhojen metsien osuus on ollut 5090 prosenttia kaikista metsistä. Pudotus nykytilanteeseen on kuitenkin tapahtunut yhden puusukupolven aikana.

Yksi keskeinen hoidetun metsän puute liittyy kuolleeseen ja lahoon puuhun. Luonnontilaisessa metsässä kuollutta puuta on hehtaarilla 60120 kuutiometriä. Hoidetussa talousmetsässä määrä on murto-osa tästä, eli keskimäärin kuusi kuutiota.

Kuolleesta puusta riippuvaisia, niin sanottuja saproksyylilajeja, on viitisen tuhatta.

Osa lajeista on erikoistunut vain tietyn ikäiseen kuolleeseen puuhun. Siksi monimuotoisessa metsässä pitää olla paljon eri ikäistä lahopuuta, ja sitä pitää syntyä koko ajan lisää, sanoo ekologian professori Toni Laaksonen Turun yliopistosta.

Metsien rakenteen raju muutos on osaltaan johtanut siihen, että vähintään sadat eliölajit ovat pulassa. Viimeisimmässä kartoituksessa uhanalaisia metsälajeja tunnistettiin yli kahdeksansataa, mikä on kolmannes kaikista Suomen uhanalaisista lajeista.

Tilannekuva ei ehkä kaikille ole ihan selvä. Meidän metsäluontomme tila on huono, sanoo Laaksonen kierrellessään pöytyäläisessä taimikossa.

https://yle.fi/a/74-20034201

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaupunki hakee luontoalueistaan nyt jatkuvaa tuottoa. Seutukuntaan ennustetusta asukasmäärän kasvusta halutaan hyöty. Kaikki "joutomaa" pistetään asuin- ja yritystonteiksi, mukaan lukien olemassa olevien asuinalueiden keskellä olevat metsiksi sanottavat alueet. Tästä tietysti ihmiset nousevat vastarintaan. Mutta kaupunki haluaa asunnoista saatavat vetorahat, toki niitä pitää sitten infraan ja palveluihin käyttää, mutta niistäkin tulee lopulta tuloja.

Teollisuuden omistuksessa ollut sen tarvitsema suojavyöhyke, luonnontilainen rantavyöhyke, siirtyy kaupungin omistukseen. Tästä myös tontit, mutta joku luontopolku luvattu jättää. No, teollisuudelta vapautumisen jälkeen, ihmiset alkaneet liikkua alueella enemmän koirineen ja pyörinen sun muineen. Hetkessä hävisi vesialueelta lintuja ja lehtokin hiljenee moniäänisyydeltään viimeistään sitten kun tonttijako toteutetaan ja rakentaminen alkaa.

 

Tällaista avohakk

Metsää radan alle jää noin 1000 ha, osa suojelualuetta, jolle etsitään korvaavaa aluetta muualta. Ihan oikeasti: oletusarvoisesti etsitään jo löytymätön Natura-alue, joka sitten määritellään suojelluksi, jotta rata ei aiheuta suojelualueiden vähenemistä.

Vierailija kirjoitti:

Talousmetsien ongelma on suurelta osin lahopuun vähäisessä määrässä.

Vanhojen metsien lajit ovat pulassa

Metsän eliöiden kannalta oleellista on ollut muutoksen nopeus.

Lajit ovat kehittyneet satojen miljoonien vuosien aikana maailmassa, jossa vanhojen metsien osuus on ollut 5090 prosenttia kaikista metsistä. Pudotus nykytilanteeseen on kuitenkin tapahtunut yhden puusukupolven aikana.

Yksi keskeinen hoidetun metsän puute liittyy kuolleeseen ja lahoon puuhun. Luonnontilaisessa metsässä kuollutta puuta on hehtaarilla 60120 kuutiometriä. Hoidetussa talousmetsässä määrä on murto-osa tästä, eli keskimäärin kuusi kuutiota.

Kuolleesta puusta riippuvaisia, niin sanottuja saproksyylilajeja, on viitisen tuhatta.

Osa lajeista on erikoistunut vain tietyn ikäiseen kuolleeseen puuhun. Siksi monimuotoisessa metsässä pitää olla paljon eri ikäistä lahopuuta, ja s

Metsässä on aina runsaasti lahopuuta, se ei vain näy. Kannot lahoavat, maan alla olevat juuret lahoavat ja ne ovat puuta. Lisäksi kannattaa muistaa, että ei meillä ole sellaisia kuolleesta puusta riippuvaisia saproksyylilajeja, jotka eivät kykene lainkaan siirtymään, joten ei sitä lahoa tarvitse olla jokaisella neliömetrillä. Jostain syystä meillä luodaan elinympäristöjä lahopuuta tarvitsesille lajeille, mutta samaan aikaan ollaan vaatimassa, että noin 50 kovakuoriaislajia pitää tappaa sukupuuttoon lopettamalla karjankasvatus.

Vierailija kirjoitti:

Joskus ei ole muuta järkevää vaihtoehtoa kuin avohakkuu. Meillä tehtiin muutama vuosi sitten. Lähinnä vanhaa kuusimetsää, missä aluskasvillisuutena sammalta ja heinää. Jotkut oli sitä mieltä, että kyseessä oli lähinnä ympäristörikos, koska kaadettiin minne mökkitien varrelta "se iiiihana vanha metsä". Tosin ihan lakien mukaan se homma tehtiin. En tiedä, miksi avohakkuu herättää niin paljon tunteita. Ja ei, se ei ollut mikään suosittu retkeilykohde, se vaan olla möllötti siinä tien vieressä ja kaikki oli vaan tottuneet siihen. Ongelma alkoi olla myös se, että puut oli niin vanhoja ja isoja, että osa puista alkoi kaatua itsekseen joka myrskyn tai tuulisenkin päivän aikana, usein tiellekin.

Meillä käytiin pitkä keskustelu mökkiläisten kanssa ja päätettiin jättää tietty metsäläntti hakkaamatta, koska mökkiläiset (6 kpl) sitä kiivaasti vastustivat. Mökkitie jäi rauhaan. Sitten tuli pieni myrsky, tielle kaatui 3 kuusta ja mökkiläisten vaatimuksesta huolimatta jätimme ne siihen. Muistutimme, että mökeille oli virallinen kulku järven toiselta puolelta kiertäen, meidän tilalla ei rasitetta ole eikä velvollisuutta pitää tietä kunnossa. Uhkasivat maanmittaustoimituksella, mutta eihän siitä mitään seurannut. Se kuusikko myytiin seuraavana vuonna.