Näin jota kauheaa hoitokodissa, kun hoitaja syötti vanhusta.

"Kotiin voi palkata avustajan, hoitajan. Vaatii melkosta paperisoitaa ja hakemuksia, mutta onnistuu. Avustajien palkan maksaa valtio, hoitajan palkkio koostuu omaishoidontuesta, hoitotuesta ja omista rahoista. Olin näin hoitajana kotihoidossa olevalla mummelilla."

Olitko ympäri vuorokauden paikalla?

Nro 99: "Jos tämä ei ole sadistista kidutusta, niin mikä sitä sitten on? Omasta kirjallisesta toiveestakin piittaamatta pakkohoidettiin. Nyt oikeesti. Toivottavasti uusien, nuorten sukupolvien myötä saadaan näihinkin asioihin järkeä ja lopetetaan tämä edellisten sukupolvien 'hyväksi havaittu' pakkohoitaminen vihanneksena."

Päätöksen hoitamatta jättämisestä eli saattohoitopäätöksen voi tehdä vain lääkäri. Jos lääkäri ei ole sellaista tehnyt, sitten potilasta/vanhusta hoidetaan. Ihan riippumatta siitä, mikä on potilaan/vanhuksen oma hoitotahto. Hoitaja ei voi päättää, että minäpä annan tämän potilaan/vanhuksen kuolla aliravitsemukseen/nestehukkaan. Juuri tästä syystä, ettei sitä saattohoitopäätöstä ollut kukaan lääkäri tehnyt, mun muistisairasta äitiäni kärrättiin 3 kuukauden aikana 4 kertaa sairaalaan nesteytystä varten. Tosin tässä oli ongelmana vielä se, että isä ei halunnut äidin kuolevan ja siksi oli piilottanut äidin jo vuonna 1996 omin käsin kirjoittaman hoitotahdon. Mutta vaikka se hoitotahto olisikin Omakannassa, yksikään hoitaja ei voi alkaa noudattaa sitä ilman, että ohjeistus on ensin tullut lääkäriltä. 

Hoitajalla voi olla syöttöaikaa sen 10min per syötettävä, ja tietenkin sen ajan haluaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Jos rupeaa tekemään jotain muuta, esim. juttelemaan niin silloin ei ehdi syöttää kaikkea ja asukas jää nälkäiseksi. 

Mutt tietenkään väkisin ei saa tunkea lusikkaa suuhun jos asukas ei halua, vaan sitten vain todetaan että hän ei halua syödä ja viedään annos pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistisairasta on joskus vähän pakko ruokkia noin, minun tuttavapiirissäni ollut nainen ei ollut ikinä nälkäinen ja lopulta laitettiin letkuruokintaan, kun ei suostunut syömään. Pahalta se varmasti näyttää, mutta onko jollain parempaa vaihtoehtoa tarjolla? Ja arvaan, että tähän kommenttiin tulee alapeukkujen maailmanennätys.

Ei ole pakko , eikä edes saa väkisin tunkea kenenkään suuhun ruokaa. 

Tilanne pitää ratkaista inhimillisesti tapauskohtaisesti.

Siitäkin tulee sanomista, jos jätetään muistisairas vanhus kuolemaan nälkään. Jos hän ei vapaaehtoisesti syö, niin mitä siinä voi tehdä? Tuomio tulee kuolemantuottamuksesta, jos häntä ei ruokita.

Kirjataan, että asukasta ei voinut syöttää koska ei avannut suuta, sylki ruoan tai mikä nyt onkaan syynä. Ei tule syytettä jos on yrittänyt syöttää mutta epäonnistunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tulee eutanasia pian suomeen.

Se on jo, Elvytyskielto.

Elvytyskiellolla ei ole mitään tekemistä eutanasian kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tulee eutanasia pian suomeen.

Se on jo, Elvytyskielto.

Elvytyskiellolla ei ole mitään tekemistä eutanasian kanssa. 

Juuri näin. Elvytyskielto tarkoittaa vain sitä, ettei enää elvytetä, jos sydän pysähtyy. Muuten tehdään kaikki mahdolliset lääketieteelliset kommervenkit, jotka lääkäri katsoo tarpeelliseksi. 

Mä oikeasti toivon, että tulevaisuudessa nuoret lääkärit olisivat edes vähän rohkeampia ja empaattisempia. Uskon, että  moni onkin ihan empaattinen, mutta se rohkeus puuttuu. Tammikuussa yksi lääkäri - äänestä päätellen aika nuori - soitti mulle ja kysyi (kun äiti oli intervalliosastolla hoivakodissa eikä suostunut syömään, juomaan eikä ottamaan lääkeitään), että mitä tehdään. Entisenä sairaanhoitajana ymmärsin kyllä, että olisi ollut valmis tekemään saattohoitopäätöksen, mutta nuorena lääkärinä ei uskaltanut tehdä sitä ilman omaisten suostumusta. Jouduin sanomaan, että mulla ei ole juridisia valtuuksia päättää yhtään mistään äitäni koskevista asioista, joten lääkärin pitää kysyä isältäni. Ja koska isä halusi, että äitiä hoidetaan kaikin lääketieteen mahdollistamin tavoin, niin äiti sitten kärrätiin hoivakodista ambulanssilla sairaalaan nesteytettäväksi. Isä ei halunnut äitiä enää uudestaan sinne hoivakotiin, koska "ne ei hoida siellä". Isä ei saanut äitiä kotona syömään, juomaan eikä ottamaan lääkkeitään, joten äiti meni huonoon kuntoon. Kun ne ei onnistuneet siinä hoivakodissakaan, isän mielestä hoivakodissa ei hoideta. Vasta neljännellä kerralla - kolmen kuukauden aikana - päivystykseen kärräämisen jälkeen jollain lääkärillä oli sen verran "natsoja", että teki saattohoitopäätöksen. Kotihoitokin joutui toimittamaan nälkiintyneen ja nestehukasta kärsivän äitinikin aina päivystykseen, kun sitä hemmetin saattohoitopäätöstä ei ollut. Mun äidilläni oli aina ollut erittäin matala kipukynnys ja lisäksi äiti inhosi - ja iän myötä pelkäsi - vieraita paikkoja ja vieraita ihmisiä. Kaikki ne verikokeet, tipanlaitot jne aiheutti äidille tarpeetonta kipua. Kun kävin hakemassa äidin Peijaksen päivystyksestä kotiin (koska isä ei halunnut, että äiti menee takaisin hoivakotiin, kun siellä ei osata hoitaa), näin äitini kasvoilla viimeisen kerran hymyn. Hän oli niin iloinen, että tulin hakemaan hänet kotiin. Sen jälkeen oli niitä päivystyskeikkoja edelleen, mutta mä en enää jaksanut puuttua niihin. Ilman sitä saattohoitopäätöstä äitiä mahdollisesti edelleenkin kärrättäisin kodin ja sairaalan välillä. 

Tää on ongelma kun ihmiset elävät liian pitkään ja iskee muistisairaus. Kun nimestään huolimatta se AIVOsairaus ei koske vain muistia, vaan ihmiseltä yleensä katoaa maku- ja hajuaisti, eikä sen jälkeen mikään maistu oikeasti -miltään-. Miksi siis vanhus enää söisi? Sitten jos jätetään syöttämättä, tulee lauma lääkäreitä tai omaisia kimppuun että kärsii aliravitsemuksesta, laitetaan vastentahtoisesti letkuruokintaan (MIKSI enää muistisairasta pidetään säilössä?? Jollei syö, antaisi kuolla hiipuen pois kivut lääkitsemällä inhimillisesti..) tai syötetään pakottamalla.

Ei ole järkevää rahankäyttöä tässä maassa, jossa työikäiset ja lapset sitten jäävät hoitamatta kun ylihoidetaan säilössäolevia muistisairaita.

Kuinka moni pystyy nielemään ruokaa selällään sängyssä maaten.  Vai nostetaanko vanhus istuma-asentoon tai pyörätuoliin.  Ihmetyttää kun käytetään valtavasti rahaa tutkimuksiin, jotta keksittäisi, miten voidaan jatkaa elämää mahdollisimman pitkään, 100+.  Uskon, että moni valitsisi normaalin elämänkaarensa, ilman keinotekoisia lisävuosia, kunhan se on ihmisarvoista, ilman sairauksia ja jatkuvia kipuja.  (Hups, meni vähän ylireagoinniksi ap:n aloituksen suhteen.) Tärkeästä asiasta ap aloituksen teki, kiitos.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hoitaja olisi jättänyt syöttämisen kesken niin sitten olisi syytetty vanhuksen jättämisestä nälkäiseksi. 

Ihan kuin olis olemassa vain kaksi vaihtoehtoa. 

Asiat voi tehdä niin monella tapaa. Ja ihmisiä voi kohdata niin monella tapaa.

Amen. Tämä juurikin. Ketään ei saa eikä pidä pakkosyöttää ja voi olla empaattinen. Se toimii aina, mutta eiväthän nämä väkinäisen kiukkuiset väärällä alalla olevat sitä osaa. Huoh. 

Vanhuksen omaiset ovat varmasti sitten kiitollisia hänen näännyttyään nälkään.

Miksi pitäisi muistisairaan ja huonokuntoisen vanhuksen elämää pitkittää pakkosyöttämällä. Kokemusta on yli 90 v äi

Voisiko motiivina olla vanhuksen eläkerahojen ja valtion / kunnan tms. maksamien rahojen pumppaaminen (suur)yritykselle. Hoitajillekin voi olla omien etujen mukaista pakkosyöttää vanhusta, jos vaihtoehtona on työttömyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistisairasta on joskus vähän pakko ruokkia noin, minun tuttavapiirissäni ollut nainen ei ollut ikinä nälkäinen ja lopulta laitettiin letkuruokintaan, kun ei suostunut syömään. Pahalta se varmasti näyttää, mutta onko jollain parempaa vaihtoehtoa tarjolla? Ja arvaan, että tähän kommenttiin tulee alapeukkujen maailmanennätys.

Ei ole pakko , eikä edes saa väkisin tunkea kenenkään suuhun ruokaa. 

Tilanne pitää ratkaista inhimillisesti tapauskohtaisesti.

Sinulla sitten lienee toimiva toimintamalli kertoa meille.

Ettekö te tanan tollot hoitajat tajua että itkevän lapsen tai vanhuksen suuhun EI tungeta ruokaa! Eikö ensiapukoulutuksesta ole jäänyt mitään mieleen kele?!

Näistähän saa sen 85% nettotuloista tosiaan pidätettyä, joten on kannattavaa hyvinvointialueelle siirrellä varsinkin hyvätuloiset eläkeläiset ajoissa kasvihuoneeseen. Muuten hän maksaa jossain toisessa palvelutalossa vain vuokraa ja aiheuttaa silti työvoimakustannuksia kutakuinkin samaan malliin. Eli on "kannattavaa" osaoptimointia työntää kaikki heti muistisairaiden osastolle, jos vähänkin muisti tökkii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistisairasta on joskus vähän pakko ruokkia noin, minun tuttavapiirissäni ollut nainen ei ollut ikinä nälkäinen ja lopulta laitettiin letkuruokintaan, kun ei suostunut syömään. Pahalta se varmasti näyttää, mutta onko jollain parempaa vaihtoehtoa tarjolla? Ja arvaan, että tähän kommenttiin tulee alapeukkujen maailmanennätys.

Hyi hele vetti, mikä kommentti! Ei varmasti ole pakko ruokkia muistisairastakaan noin. Mutta varmaan sinunkin työpaikallasi tuollainen on hyväksyttyä toimintaa ja kun ei taidot riitä muuhun, niin letkuruokintaan vaan, niinkö?

Kerro ihmeessä se toimintamalli, miten saat vastahakoisen vanhuksen ruokittua, ettei se näänny nälkään.

No eikö alan oppilaitoksissa opeteta tätäkään asiaa? Kyselet vauvapalstalta, mikä olisi vaihtoehto väkisin syöttämiselle. Omat vaihtoehtosi siis rajoittuvat yhteen tapaan, jossa  kiukkuinen, kiireinen ja kovakourainen hoitaja tunkee ruokaa väkisin suuhun? Jos suussa on entinenkin annos, se johtaa helposti ruoan joutumisen henkitorveen, ja on ihme, ellei muistisairaskin osaa pelätä sellaista. Esimerkkitapauksesi ei tässä todista mitään. Liikuntakyvyttömät vanhukset ovat toisten armoilla, ja jos ne toiset eivät osaa muuta, kuin kiukkuisina nälviä, niin suosittelen lämpimästi alan vaihtoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistisairasta on joskus vähän pakko ruokkia noin, minun tuttavapiirissäni ollut nainen ei ollut ikinä nälkäinen ja lopulta laitettiin letkuruokintaan, kun ei suostunut syömään. Pahalta se varmasti näyttää, mutta onko jollain parempaa vaihtoehtoa tarjolla? Ja arvaan, että tähän kommenttiin tulee alapeukkujen maailmanennätys.

Jos ei maistu, niin ei maistu, piste. Oli vaikka muistisairas.

Pitääkö jättää kuolemaan nälkään? Siitä vasta juttu syntyisi. Ehkä se muisti sairaiden syömisen loppuminen tosiaan on luonnon keino nopeuttaa kuolemaa. Laittakaa itse sitten papereihinne, ettei saa syöttää. Eikä letkuruokintaa. 

Kuulepas nyt AP. Nuo muistisairasta nyt itkee muutenkin koko ajan! Lisäksi eivät osaa käyttäytyä, ovat väkivaltaisia ja inhottavia. Ei siinä paljon kysellä, että huvittaisko vaippahousua syödä... Se tungetaan kitysiinnjoko hyvällä tai pahall

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistisairasta on joskus vähän pakko ruokkia noin, minun tuttavapiirissäni ollut nainen ei ollut ikinä nälkäinen ja lopulta laitettiin letkuruokintaan, kun ei suostunut syömään. Pahalta se varmasti näyttää, mutta onko jollain parempaa vaihtoehtoa tarjolla? Ja arvaan, että tähän kommenttiin tulee alapeukkujen maailmanennätys.

Ei ole pakko , eikä edes saa väkisin tunkea kenenkään suuhun ruokaa. 

Tilanne pitää ratkaista inhimillisesti tapauskohtaisesti.

Siitäkin tulee sanomista, jos jätetään muistisairas vanhus kuolemaan nälkään. Jos hän ei vapaaehtoisesti syö, niin mitä siinä voi tehdä? Tuomio tulee kuolemantuottamuksesta, jos häntä ei ruokita.

Kirjataan, että asukasta ei voinut syöttää koska ei avannut

Kuule tulee. Maailma on täynnä henkilöitä, jotka syystä.tai toisesta ei halua hoitoa. Tehkää se hoitotestamentti ajoissa. Jos omaiset haluaa, että hoidetaan ,niin silloin hoidetaan. Useita pienellä pakottamisella. Suostuttelu ei auta. Teillä ei taida olla mitään käsitystä muistisairaista? Antakaa niiden omaisten kuolla kotona nälkään, älkääkä laitatko laitokseen pakkostötettäväksi. 

Joko sen hoitokodin nimi on mainittu? Nimi esiin.

Ratkaisu on ottaa vanhukset omaan kotiin hoidettavaksi. Yllättää on, että.ulkomaaliset ystäväni tekevät niin. Myös eurooppalaiset ja perheet joissa toinen osapuoli on ulkomaalainen. Tajusin juuri tuon yhteyden. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olen vanhuspuolella töissä ja syötän parhaani mukaan syötettäviä. Väkisin en syötä ketään koska se on väkivaltaa. Se on vain kylmä tosiasia, että ruokahalu hiipuu iän ja muistisairauden myötä. Totta kai yritetään syöttää, mutta ei ketään väkisin saa syöttää. Keksitään ratkaisuja ja testataan mikä toimii. Monella kylmä menee paremmin alas. Esim. Kiisseliä notkistetaan mehukeitolla, että sen saa vain juottaa. Lopulta tilanne kuitenkin on vääjäämättä se, että ruoka eikä juoma mene enää alas.

Itse en ole kylmä tms. vaan juttelen vaikka asukas olisi kuuro eikä tajuaisi enää mitään. Juttelen myös tajuttomalle. Monelle olen sanonut loppuvaiheessa, että saat luovuttaa jo. 

Eutanasian vastustajat voisivat tulla katsomaan mitä se loppu on. 

Pitäisi pikimmiten keksiä joku kloonauslaite että saataisiin sinun kaltaisia hoitajia joka laitokseen. Olet omalla alallasi. Toivottavasti työnantaja älyää arvostaa. Tule hoitamaan minua sitten kun aika koittaa ja päädyn laitokseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistisairasta on joskus vähän pakko ruokkia noin, minun tuttavapiirissäni ollut nainen ei ollut ikinä nälkäinen ja lopulta laitettiin letkuruokintaan, kun ei suostunut syömään. Pahalta se varmasti näyttää, mutta onko jollain parempaa vaihtoehtoa tarjolla? Ja arvaan, että tähän kommenttiin tulee alapeukkujen maailmanennätys.

Jos ei maistu, niin ei maistu, piste. Oli vaikka muistisairas.

 

 

Pitääkö jättää kuolemaan nälkään? Siitä vasta juttu syntyisi. Ehkä se muisti sairaiden syömisen loppuminen tosiaan on luonnon keino nopeuttaa kuolemaa. Laittakaa itse sitten papereihinne, ettei saa syöttää. Eikä letkuruokintaa. 

No kun tässä ketjussa on tullut ilmi, ettei sekään auta, että kirjoittaa omakantaan tai pitää vaikka lappua kaulassa, johon on kirjoittanut toiveensa "Ei saa pakkoruokkia, ei letkuruokintaa eikä nesteytystä/ tippaa". Jos lääkäri on toista mieltä ja virkainnossaan (tai dollarin kiilto silmissään) päättää toisin niin siinähän kidut kuin täi tervassa. 

Eli ei sittenkään voi itse ennakoimalla ja toiveensa ilmaisemalla vaikuttaa tulevaan kohtaloonsa (toisten kynsissä), vaan ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät ne junat ja rekat, kun vielä on toimintakuntoinen.