Lasten harrastusten joustamattomuus?
Kysyn mielenkiinnosta teidän, lastenne ja lastenne harrastusten järjestäjien suhtautumista harrastuksiin osallistumiseen.
Tuttavapiirissäni on useita perheitä, joissa päiväkoti- tai ala-asteikäisten lasten harrastukset on niin kiveen hakattuja, ettei niistä voi koskaan poiketa.
Esim. hyvän ystäväni kanssa on ehkä kolme vuotta jo puhuttu ratsastusvaelluksesta "joku viikonloppu", mutta koskaan tämä ei ole toteutunut, sillä ystäväni on jatkuvasti kuskaamassa poikaansa jäähallille, joka viikonloppu. Poika on nyt tokaluokkalainen.
Oman nyt 3.luokkalaisen tyttäreni synttäreiltä jää aina muutama lapsi pois, koska heillä on ratsastusta/koripalloa/luistelua/salibandya tms. muuta, tavalliset treenit siis, samaan aikaan.
Minulla oli äskettäin ylimääräisiä lippuja tapahtumaan, johon lapseni kaveri olisi halunnut myös, mutta vaikka lipun olisi saanut ilmaiseksi, ei siihen saanut tyttö osallistua, koska luistelutreenit osui samaan aikaan. Kyse tokaluokkalaisesta.
Olenko minä jotenkin huono/lepsu vanhempi, kun meillä kyllä ratsastustuntia voi siirtää tai treeneihin jättää menemättä, jos tulee vaikka kaverien synttäreitä tai muita tapahtumia. Vai onko joissain lajeissa harrastaminen (Huom. Puhun ala-asteikäisistä) tosiaan niin vakavaa, ettei niistä saa olla poissa? Miten itse suhtaudutte lastenne harrastuksiin?
Samaan hengenvetoon lisään, etten ole suostunut yleiseksi autonkuljettajaksi lapsilleni, vaikka harrastetoiveita toki löytyisin. Tallille vien kerran viikossa, mutta loppujen harrastusten on löydyttävä samalta kylältä jotta niihin voi itse liikkua. Ehkä tämä kertoo suhtautumisestani harrastuksiin, ja sitä miksen aivan ymmärrä tuota lasten harrastusten joustamattomuutta.
Kommentit (1107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman viestisi väheksymistä, niin ei koulunumeroita kysellä aikuisena. Numeroita enemmän työelämässä auttaa sosiaalisuus ja se, että tuntee paljon erilaisia ihmisiä. Saat olla kympin tyttö/poika, mutta silti työpaikan saa varmemmin seiskan tyttö/poika, joka tuntee haastattelijan tai työpaikalta jonkun jo entuudestaan. Kunhan vain on soveltuu työhön,
Niitä kysytään kouluissa matkalla työelämään. Itse hain ulkomailla maisterina ensimmäistä työtä johon oli vähimmäisvaatimus matematiikan ja äidinkielen ysiluokan arvosanoille. Oli puhdas onni, että minulla oli ne numerot, koska en olisi ikinä 15-vuotiaana voinut kuvitella niillä olevan merkitystä kunhan lukioon pääsen.
Tiesivätkö he suomen koulujärjestelmän? Ei yläasteen todistuksella ole virkaa sen jälkeen kun on valmistunut ammattiin. En tiedä mikä maa on kyseessä, mutt
Ei tietenkään ole virkaa. Mutta jos jo yläasteella olet 9-10 oppilas, on huomattavasti helpompaa menestyä lukiossa ja saada hyvä ylioppilastutkintotodistus. Korkeakouluihin ja yliopistoihin halutuille, hyvin palkatuille ja työllistäville aloille taas pääsee ne, joilla on e:n ja l:n paperit.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä saat heittää mutu arvioita mutta kiellät se muilta? Vai tunnetko sinä kaikki Suomessa jääkiekkoa harrastavat?
Viestisi oli vahvasti asenteellinen, jossa kerskuit muiden lajien harrastajat fiksuiksi ja jääkiekon pelaajat tyhmiksi. Jääkiekko on todella aikaa vievä laji ja se tietenkin helposti vaikuttaa koulumenestykseen. Illoin treenireissut kestävät 3-4 h. On myös aamujäitä. Viikonloppuisin pelireissut. Silti tuntemillani nuorilla pk-seudulla on yli 9 keskiarvot. Eli ethän ala jatkossa mutulla haukkumaan ja solvaamaan minkään lajin harrastajia.
En kirjoittanut tuota viestiä missä kerrot jonkun kerskuvan. Ihmettelin vastaustasi joka on ristiriitainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös muistaa, että yläkoulutkin ovat nykyään eriytyneet ikävästi. Asun semmoisella alueella, missä lähellä on useampikin yläkoulu. On nk.ykkösyläkoulu, johon halutaan, koska siellä on mm. painotettuja luokkia. Sitten on se huonoin yläkoulu, johon joudutaan ja jossa tunnetusti on paljon huonotasoisia oppilaita. Tämän huonotasoisen koulun hyvä puoli on se, että keskinkertaiset oppilaat saavat helposti kymppejä ja pääsevät helposti parhaimpiin lukioihin. Tämä on tietysti myös epäreilua.
Jokaiselle päättötodistuksen arvosanalle on määritelty valtakunnalliset perusteet. Eli kyllä ne kympit ovat ansaittuja. Vaikka totta kai vanhemman näkökulmasta voi näyttäytyä epäreilulta, että oma kullannuppu x, joka on suurella vaivalla painotusopetukseen järjestetty ja jolle on opetettu pitkäjänteisyyttä pianonsoitolla ja voimistelulla, saakin vain ysin ja se rupukou
Jokainen tietää, että nämä valtakunnalliset perusteet ovat hyvin suurpiirteiset. Ja eri kouluista saatu sama numeroarvosans tarkoittaa usein ihan eritasoista osaamista. Jos kaksi nuorta eri kouluista saa arvosanan 9, heikompitasoisesta koulusta se voi tarkoittaa pahimmillaan jopa kuutosen oikeaa osaamista. Hyvätasoisesta yläkoulusta taas kympin osaamista verrattuna muihin saman ikäisiin. Tästä ongelmasta on lehdissäkin kirjoiteltu paljon. Ja tämä on yhdeksännellä luokalla ongelma, jos asutaan paikkakunnilla, joihin on korkea keskiarvoraja tai haluaa painotwttuun lukioon. Oppilaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa. J
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä saat heittää mutu arvioita mutta kiellät se muilta? Vai tunnetko sinä kaikki Suomessa jääkiekkoa harrastavat?
Viestisi oli vahvasti asenteellinen, jossa kerskuit muiden lajien harrastajat fiksuiksi ja jääkiekon pelaajat tyhmiksi. Jääkiekko on todella aikaa vievä laji ja se tietenkin helposti vaikuttaa koulumenestykseen. Illoin treenireissut kestävät 3-4 h. On myös aamujäitä. Viikonloppuisin pelireissut. Silti tuntemillani nuorilla pk-seudulla on yli 9 keskiarvot. Eli ethän ala jatkossa mutulla haukkumaan ja solvaamaan minkään lajin harrastajia.
En kirjoittanut tuota viestiä missä kerrot jonkun kerskuvan. Ihmettelin vastaustasi joka on ristiriitainen.
Niin, halusit näpäyttää minua, että olen tyhmä. Oletko harmeissasi, että jääkiekkoilijat voivat menestyä koulussa. Näin se kuule vain on. Ja vieläpä näin tyhmän vanhemman nuori, joka kirjoittaa ristiriitaisia viestejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä saat heittää mutu arvioita mutta kiellät se muilta? Vai tunnetko sinä kaikki Suomessa jääkiekkoa harrastavat?
Viestisi oli vahvasti asenteellinen, jossa kerskuit muiden lajien harrastajat fiksuiksi ja jääkiekon pelaajat tyhmiksi. Jääkiekko on todella aikaa vievä laji ja se tietenkin helposti vaikuttaa koulumenestykseen. Illoin treenireissut kestävät 3-4 h. On myös aamujäitä. Viikonloppuisin pelireissut. Silti tuntemillani nuorilla pk-seudulla on yli 9 keskiarvot. Eli ethän ala jatkossa mutulla haukkumaan ja solvaamaan minkään lajin harrastajia.
En kirjoittanut tuota viestiä missä kerrot jonkun kerskuvan. Ihmettelin vastaustasi joka on ristiriitainen.
Minun pointti oli se, että jonkun lajin harrastajien solvaaminen on äärimmäisen typerää ja sairasta sekä maalittavaa. Ja kun tätä tekee täysin mutupohjalta. Paikkakunnalla, missä asun, jääkiekkoilijoiden vanhemmat ovat pääsääntöisesti korkeasti koulutettuja niinkuin iso osa muustakin väestöstä. Tuntemani lapset ja nuoret menestyvät todella hyvin myös koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä saat heittää mutu arvioita mutta kiellät se muilta? Vai tunnetko sinä kaikki Suomessa jääkiekkoa harrastavat?
Viestisi oli vahvasti asenteellinen, jossa kerskuit muiden lajien harrastajat fiksuiksi ja jääkiekon pelaajat tyhmiksi. Jääkiekko on todella aikaa vievä laji ja se tietenkin helposti vaikuttaa koulumenestykseen. Illoin treenireissut kestävät 3-4 h. On myös aamujäitä. Viikonloppuisin pelireissut. Silti tuntemillani nuorilla pk-seudulla on yli 9 keskiarvot. Eli ethän ala jatkossa mutulla haukkumaan ja solvaamaan minkään lajin harrastajia.
En kirjoittanut tuota viestiä missä kerrot jonkun kerskuvan. Ihmettelin vastaustasi joka on ristiriitainen.
Niin, halusit näpäyttää minua, että olen tyhmä. Oletko harmeissasi, että jääkiekkoi
Mutta eihän se koulumenestyskään oikeasti ole koulumenestystä. Se ysin poikaremmi saattaakin oikeasti ansaita vain kutosen, kuten tuossa hetki sitten kerrottiin. Tässä ketjussa kyllä riittää oman kilpensä kiillottajia.
-sivusta seuraten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kilpailu on kovaa. Huipulle ei pääse, jos jättää treenejä välistä.
Todennäköisemmin huipulle pääsevät ne, jotka harrastavat monia asioita ja joille eri taidot tulevat luonnostaan verraten helposti. Jos kaikki pitää saavuttaa ankaran treenin kautta, loppuvat ne treenitunnit vuorokaudesta jossain vaiheessa.
Jääurheilu on sellaista, ettei siinä kehity maalla ollessaan - ainoa oikea paikka treenata on jää.
Oli surullista seurata, kun Hernesaaressa tunti maksoi 350 euroa (pieni kaukalo) ja paikalla oli 5 pelaajaa - kaikki kuitenkin maksaa jään.
Tytöllä oli toukokuussa 6 kertaa viikossa treenit a 3 tuntia, josta 2 jäällä. Jos haluat kehittyä, on ainoa oikea tapa luistella kuivatreenien kera.
Se että lapsen vie tällaiseen riippuu täysin lapsesta ja lapsen halusta - pakolla ei kannata a pelata ja b luistella kuin kaupunkien kentillä koulun liikuntatunneilla.
Vierailija kirjoitti:
He saavat hyviä numeroita jo luonnostaan. Ehkä tässä meni pointti ohitse. En tarkoittanut sitä, etteikö saisi olla hyviä numeroita ja joskus kouluun pääseminen vaatiikin sitä. Tarkoitin tällä sitä, että kun on valmistunut, niin ketään ei juurikaan kiinnosta mitä numeroita olet kouluista saanut. Kunhan olet valmistunut eikä poissaoloissa tms. ole mitään erikoista. Enemmän merkitystä on sillä kenet tunnet ja millaiset tuttavapiirit on. Huonommin pärjännyt mutta sosiaalisesti taitava saa työpaikan helpommin kuin täydelliset numerot saanut joka ei tunne juuri ketään ihmisiä. Eihän se reilua ole mutta tosiasia. Kuka palkkaa tuntemattoman jos on mahdollisuus palkata henkilö jonka tuntee jo entuudestaan ja tietää, että hänen kanssaa homma toimii. Työn puolesta ja henkilökemioiden puolesta.
No ei kait nuori nyt loputtomasti voi eri työpaikoilta tuntea ihmisiä ellei ole vartavasten hakeutumassa johonkin tiettyyn työpaikkaan, josta tuntee ihmisiä ja opiskelee sitten sen mukaisesti. Kyllä työn saa ihan sillä, että opiskelee esimerkiksi yliopistossa alaa, jossa saa helposti töitä. Tekee kesätöitä mahdollisuuksien mukaan jne.
Ei kukaan ole nuori loputtomasti. EIkö tuo kesätöiden tekeminen juuri ole sitä, että tutustuu ihmisiin? Samoin koulussa, harrastuksissa yms. Näiden ihmisten kautta tutustuu muihin ihmisiin jne. Yleisesti kaikenikäisiä koskevana huomiona. Jos tarkastelee oikeasti ihmisiä ketkä työllistyvät ja löytävät aina uuden työn, niin he ovat pääsääntöisesti sosiaalisia ja verkostoituneita. Eivät he kysele töitä vaan heille tarjoutuu työpaikkoja. Ei heidän tarvitse murehtia työpaikoista joka lisää heidän itsevarmuuttaan ja haluttavuuttaan työmarkkinoilla.
En ymmärrä, miksi lasten elämästä tehdään liian tavoitteellista ja sitovaa aivan liian aikaisin. Tai kai ihme, että nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Harrastuspiirit vaativat ihan liikaa lapsilta ja vanhemmilta.
Itsekin kerran ilmoitin lapseni hänen haluamaansa harrastukseeen, kun aikataulukin sopi hyvin. Harrastus alkoi klo 18 ja tämä oli meille hyvä, koska olimme töiden jälkeen kotona yleensä vasta klo 17 tai vähän sen jälkeen. Me vanhemmat ehdimme hieman hengähtää kotona, syödä valmiiksi laitettu ruoka ja ehtisimme hyvin viedä lapsen 25 min matkan päähän toiselle puolelle kaupunkia.
Parin viikon jälkeen harrastuksen vetäjä sai päähänsä, että paikalla pitäisikin olla jo 17.30, jotta lapset vetäisivät vuorotellen lämmittelyn ennen harkkoja. Emme kuitenkaan ikinä ehtineet paikalle kuin vasta 17.45 aikoihin. Vetäjän kanssa oli kova vääntäminen, että emme todellakaan voi lähteä töistä aikaisemmin. Lapsen harrastus ei voi mennä vanhemman työn edelle. Omat työPäivät olivat täynnä videopalevereja, eikä pomo tai konsernin ulkomaiset kollegat todellakaan katso hyvällä sitä, että lähden pois puoli tuntia ennen palaverin loppumista lapsen harrastuksen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kilpailu on kovaa. Huipulle ei pääse, jos jättää treenejä välistä.
Todennäköisemmin huipulle pääsevät ne, jotka harrastavat monia asioita ja joille eri taidot tulevat luonnostaan verraten helposti. Jos kaikki pitää saavuttaa ankaran treenin kautta, loppuvat ne treenitunnit vuorokaudesta jossain vaiheessa.
Jääurheilu on sellaista, ettei siinä kehity maalla ollessaan - ainoa oikea paikka treenata on jää.
Oli surullista seurata, kun Hernesaaressa tunti maksoi 350 euroa (pieni kaukalo) ja paikalla oli 5 pelaajaa - kaikki kuitenkin maksaa jään.
Tytöllä oli toukokuussa 6 kertaa viikossa treenit a 3 tuntia, josta 2 jäällä. Jos haluat kehittyä, on ainoa oikea tapa luistella kuivatreenien kera.
Se että lapsen vie tällaiseen riippuu täysin lapsesta ja lapsen halusta - pakolla
Täytyy sivusta sanoa, että olenpa aika onnekas kun lapseni eivät ole jääurheilua keksineet haluta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä saat heittää mutu arvioita mutta kiellät se muilta? Vai tunnetko sinä kaikki Suomessa jääkiekkoa harrastavat?
Viestisi oli vahvasti asenteellinen, jossa kerskuit muiden lajien harrastajat fiksuiksi ja jääkiekon pelaajat tyhmiksi. Jääkiekko on todella aikaa vievä laji ja se tietenkin helposti vaikuttaa koulumenestykseen. Illoin treenireissut kestävät 3-4 h. On myös aamujäitä. Viikonloppuisin pelireissut. Silti tuntemillani nuorilla pk-seudulla on yli 9 keskiarvot. Eli ethän ala jatkossa mutulla haukkumaan ja solvaamaan minkään lajin harrastajia.
En kirjoittanut tuota viestiä missä kerrot jonkun kerskuvan. Ihmettelin vastaustasi joka on ristiriitainen.
Niin, halusit näpäyttää minua, että olen tyhmä. Oletko harmeissasi, että jääkiekkoilijat voivat menestyä koulussa. Näin se kuule vain on. Ja vieläpä näin tyhmän vanhemman nuori, joka kirjoittaa ristiriitaisia viestejä.
Mitä sinä sekoilet? Miksi minä olisin harmissani jos jääkiekkoilija menestyy koulussa? Millainen ajatusmaailma tarvitaan jos harmittelee jonkun menestymistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman viestisi väheksymistä, niin ei koulunumeroita kysellä aikuisena. Numeroita enemmän työelämässä auttaa sosiaalisuus ja se, että tuntee paljon erilaisia ihmisiä. Saat olla kympin tyttö/poika, mutta silti työpaikan saa varmemmin seiskan tyttö/poika, joka tuntee haastattelijan tai työpaikalta jonkun jo entuudestaan. Kunhan vain on soveltuu työhön,
Niitä kysytään kouluissa matkalla työelämään. Itse hain ulkomailla maisterina ensimmäistä työtä johon oli vähimmäisvaatimus matematiikan ja äidinkielen ysiluokan arvosanoille. Oli puhdas onni, että minulla oli ne numerot, koska en olisi ikinä 15-vuotiaana voinut kuvitella niillä olevan merkitystä kunhan lukioon pääsen.
Tiesivätkö he suomen koulujärjestelmän? Ei yläasteen todistuksella ole virkaa sen jälkeen kun on valmistun
Britannia. Maassa maan tavalla, ei heidän tarvitse muuttaa omia käytäntöjään ulkomaalaisten takia. Nykyään moni firma on tosin luopunut vaatimuksesta kannustaakseen sosiaaliluokkien sekoittumista. Yllättäen ylempi keskiluokka arvostaa hyviä arvosanoja korkeammalle kuin työväenluokka, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti lasten mahdollisuuksiin aikuisena.
Ok. Outoja tapoja mutta samoin hekin ajattelevat meistä.
Ei kukaan ole nuori loputtomasti. EIkö tuo kesätöiden tekeminen juuri ole sitä, että tutustuu ihmisiin? Samoin koulussa, harrastuksissa yms. Näiden ihmisten kautta tutustuu muihin ihmisiin jne. Yleisesti kaikenikäisiä koskevana huomiona. Jos tarkastelee oikeasti ihmisiä ketkä työllistyvät ja löytävät aina uuden työn, niin he ovat pääsääntöisesti sosiaalisia ja verkostoituneita. Eivät he kysele töitä vaan heille tarjoutuu työpaikkoja. Ei heidän tarvitse murehtia työpaikoista joka lisää heidän itsevarmuuttaan ja haluttavuuttaan työmarkkinoilla.
Tämä riippuu alasta. Jos on esimerkiksi kaupallisella alalla, niin verkostot ja sosiaalisuus korostuu. Mutta kun haetaan huippukoodareita, lääkäreitä tai matemaatikkoja, niin ei sosiaalisuus ole mikään ykköskriteeri. Eikä millään sosiaalisuudella pääse opiskelemaan.
Mutta eihän se koulumenestyskään oikeasti ole koulumenestystä. Se ysin poikaremmi saattaakin oikeasti ansaita vain kutosen, kuten tuossa hetki sitten kerrottiin. Tässä ketjussa kyllä riittää oman kilpensä kiillottajia.
-sivusta seuraten.
Oli menestystä tai ei, niin noilla arvosanoilla se lukiopaikka kuitenkin ansaitaan haluttuun lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Saatat olla ehkä entinen HR-asiantuntija, jos palkkaat kahdesta hakijasta sen jolla on huonompi koulutus ja vähemmän työkokemusta, mutta joka on kaverisi. Paitsi ellei sitten kyseessä ole Tuulan Kotisiivous.
Työilmapiirillä on merkitystä työtehokkuudessa. Mieluummin tarpeeksi pätevä jonka kanssa työt sujuvat jouhevasti kuin pätevä jonka kanssa työnteko takkuaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan ole nuori loputtomasti. EIkö tuo kesätöiden tekeminen juuri ole sitä, että tutustuu ihmisiin? Samoin koulussa, harrastuksissa yms. Näiden ihmisten kautta tutustuu muihin ihmisiin jne. Yleisesti kaikenikäisiä koskevana huomiona. Jos tarkastelee oikeasti ihmisiä ketkä työllistyvät ja löytävät aina uuden työn, niin he ovat pääsääntöisesti sosiaalisia ja verkostoituneita. Eivät he kysele töitä vaan heille tarjoutuu työpaikkoja. Ei heidän tarvitse murehtia työpaikoista joka lisää heidän itsevarmuuttaan ja haluttavuuttaan työmarkkinoilla.
Tämä riippuu alasta. Jos on esimerkiksi kaupallisella alalla, niin verkostot ja sosiaalisuus korostuu. Mutta kun haetaan huippukoodareita, lääkäreitä tai matemaatikkoja, niin ei sosiaalisuus ole mikään ykköskriteeri. Eikä millään sosiaalisuudella pääse opiskelemaan.
Sitten on aina myös ihmisiä - niin työmarkkinoilla kuin parisuhdemarkkinoillakin - jotka löytävät kertaheitolla itselleen sopivan, jaksavat tehdä joka päivä parhaansa, ja joilla on vielä ripaus tuuriakin. Heidän ei tarvitse näyttää haluttavilta, ei etsiä, eikä murehtia, koska heillä on sitä mitä muut vasta etsivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatat olla ehkä entinen HR-asiantuntija, jos palkkaat kahdesta hakijasta sen jolla on huonompi koulutus ja vähemmän työkokemusta, mutta joka on kaverisi. Paitsi ellei sitten kyseessä ole Tuulan Kotisiivous.
Työilmapiirillä on merkitystä työtehokkuudessa. Mieluummin tarpeeksi pätevä jonka kanssa työt sujuvat jouhevasti kuin pätevä jonka kanssa työnteko takkuaa.
Totta, työyhteisöissä tarvitaan ihmisiä, joilla on riittävät kyvyt tulla toimeen toisten kanssa. Siksi kaikki vähänkin tärkeämmät rekryt taitavat mennä psykologisien testien kautta. Vähän vaarallistahan se olisi tehdä virherekrytointi sillä perusteella että joku tuntee jonkun, joten varmaan se on hyvä tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatat olla ehkä entinen HR-asiantuntija, jos palkkaat kahdesta hakijasta sen jolla on huonompi koulutus ja vähemmän työkokemusta, mutta joka on kaverisi. Paitsi ellei sitten kyseessä ole Tuulan Kotisiivous.
Työilmapiirillä on merkitystä työtehokkuudessa. Mieluummin tarpeeksi pätevä jonka kanssa työt sujuvat jouhevasti kuin pätevä jonka kanssa työnteko takkuaa.
Totta, työyhteisöissä tarvitaan ihmisiä, joilla on riittävät kyvyt tulla toimeen toisten kanssa. Siksi kaikki vähänkin tärkeämmät rekryt taitavat mennä psykologisien testien kautta. Vähän vaarallistahan se olisi tehdä virherekrytointi sillä perusteella että joku tuntee jonkun, joten varmaan se on hyvä tyyppi.
Jos tuntee jonkun hyvin niin ei siinä yllätyksiä pääse tulemaan. Ainakaan niin isoja mitä tuntemattoman kanssa.
Ok. Outoja tapoja mutta samoin hekin ajattelevat meistä.
Ehkä, mutta tilastollisesti peruskoulussa menestyneet pärjäävät paremmin myös urallaan, silloin kun puhutaan asiantuntijatöistä. Ja valintaprosessi perustui siihen.
Saatat olla ehkä entinen HR-asiantuntija, jos palkkaat kahdesta hakijasta sen jolla on huonompi koulutus ja vähemmän työkokemusta, mutta joka on kaverisi. Paitsi ellei sitten kyseessä ole Tuulan Kotisiivous.