Lue keskustelun säännöt.
Muutettiin mökille "väliaikaisesti" ja nyt en haluakaan enää pois. Mies haluaa.
23.08.2024 |
Ajateltiin siis että asutaan mökillä muutama vuosi ja rempataan samalla sitä vähän parempaan kuntoon. Sitten kun mies pätevöityy korkeampaan työtehtävään niin muutetaan työn perässä, minne sitten pitääkin.
Nyt kun ollaan tässä asuttu kolme vuotta niin mies alkaa enemmän ja enemmän puhua kavereille ym, että muutetaan tästä sitten sen mukaan mistä hän paremman paikan saa, kun saa paperit ulos koulusta. Ja mä taas olen alkanut ajatella etten mä täältä enää pois halua 😄
Viihdyn täällä aivan todella hyvin. Mieli lepää näissä maisemissa pikkukylässä. Ainoa plussa muutolle olisi, jos pääsisimme lähemmäs aikuisia lapsia, mutta toisaalta eivät nytkään asu kuin parin tunnin matkan päässä. Olen miehelle muutaman kerran sanonut etten tiedä haluanko täältä enää pois, mutta taitaa ottaa sen enemmänkin vitsinä. Vaikka sanon että hän voisi asua sitten toisella paikkakunnalla ja minä jäädä tänne ja että minusta se on aivan realistinen vaihtoehto. Hänestä ei. Ja ilmeisesti edelleen ajattelee että kyllä mä sitten muutan jos hän saa muualta töitä. Tästä voi tulla isokin ongelma jos hän oikeasti saa töitä jostain kaukaa, mikä on melko todennäköistäkin. Siis vielä kauempana lapsista.
Ei kai koskaan pitäisi tehdä mitään "väliaikaisratkaisuja"? 😄
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Onko mökki luokiteltu vapaa-ajan asunnoksi? Mahdollisesti syyllistytte rikokseen jos asutte siellä vuosia. Teidän pitää hakea kunnalta luokituksen vaihtamista.
Karmeita rikollisia tällä palstalla. Hui että. Äkkiä käräyttämään mokomat velattomat mökkeilijät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset ovat niin itsekeskeisiä ja tuomitseva tässäkin ketjussa?
Joillekin eri paikoissa asuminen sopii. Mutta ei kaikille, itselleni ei sopisi, haluan, että puoliso on suurimman osan aikaa lähellä, hellittävänä ja myös juttukaverina. Seksiäkin on kiva saada muutaman kerran viikossa. Ymmärrän ihan hyvin, että muilla ei ole samat preferenssit, muttei siinä ole mitään vikaa, että haluaa puolison lähelle. En edes tyytyosi siihen, että asutaan erillään ja molemmilla on rakastajat. Kun kyllä sitä haluaa sen oman puolison.
Kuka tässä mitään rakastajia on hankkimassa? Olen naimisissa ja asutaan erillään enimmäkseen työpaikkojemme takia. Meillä on hyvä liitto eikä mitään rakastajia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä te vanhat ihmiset enää mihinkään töiden perässä muutatte. Eikö se ole aika jo ryhtyä jarruttelemaan tuota työn perässä pomppimista.
Ei kai ne niin vanhoja ole, kun mies odottelee vielä koulutodistuksia. Tosin aikuisia lapsiakin oli. Että näin.
Vierailija kirjoitti:
Onko mökki luokiteltu vapaa-ajan asunnoksi? Mahdollisesti syyllistytte rikokseen jos asutte siellä vuosia. Teidän pitää hakea kunnalta luokituksen vaihtamista.
No sittenhän on vaan hyvä asia että aloittaja jää sinne yksin asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Me taas asumme mökillä. Oli ihanaa niin kauan, kuin aloin tekemään töitä etänä. Nyt kaipaan kaupunkiin. Eiköhän tämä laiteta myyntiin kohta.
Miksi ihanuus loppui tuohon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin miten ratkaista sen kun on jotain yhdessä sovittu ja sitten haluaa pettää lupauksen? Aloittaja on k*pää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä taitaa olla tulossa sama ongelma. Meillä on aivan ihana, kaikin mukavuuksin varustettu mökki Turun saaristossa. Ostettiin se vähän sillä ajatuksella, että voitaisiin Helsingin asunnosta varmaan luopua hiljalleen, kun molemmat tekee täysin etätyötäkin. Harmi vaan, että mies ei kestä talvia siellä saaressa, ja nyt kesälläkin on alkanut tulla enemmän ja enemmän halua nähdä Helsingissä olevia kavereita, käydä terasseilla, minigolfata - yleensä siis kaupunkielämää. Mies on 57 ja minä 50, eli mitään nuoria biletysikäisiä ei olla.
Itse en haluaisi ikinä enää kaupunkiin, enkä varsinkaan Helsinkiin jota inhosin kaikki ne 8 vuotta jotka työn takia siellä jouduin asumaan. Miehelle Helsinki on rakas synnyinkaupunki, ja hän tuntuu olevan liian levoton luonne asumaan hiljaisemmassa paikassa jossa ei ole kauheasti menemistä ja tekemistä. Hänelle mökki on kiva, jos siellä ollaan muutama viikko heinäkuussa, ja viikonloppuja muuten l
Ymmärrän sinua ihan täysin.
Itse laskimme 4 - kymppisenä pariskuntana, et meil menee viikossa 14 tuntia aikaa punaisissa liikennevaloissa ja ruuhkissa Helsingissä.
Joten tuli muutto maalle. Yhtään ei oo kaduttanut.
Minkä elintasossa hävisimme, elämänlaadussa voitimme.
Puoliso hakeutu työhön, mistä saa 1000 €/kk matalampaa palkkaa, kuin Helsingissä. Ajamme käytetyillä autoilla. Emme tarvitse enää uusia autoja.
Kun miettii, et myös kulut optimoi luonnostaan, ja kerää puutarhan ja luonnon antimet on siinä paljon.
Emme tarvitse, kaupasta kallista sisäfilettä. Riittää kun saamme naapurilta vaihdossa muutaman palan hirveä ja riistaa. Mistä kokkaamme silloin tällöin hyvät eväät.
Kaikenkaikkiaan elämä voi olla yksinkertaisempaa ja selkeämpää.
Mitään melua, kallista asuntolainaa tms ei haluta. Ylipäätänsä ei ole motivaatiota maksaa pysäköinnistä, jonottaa kauppakeskuksissa tms. Vaan paljon yksinkertaisempi asuminen riittää, pilkkoo polttopuut jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä taitaa olla tulossa sama ongelma. Meillä on aivan ihana, kaikin mukavuuksin varustettu mökki Turun saaristossa. Ostettiin se vähän sillä ajatuksella, että voitaisiin Helsingin asunnosta varmaan luopua hiljalleen, kun molemmat tekee täysin etätyötäkin. Harmi vaan, että mies ei kestä talvia siellä saaressa, ja nyt kesälläkin on alkanut tulla enemmän ja enemmän halua nähdä Helsingissä olevia kavereita, käydä terasseilla, minigolfata - yleensä siis kaupunkielämää. Mies on 57 ja minä 50, eli mitään nuoria biletysikäisiä ei olla.
Itse en haluaisi ikinä enää kaupunkiin, enkä varsinkaan Helsinkiin jota inhosin kaikki ne 8 vuotta jotka työn takia siellä jouduin asumaan. Miehelle Helsinki on rakas synnyinkaupunki, ja hän tuntuu olevan liian levoton luonne asumaan hiljaisemmassa paikassa jossa ei ole kauheasti menemistä ja tekemistä. Hänelle mökki on kiva, jos siellä ollaan mu
Lapsellinen käsitys avioliitosta sun miehellä.
Ai, minkälainen käsitys hänellä on avioliitosta? Sitä ei tuossa viestissä kerrota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikärasisteille ja iällä omaa tai yleistä työttömyyttä selittäville välihuutona tieto, että itse opiskelin uuden ammatin, johon valmistuin 51-vuotiaana.
3 vakipaikasta sain valita ja siellä olen edelleen samassa mestassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä taitaa olla tulossa sama ongelma. Meillä on aivan ihana, kaikin mukavuuksin varustettu mökki Turun saaristossa. Ostettiin se vähän sillä ajatuksella, että voitaisiin Helsingin asunnosta varmaan luopua hiljalleen, kun molemmat tekee täysin etätyötäkin. Harmi vaan, että mies ei kestä talvia siellä saaressa, ja nyt kesälläkin on alkanut tulla enemmän ja enemmän halua nähdä Helsingissä olevia kavereita, käydä terasseilla, minigolfata - yleensä siis kaupunkielämää. Mies on 57 ja minä 50, eli mitään nuoria biletysikäisiä ei olla.
Itse en haluaisi ikinä enää kaupunkiin, enkä varsinkaan Helsinkiin jota inhosin kaikki ne 8 vuotta jotka työn takia siellä jouduin asumaan. Miehelle Helsinki on rakas synnyinkaupunki, ja hän tuntuu olevan liian levoton luonne asumaan hiljaisemmassa paikassa jossa ei ole kauheasti menemistä ja tekemi
Ai, minkälainen käsitys hänellä on avioliitosta? Sitä ei tuossa viestissä kerrota.
Lue se lainattu kommentti kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muuttaisi. Seikkailut on hyvä tehdä nuorempana.
Mökillä asuminen on seikkailu?
Ei vaan ne vieraaseen paikkaan muuttamiset. Joku suositteli sitä seikkailuna ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me taas asumme mökillä. Oli ihanaa niin kauan, kuin aloin tekemään töitä etänä. Nyt kaipaan kaupunkiin. Eiköhän tämä laiteta myyntiin kohta.
Miksi ihanuus loppui tuohon?
Kaipaan ihmisten ilmoille. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä mies tekee jos sanot, ettet muuta mihinkään ja piste?
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaa kommentit joiden mukaan pitäisi muuttaa koska niin on joskus sovittu. Miksi? Kauanko tällaiset sopimukset mielestänne sitoo? Ja niistä pidettävä kiinni hinnalla millä hyvänsä?
Up
Vierailija kirjoitti:
Onko mökki luokiteltu vapaa-ajan asunnoksi? Mahdollisesti syyllistytte rikokseen jos asutte siellä vuosia. Teidän pitää hakea kunnalta luokituksen vaihtamista.
Sinähän se palstapoliisi olet.
Se ei ole rikos. Vapaa-ajan asunnolle ei voi siirtää virallista osoitetta, eli täytyy olla toinen asunto tai postirestante. Jos on postirestante, ei saa lainaa, kirjasto korttia ym. Vapaa-ajan asunnolle ei saa palveluita, kuten koulukyytiä tai kotihoito palveluita (tämä on se syy, miksi monet kunnat eivät halua vapaa-ajan kiinteistöjä vakituiseen asumiseen)
Asua saa omassa kiinteistössään kyllä miten haluaa, siinä ei ole yhtään mitään rikollista, vaikka sinä tyhjätasku kateuksissasi niin toivotkin
Vierailija kirjoitti:
Ikärasisteille ja iällä omaa tai yleistä työttömyyttä selittäville välihuutona tieto, että itse opiskelin uuden ammatin, johon valmistuin 51-vuotiaana.
3 vakipaikasta sain valita ja siellä olen edelleen samassa mestassa.
Uudelleen kouluttautumista miettivänä mua aina kiinnostaa, mistä ammatista on kyse. Kun en tiedä, mitä opiskelisin
Ymmärrän että mieli voi muuttua, mutta tuntuu aika epäreilulta, että olet luistamassa yhteisestä sopimuksesta. Oletko varma, että miehesi oli täysin yhtä innostunut jäämään tähän väliaikaratkaisuun kuin sinä? Vai voiko olla, että hän jousti siinä vaiheessa kun päätitte jäädä mökille asumaan? Todella ihmeellinen ajatus mitä tässäkin ketjussa näkee että maalla tai metsän keskellä asumista haluava on automaattisesti enemmän oikeassa. Itse olen kaupunki-ihminen ja ajatus, että joutuisin asumaan mökillä ympärivuotisesti on aivan karsea (miehestäsi varmaankaan ei, kun siellä kerran nytkin asuu).
Toki jos tämä asia on sinulle tärkeä niin hakisin aktiivisesti kompromissia ja loppuviimeksi tietenkin ero on aina ratkaisu. Mielestäni sinä olet kuitenkin nyt tämän sopan keittänyt ja kannustan sen nöyrästi selvittämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset ovat niin itsekeskeisiä ja tuomitseva tässäkin ketjussa?
Joillekin eri paikoissa asuminen sopii. Mutta ei kaikille, itselleni ei sopisi, haluan, että puoliso on suurimman osan aikaa lähellä, hellittävänä ja myös juttukaverina. Seksiäkin on kiva saada muutaman kerran viikossa. Ymmärrän ihan hyvin, että muilla ei ole samat preferenssit, muttei siinä ole mitään vikaa, että haluaa puolison lähelle. En edes tyytyosi siihen, että asutaan erillään ja molemmilla on rakastajat. Kun kyllä sitä haluaa sen oman puolison.
Mua ainakin vaivaa tässä se, että mies kohtelee naisen ehdotusta vitsinä eikä edes suostu tutkimaan vaihtoehtoja. Minusta se ei ole asiallista parisuhteessa.
No joo. Tätä olen miettinyt, että onko se miehen mielestä niin vaikea uskoa, että oikeasti ajattelee vitsinä? On tosin mahdollista sekin että kun ei asia ole vielä edes konkretisoitunut, niin ei mies asiaa vielä niin tosissaan mieti. Molemmat mahdollisia. Ap
Mökillä asuminen on seikkailu?