Viinin lipittely suruun ja stressiin

Ei tunteista tarvitse osata puhua, mutta ne on tunnistettava ja tunnustettava itselleen. Silloin niiden kanssa voi elää selvin päin.

Mä olen tehnyt tuota 20 vuotta äärimmäiseen yksinäisyyteen. En aio lopettaa. Tuli mun kokeiltua jossain 40 iässä raittiuttakin, ja yritin aktivoitua ratkaisemaan ongelmiani muuten. Terapiassakin kävin. Terapeutin rohkaisemana yritin sekä kohdata tunteitani, mikä onnistuikin, että ratkaista käytännön elämän ongelmiani kuten se yksinäisyys, mikä ei onnistunut ollenkaan. Ihmiset ei vaan pitäneet minusta, jouduin joka paikassa joko olemaan yksin tai jopa kiusatuksi.

Terapeutti kehotti tutkituttamaan autismin mahdollisuuden ja joo, autismihan sitten todettiin. Löytyi syy sille, miksi aina olin ollut outolintu ihmisten joukossa, syrjitty ja kiusattu. Harmi vaan, autismiin ei ole hoitoa, jolla meistä saisi riittävän normaaleja kelpaamaan ihmisille. Osa autisteista on onnekkaita siinä, että he eivät edes juuri halua ihmisten seuraa, ovat hyvin introverttejä ja jopa erakkomaisia. Minä olen taas hyvin ekstrovertti ja kärsin ykisinäisyydestä. Ja siitäkin, että miestä eikä lapsia ei saanut. 

No, minä sitten tein tietoisen päätöksen, että jatkan yksinäisyyden lievittämistä alkoholilla. Käyn töissä (tai en kirjaimellisesti käy, teen etätyötä), en juo niin paljoa että olisi krapuloita tai muita haittoja, sellaista iltaisin tissuttelua lähinnä. Jos se vie mut vähän aiemmin hautaan kuin raittiina olisi, niin ihan sama, eihän tällainen elämä elämisen arvoista ole pitkään kumminkaan.

Hyvä avoin avaus. Hienoa, että tajuat itse tilanteesi. Itselläni ollut tuota samaa vuosia. Välillä pitkiä aikoja, etten juo mitään alkoholipitoista. Sitten taas tuota ihme lipittelyä, mikä vain huonontaa elämänlaatua. Noi 8% viinit ruokakaupassa on ihan saa...nasta ja pahojakin 🤦. 

Kaipa se olisi paras ottaa nollatoleranssi tuolle kotona lipittelylle. Baareissa käyn pari krt vuosi, joten ehkä se riittää. 

Tsempit!

Vierailija kirjoitti:

Kivennäisvedet ovat pelkkää placeboa, eikä niidenkään juominen ole vaaratonta. Hampaat eivät pidä hiilihapoista.

Kaikkein terveellisin tapa hoitaa surua ja stressiä on tosiaan lähteä ulos kävelylle. Ilman rahaa, niin ettei tule poikettua Alkossa tai ruokakaupassa juomaostoksilla.

"Kivennäisvesi ei nimittäin ole millään lailla haitallinen hampaiden kiilteelle, edes lipitellen. Pelkkä hiilihappo ei nimestään huolimatta pysty liuottamaan hammaskiillettä eikä siis altista eroosiolle. Makeutettujen tai muuten maustettujen juomien lipittely pitkin päivää on hampaille sen sijaan hyvin haitallista."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä pimplaan viinin kanssa ihan tylsyyteen. Ei mtn varsinaista tekemistä, ei tarvitse olla menossa aamulla mihinkään eikä tarvi olla freesi tai mitenkään skarppina. Muutettiin kakkoskotiin maalle koronan aikaan ja jäätiin tänne. Koska eristys, niin hokasin , että miten helppoa ja halpaa on tilata viinit netin kautta lähipostiin. Siitäpä se sitten lähti.

Olen yrittänyt vähän skarpata ja huomannut myös, että erilaisia kivennäisvesiä voi pitää saatavilla viinin sijasta. Makuja on vaikka mitä, vitamiineja ja mineraaleja. Näitä kauniiseen lasiin, kylmänä tarjolle. Iltakävely tai joku venttely-jooga-pilates illalla, liikunta yleensä auttaa.

Täytyy yrittää noita kivennäisvesiä. Yleensä en juo viinin lisäksi kuin hanavettä. Edullisemmaksikin tulisi.

Runotyyppi:

Minäkin juon kuplavettä kauniista laseista, nätin näköistä. Mulla oli yks oma juhlan aihe, ostin kaupasta 0% kuoharin, pikkupullon -> ihan tuli juhlava olo😉

Mikä tossa tilanteessa sitten muka on kauheeta? Mulla potkas läheinen tyhjää, ja en sanonu muuta kun, että sinnehän meni, ja oo aatellu sitä sen jälkeen

Palsta täynnä juoppoja, joiden mielestä asia on ok. Ihmisten tyhmyys joskus kyllä jaksaa yllättää. 

Ota ne tunteet vastaan, sen mitä suinkin vaan pystyt. Irrota se tunne itsestäsi niin, että ikään kuin otat sen käteen ja tarkastelet sitä. Jaahas, tässä on pelko/ suru/ turvattomuus jne. Mitä asiaa sillä on minulle? Miksi tunnen näin? Ahdistus on tunteiden peitto, se ei oke itsessään tunne vaan merkki tunteesta, jota tukahdutat.

Itse pistin vaikeassa tilanteessa tunteet sivuun. Nyt sitten olen vakavasti masentunut ja yritän purkaa niitä. Ne tunteet ovat kuin roskat. Voit tunkea niitä kodissasi eri paikkoihin, mutta lopulta kärsit läävässä eikä siihen auta kuin roskien vienti ulos.

Olen pahoillani, yritä jaksaa <3

Minulla vaikuttaa stressi samalla tavalla. Stressiin auttaa kävely, kuntosali ja puhdas ruoka, mutta eihän se ole yksinkertaista kääntää pyörää kiertämään toiseen suuntaan. 

Alkuun sen on vaan oltava päätös. Kuukauden jälkeen olo on niin paljon parempi ja painokin mahdollisesti laskenut, ettei alkoholia enää kaipaa. 

Pitäisi vaan löytää se oma ajankulu, vaikka vaan Netflix, mutta jotain muuta. Ja aktiivisesti muistaa, että alkoholi pahentaa stressiä ja surua, ei paranna sitä. 

Liikunta.

Korvaa juominen liikunnalla. Joka kerta kun juot harmittaa, kun ei voi (en suosittele) lähteä kunnon hikilenkille tai tehdä lihaskuntotreeniä. Lopulta sitä miettii ennen juomista sitä mistä se pakottaa luopumaan seuraavalta päivältä ja se morkkis tulee etukäteen. Lisäksi liikunta antaa hyvää mieltä ja auttaa jaksamaan arjen niin henkisiä kuin fyysisiäkin rasituksia.

Mä olen todennut tässä asiassa, että en halua olla ehdoton. On vain inhimillistä haluta joskus lievittää ahdistusta tai stressiä. Ei tarvitse aina vaan stoalaisesti katsella ja kestää.

Jo Raamatusssa Sananlaskuissa sanotaan, että antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murheelliselle. Tämä ei luonnollisesti tarkoita kehotusta rappiojuomiseen jos on murheellinen. Vain sitä, että joskus on ihan ookoo ottaa helpotusta, eikä asia ole niin mustavalkoinen että juominen murheeseen on aina paha. Juoda kun voi murheeseenkin sen verran hillitysti, ja/tai tilapäisesti, ettei se useimpien elämään aiheuta mitään haittoja (ellei ole taipumusta alkoholismiin, tai aivokemia hyvin herkkä alkoholille niin että olo on päiviä huono pienestäkin määrästä tms).

Oli aika, jolloin itse ajattelin, että ei koskaan saa ottaa esim. ahdistukseen tai stressiin, ja pidin pahana repsahtamisena jos niin tein. Keski-ikäisenä ymmärsin, että miksi olla niin ehdoton. Voin ottaa "järki päässä pitäen" kun siltä tuntuu, seuraillen ettei nyt ala mennä ihan liikaa tai ettei viini ole ainoa ratkaisu murheisiin - jos niille voi käytännössä tehdä jotain, pitää tehdä eikä vain hukuttaa viiniin.

Mä olen mm. avioeron jälkeen tissutellut jonkun aikaa ja sitten todennut, että homma seis ja salille. Myös edellisen parisuhteen päättymisen jälkeen annoin itseni surra jokusen viikon, viikonloppuna meni sitten viiniä ja lopulta taas tein päätöksen, että ei muuta kuin salille ja uutta elämää kohti. Paremman fiiliksen sieltä on sitten loppupeleissä saanut

Vierailija kirjoitti:

Mä olen mm. avioeron jälkeen tissutellut jonkun aikaa ja sitten todennut, että homma seis ja salille. Myös edellisen parisuhteen päättymisen jälkeen annoin itseni surra jokusen viikon, viikonloppuna meni sitten viiniä ja lopulta taas tein päätöksen, että ei muuta kuin salille ja uutta elämää kohti. Paremman fiiliksen sieltä on sitten loppupeleissä saanut

Ehkä viinin ja salin sijaan pitäisi enemmän miettiä, että mikä on pielessä, kun suhteet päättyvät koko ajan eroon

Vierailija kirjoitti:

Mä olen mm. avioeron jälkeen tissutellut jonkun aikaa ja sitten todennut, että homma seis ja salille. Myös edellisen parisuhteen päättymisen jälkeen annoin itseni surra jokusen viikon, viikonloppuna meni sitten viiniä ja lopulta taas tein päätöksen, että ei muuta kuin salille ja uutta elämää kohti. Paremman fiiliksen sieltä on sitten loppupeleissä saanut

Toi on viisasta. Muutama päivä vielä ok, mutta äkkiä siitä tulee uusi normaali, ja sitten onkin paljon suurempi ongelma kuin se mihin alun perin alkoi juoda.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen mm. avioeron jälkeen tissutellut jonkun aikaa ja sitten todennut, että homma seis ja salille. Myös edellisen parisuhteen päättymisen jälkeen annoin itseni surra jokusen viikon, viikonloppuna meni sitten viiniä ja lopulta taas tein päätöksen, että ei muuta kuin salille ja uutta elämää kohti. Paremman fiiliksen sieltä on sitten loppupeleissä saanut

Ehkä viinin ja salin sijaan pitäisi enemmän miettiä, että mikä on pielessä, kun suhteet päättyvät koko ajan eroon

Olin naimisissa 20v ja mies hakkasi lopussa minua ja lapsia. Toinen suhde oli ihan pelleilyä ja lopetin sen ihan itse. Älä huoli, olen nykyään todella hyvässä avoliitossa, näin se elämä joskus menee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen mm. avioeron jälkeen tissutellut jonkun aikaa ja sitten todennut, että homma seis ja salille. Myös edellisen parisuhteen päättymisen jälkeen annoin itseni surra jokusen viikon, viikonloppuna meni sitten viiniä ja lopulta taas tein päätöksen, että ei muuta kuin salille ja uutta elämää kohti. Paremman fiiliksen sieltä on sitten loppupeleissä saanut

Ehkä viinin ja salin sijaan pitäisi enemmän miettiä, että mikä on pielessä, kun suhteet päättyvät koko ajan eroon

Olin naimisissa 20v ja mies hakkasi lopussa minua ja lapsia. Toinen suhde oli ihan pelleilyä ja lopetin sen ihan itse. Älä huoli, olen nykyään todella hyvässä avoliitossa, näin se elämä joskus menee

Varmaan paljastuu toi uuskin mies hakkaajaks. Kerran mieltyny hakkaajatyyppiin, niin sellasen valitsee uudelleenkin, vaikkakin sitten alitajuisesti

Jeesus auttaa oikeesti.

No joko se läheinen on kuollut vai vieläkö tissuttelu jatkuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen mm. avioeron jälkeen tissutellut jonkun aikaa ja sitten todennut, että homma seis ja salille. Myös edellisen parisuhteen päättymisen jälkeen annoin itseni surra jokusen viikon, viikonloppuna meni sitten viiniä ja lopulta taas tein päätöksen, että ei muuta kuin salille ja uutta elämää kohti. Paremman fiiliksen sieltä on sitten loppupeleissä saanut

Ehkä viinin ja salin sijaan pitäisi enemmän miettiä, että mikä on pielessä, kun suhteet päättyvät koko ajan eroon

Olin naimisissa 20v ja mies hakkasi lopussa minua ja lapsia. Toinen suhde oli ihan pelleilyä ja lopetin sen ihan itse. Älä huoli, olen nykyään todella hyvässä avoliitossa, näin se elämä joskus menee

Varmaan paljastuu toi uuskin mies hakkaajaks. Kerran mielty

Menepäs jo kouluun

Osta niitä pahvilaatikoissa olevia viinejä. Tulee edullisemmaksi.

Ja ne säilyy avattuna hyvänä.

Ulkomailta tilaamalla saat vielä hintaa laskettua, mutta muista että tilaat sen 20kg niin kuljetuskustannukset pysyy kohtuussa. Rommipullot on hyviä että pääsee tohon tavoite paketin painoon. Lisäksi rommi ei tarvitse mitään lisukkeita, tai vettä niin halutessa.

Kesällä valkoviinejä enemmän ja talvella punaviinejä kuluu enemmän.

Toivottavasti sait tästä hyvät vinkit viinien nautitaan.

-bachus-