Lue keskustelun säännöt.
Sinä, jota ei lähestytä arkitilanteissa, millainen olet?
Kommentit (104)
37-vuotias lyhyt, vähän pullea rillipää. Pukeudun todella tavallisesti. Ei ole kukaan lähestynyt yli 10 vuoteen. Turistit ja muut eksyneet kysyvät tietä, joten taidan olla harmittoman näköinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä lasketaan lähestymiseksi? Onko se lähestymistä, jos nainen katsoo pitkään suoraan silmiin ja hymyilee? Siis ei käännä lainkaan katsettaan pois. Tai toivooko hän, että minä lähestyisin? Tätä tapahtuu joskus lenkillä. m
Ehkä hän toivoo että lähestyisit. :)
Tätä oon miettinyt. Mutta kun en oo varma, niin en lähesty. Baarissa kyllä olen näille mennyt juttelemaan ja ovat tykänneet, mutta ympäristö eri.
Lyhyt lievästi ylipainoinen 39 v. nainen joka asuu alueella missä paljon nuoria kauniita ja rikkaita ihmisiä. Vain lapset jotka ignooraan täysin tunkevat iholle.Ja vain koirat katsovat minua.Mutta ei se mitään. Pidän koirista🥰
Vierailija kirjoitti:
Vähän ujo, väistävä tai varovainen katse miesten suhteen (siksi ei varmaan yritetäkään), pienikokoinen, heiveröinen, söpö tai joskus kaunis, "menee oman rumpunsa tahtiin" tai "ei saa heti selkoa" viba.
Ehkä.
Mietin enemmän ja tarkennan, että välillä mua lähestytään mutta ei itseäni kiinnostavien miesten taholta (ja silloin varmaan mulla enemmän just ujompaa väistelevää katsetta, tai heitä ei kiinnosta, ei tietoa) vaan mahdollisesti muiden ihmisten taholta, mutta ei voi sanoa, että lähestyttäisiin paljoa vaan aika vähän, vähän riippuu tilanteistakin.
Viimeisin lähestyminen oli semmoinen, että vanhempi mies (en ole teini, vaan n päälle 40 v mutta näytän ehkä nuoremmalta - joskus paljonkin joskus vähemmän riippuen väsynyt vai ei, mutta nuoremmalta kuin biologinen ikä) koetti houkuttaa mua lenkiltä autoonsa. Siis oli menossa autolla ohi, mutta hidasti auton ja pysäytti sen siihen, missä menin ja huikkasi ensiksi että missä on x tie ja sitten tule autoon istumaan. Oli epämääräinen mutta onneksi rapakunnossa, niin arvioin ettei pystyisi ainakaan loiikkaamaan autosta ja tekemään mitään. Sanoin ei ole turvallista se, ja kysyin yhtä muuta juttua kun arvioin että kenties mahdollisena rikoksentekijänä tietää, ja tiesikin, sen jälkeen näin eroottinen kiinnostus lähti menemään. Pystyn olla "liikaa" ihan saalistajillekin. Hehhe.
En ole mikään hämäräperäinen ihminen, tämä selkeytykseksi, vaan tarkoitan vaan semmoista viatonta liikaa jotain/ekstraa pikkumaustetta joillekin.
Mutta onneksi pärjään, tietty olisi ihanaa, kun olisi sielunkumppanirakastaja ja suojelija miehestä, mutta universumi tietää asiat ja jos oppi on siinä, että näin opetetaan kulkemaan omaa tietä tässä elämässä. Se on avoin tie silti ja rukous korkeimman suojeluksessa, Aamen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä lasketaan lähestymiseksi? Onko se lähestymistä, jos nainen katsoo pitkään suoraan silmiin ja hymyilee? Siis ei käännä lainkaan katsettaan pois. Tai toivooko hän, että minä lähestyisin? Tätä tapahtuu joskus lenkillä. m
Ihan perus lenkkipolku "etikettiä". Monet myös moikkaavat, tuskin kumminkaan haluavat, että sänkyyn hyppäisit.
No kun minusta se ei ole perusetikettiä. Lyhyempi katse, hymy ja moikkauskin ehkä. Mutta tuo ei tunnu siltä. Voin olla väärässäkin. En oikein osaa näitä juttuja.
Ei minustakaan tuo ole ihan sellaista mitä jokaiselle lenkillä vastaan tulevalle miehelle tekisin. Jos katson pitkään ja mahdollisesti vielä hymyilen niin kyllä mies silloin kiinnostaa
-Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaunis ja hymyilevä nainen, mutta keski-ikäinen ja hieman pullea jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
45 v ihan perusnätti keskipitkä pyöreähkö. Harrastan liikuntaa ja olen huoliteltu. Olen fiksu ja asiallinen, kouluttautunut.
Lähestymisiä tulee lähinnä sekopäiltä ja kaupassakin joku kaljapäissään seurasi keskellä päivää huudellen perään. Bussipysäkiltä ja kaupungilla päivälläkin on seurattu ja ehdoteltu, terassilta on usein huudeltu perään ohikulkiessa, baarissa poke on pidätellyt häirikköä että pääsen turvallisesti taksiin (olin ystävän kanssa lasillisella, mikä on harvinaista, sillä en juurikaan käytä alkoa enka käy iltaelämässä). Tiukka EI on näille täysin tuntematon käsite.
Fiksut miehet harvemmin lähestyvät. Jos näin, se on iloinen yllätys. Tällainen kohtaaminen oli lenkkipolulla pari viikkoa sitten ja siitä jäi hyvä mieli. Hyvä mieli siksi, koska mies lähti omatoimisesti tilanteesta mukavan juttutuokion jälkeen jättäen minut rauhassa jatkamaan lenkkiäni. Aika vähällä voi mies tehdä naiseen vaikutuksen.
Vierailija kirjoitti:
45 v ihan perusnätti keskipitkä pyöreähkö. Harrastan liikuntaa ja olen huoliteltu. Olen fiksu ja asiallinen, kouluttautunut.
Lähestymisiä tulee lähinnä sekopäiltä ja kaupassakin joku kaljapäissään seurasi keskellä päivää huudellen perään. Bussipysäkiltä ja kaupungilla päivälläkin on seurattu ja ehdoteltu, terassilta on usein huudeltu perään ohikulkiessa, baarissa poke on pidätellyt häirikköä että pääsen turvallisesti taksiin (olin ystävän kanssa lasillisella, mikä on harvinaista, sillä en juurikaan käytä alkoa enka käy iltaelämässä). Tiukka EI on näille täysin tuntematon käsite.
Fiksut miehet harvemmin lähestyvät. Jos näin, se on iloinen yllätys. Tällainen kohtaaminen oli lenkkipolulla pari viikkoa sitten ja siitä jäi hyvä mieli. Hyvä mieli siksi, koska mies lähti omatoimisesti tilanteesta mukavan juttutuokion jälkeen jättäen minut rauhassa jatkamaan lenkkiäni. Aika vähällä voi mies
Jäi kirjoittamatta, että minua harvemmin lähestyvät kunnolliset, järkevät miehet. En laske ei-toivottua huomiota lähestymiseksi, nehän ovat pelkkää häirintää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähestytä millä tavalla? Tarkennusta kysymyksiin jos aiot näitä tehdä. Tähän on mahdotonta vastata.
Olen tiukkakatseinen rillipää. Hyvävartaloinen. Koskaan ei ole lähestytty arkitilanteissa. Paitsi no on vihellelty. Yökerhossa ilman silmälaseja kuhina käy.
Mutta kesälomareissulla nautin kyllä, kun eräs mies Italiassa hiljensi kohdallani autoaan ja katsoi minua pitkään. Yli 40-v naista. Mulla oli farkkusortsit ja punainen paita. Tiesin kyllä itsekin olevani niissä aika kuuma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yli 180cm hoikka nuori nianen joka pukeutuu mustiin ja kasviolla tuima ilme
Kai ymmärrät, että 180-senttisiä naisia on erittäin vähän Suomessa ja nyt kuka tahansa voi bongailla sinua? :D minua ainakin hävettäisi paljastua palstailijaksi.
Olisipas mukavaa, kun oppisi lähestymään naisia. Varmaan monta hyvää tilaisuutta mennyt ohi. Baarissa onnistuu, mutta ei niistä mitään seuraa, ei edes yhden yön juttuja, kun en sellaista harrasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
45 v ihan perusnätti keskipitkä pyöreähkö. Harrastan liikuntaa ja olen huoliteltu. Olen fiksu ja asiallinen, kouluttautunut.
Lähestymisiä tulee lähinnä sekopäiltä ja kaupassakin joku kaljapäissään seurasi keskellä päivää huudellen perään. Bussipysäkiltä ja kaupungilla päivälläkin on seurattu ja ehdoteltu, terassilta on usein huudeltu perään ohikulkiessa, baarissa poke on pidätellyt häirikköä että pääsen turvallisesti taksiin (olin ystävän kanssa lasillisella, mikä on harvinaista, sillä en juurikaan käytä alkoa enka käy iltaelämässä). Tiukka EI on näille täysin tuntematon käsite.
Fiksut miehet harvemmin lähestyvät. Jos näin, se on iloinen yllätys. Tällainen kohtaaminen oli lenkkipolulla pari viikkoa sitten ja siitä jäi hyvä mieli. Hyvä mieli siksi, koska mies lähti omatoimisesti tilanteesta mukavan juttutuokion jälkeen jättäen minut rauhassa jatkamaan lenkkiäni. Aika vähällä voi mies
Aivan. Hyvä johtopäätös lopussa. Olen sama, joka kirjoitti viimeisimmän lähestymisen olleen saalistajatyyppistä autoon houkuttelua suoraan lenkiltä.
Juuri tämä, että kun itse ei ole mikään sekoilija tai päihdeaddiktiossa, vaan ihan selvänä ja fiksuna tuolla, niin sitten kuitenkaan fiksut kiinnostavat miehet (no täällä seudun ei paljoa ylipäätään.., pieni kaupunki) eivät lähesty. Mutta mulla on kieltämättä semmoinen arastava katse, yritän sen kanssa rohkaistumista energioiden kautta.
Lopun oivalluksesta vielä. Tosiaan, ihan vähällä... Marketissakin kiinnostuneen hyvän miehen (jos kuvitellaan) olisi helppo lähestyä, kun kurotta ylähyllyiltä jotain ja ei ylety. Helppoa kuin heinänteko, ojentaa sieltä pakkaus miehekkäästi, vanhanajan herrasmiestyyli olisi toivottavaa. Koskaan ei ole näin käynyt.
Vaikutuksen tekeminen miehenä olisi tolkuttoman helppoa etenkin näinä aikoina, kun vanhanajan herrasmiehiä on harvassa jos missään. Sellainen yhä vetoaa. Tietty keskinäinen kemia on se, mikä ratkaisee.
Noh, mulla on helposti rasvoittuva tukka ja vähän (=paljon) mahaa. Kurjinta on kun tosi usein tulee tahtomatta stondis. Yritän peittää sitä löysillä verkkareilla, mutta lopputulos on vaan pahempi. Varmaan on laktoosijuttu, kun pierettää koko ajan ja rikkilöyhkä karkottaa.. Kohtalotovereita?
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt lievästi ylipainoinen 39 v. nainen joka asuu alueella missä paljon nuoria kauniita ja rikkaita ihmisiä. Vain lapset jotka ignooraan täysin tunkevat iholle.Ja vain koirat katsovat minua.Mutta ei se mitään. Pidän koirista🥰
Juttele niiden lasten kanssa. He tarvitsevat edes yhden aikuisen, joka huomioi heidät, juttelee heidän kanssaan ja vähän leikkiikin heidän kanssaan. Ja sen tekeminen tekee sinusta viehättävämmän.
Sekä luonteen että ulkonäön osalta vastenmielinen.
Vierailija kirjoitti:
Sekä luonteen että ulkonäön osalta vastenmielinen.
Hep, hep Raisio. Meidän linjassa ei sentään esiinny epilepsiaa tai lasista rakennetta. Munatkin on normaalin kokoisia. Teidän suvusta tiettävästi 2 ketkä käyvät hormooneilla.
Olen ruma ja lihava, eikä minua lähestytä sen paremmin arkena kuin sunnuntainakaan.
No kun minusta se ei ole perusetikettiä. Lyhyempi katse, hymy ja moikkauskin ehkä. Mutta tuo ei tunnu siltä. Voin olla väärässäkin. En oikein osaa näitä juttuja.