Olen palaverihengaaja
Minut on usein kutsuttu erilaisiin palavereihin. Jos on ihan pakko raportoida omista tekemisistäni, annan ytimekkään tiivistelmän ja yritän antaa kuvan että olen tehnyt paljon kaikenlaista. Muutoin palaverissa
-Istun hiljaa
-Lueskelen eri lehtiä ja foorumeita, kulloisenkin puhujan puheenvuoro toimiessa taustakohinana
-Ajattelen omia vapaa-ajan juttujani, kuten moottorikelkan kaasuttimen puhdistusta, ja haen samalla netistä tietoa.
-Jos tulee keskustelua siitä, millä tavalla asia pitää tehdä, en osallistu. Annan toisten tehdä päätökset, koska siitä saa aivan saman palkan. Ei viitsi alkaa jankata.
-Saatan keitellä kahvit tai laittaa pyykit pyörimään. Joskus käyn kakalla.
-Yritän pysyä sen verran kartalla palaverissa puhutuista asioista, että osaan sanoa asiaan ainakin jotain, jos joku sattuisi kysymään (harvoin)
-Palaverin lopuksi toivotan kaikille iloisesti hyvää loppupäivää, viikonloppua tai muuta, jotta minusta jäisi miellyttävä kuva
Ainoa motivoiva tekijä on lojaalius tiimikavereita kohtaan. En halua jättää heitä kuseen, koska hekin varmasti käyvät täällä pääasiassa rahan takia.
Kommentit (34)
Istutaankohan me parhaillaan samassa palaverissa? 😂
Sitähän ne palaverit ovat. Yksi puhuu ja muut kuuntelevat. Joskus puheenvuoro vaihtuu, mutta harvemmin kaikki osallistujat puhuvat
Olet kuitenkin kartalla siitä, mitä firmassa tapahtuu ja annat henkistä tukea olemalla paikalla
Kyllä pelkällä hengailullakin väkisin jotain jää palaverista mukaan. Sivukorvalla kuuntelemallakin jää jotain mieleen. Itse vihaan palavereja.
Kuulostaa tutulta! Vaihdoin työpaikkaan, jossa on jääty koronan jälkeen lähes täysin etätöihin. Olen pitkän linjan ammattilainen allallani. Huomasin nopeasti, että organissatio on tehoton ja täynnä epäpäteviä ihmisiä. Yleensä teen omat työni aamulla muutamassa tunnissa, ja sen jälkeen odottelen että joku muu saisi joskus tehtyä jotain, että pääsisin taas eteenpäin omissa töissäni. Palavereja on paljon. Suurin osa niistä on turhia ja tehottomia. Paltsun alussa kamera päälle "Moimoi kaikille!", joku alkaa puhua, joku jakaa ruutua, joku toinen puhuu, palaverin lopuksi takaisin koneelle, kamera päälle "Heihei, oli kiva paltsu moimoi". Sen verran pitää valmistautua, että jos joku sattuu kysymään jotain pystyy antamaan selkeän ja lyhyen vastauksen.
Suurin osa palavereista on enimmäkseen turhia. Valitettavasti. Sitten kuitenkin katsotaan pahalla ja kettuillaan jos ei osallistu ilman pätevää tekosyytä.
Erittäin harvoin missään palaverissa on järkevä asialista ohjaamaan etenemistä ja asiassa pysymistä. Jos joku kokoonkutsuja onkin jaksanut raapia kasaan jotain muistilistaa ranskalaisin viivoin, sitä ei käytetä työkaluna vaan lähinnä panikoimiseen palsuun varatun ajan ollessa loppumaisillaan kun huomataan että monta asiakohtaa on vielä käsittelemättä.
Yleensä joku alkaa paasata ylitsevuotavan pitkällisesti aiheesta joika ei alkuaankaan kuulu käsiteltäviin juttuihin ja pian rupatteu rönsyilee jo toisissa galakseissa. Aina porukassa on joku anarkisti-aggressori joka purkaa turhautumistaan elämään ja organisaatiokäytäntöihin monologimaisilla ränttäyksillä. Vaikka muut olisivat samaa mieltä, aikaa kuluu kaikilta hukkaan ja asiat jäävät käsittelemättä. Välillä vertaillaan kunkin viime yöunia ja aamukakan koostumusta.
Koskaan ei voi kuitenkaan tietää, milloin joku saa jonkin ryhtipistoksen ja kommentoikin spot on jotain tärkeää asiakohtaa. Niinpä tätä tuskaisaa jaarittelua ja remakkaa on pakko kuunnella puoliaktiivisesti kaiken aikaa. Ja aina kerran kuudestatoista palaverista joku yhtäkkiä kysyy ihan nimeltä, mikä on just mun kanta johonkin asiaan tai missä menen omissa hommissani. Kollegan somummon myrkkysieniseikkailuiden perään heti vaatii tsemppausta keskittyä vastaamaan asiaan.
Repeilen tälle aloitukselle. Asia on juuri AP:n kuvaamalla tavalla. Tänään meni taas koko päivä puuduttavassa palaaveriputkessa ja en loppujen lopuksi puhunut kovinkaan montaa lausetta koko päivän aikana. Tietotyöläisen elämä meni koronan aikaan tosi ahdistavaksi teams-pelleilyksi, inhoan tätä! Sekään ei auta että menee toimistolle näkemään ihmisiä, koska suurin osa kollegoista on kuitenkin kotona ja toimistollakin pitää ähöttää teamsissa.
Hyvä palaveri kestää max 15-20 min, sen pidempään ei kenelläkään ole asiaa. Pitäisi vihdoin havahtua siihen että pidetään palaverit mahdollisimman tehokkaasti niin säästetään kaikkia osapuolia.
Jaahah, sehän olisi enää vajaat puoli tuntia aamupalaverin alkuun. Onkohan Risto saanut nyhrättyä omaa pientä vastuualuettaan eteenpäin? Onkohan Riitalla taas kone jumissa, kuten joka muunakin päivänä? Liekö Antti oppinut taas jotain uusia kolmikirjaimisia lyhenteitä, joilla yrittää brassailla "Joo, katotaas ne ookooärrät." ? EI KIINNOSTA! Tämä kaikki on minulle turhaa tietoa ja käyttäisin ajan mieluummin johonkin hyödylliseen!
Ja ap luulee, ettei tuo näy ja kuulu ja tunnu teamslinkin toisissa päissä. Mutta juuri tuo on syynä siihen, miksi nyt etätyöntekijåt ei saa ylennyksiä ja/tai on ekana lähdössä yt:issä. Koska kyllä se näkyy ja kuuluu ja twhraa kaikki muutkin etäilijåt.
Meillä melkein kaikki ovat etätöissä. Ehkä muutama epäsäännöllinen toimistopäivä osuu yhteen viikkoon ja nekin tahtovat olla porukalla vähän eri päivinä. Teamsissa pitää siis olla toimistollakin. Meillä eivät siis ainakaan ole etätyöntekijät mitenkään erottuneet negatiivisesti (tai positiivisestikaan).
Palaverihengailu on valitettava tosiasia. Kyllä joskus on asiaa ja silloin tulee kommentoitua, mutta yleensä ne muutamat puheliaat tyypit saavat länkättää ja minä juon kahvia.
Siksi jyrään itseni AINA rooliin puheenjohtaja JA sihteeri. Kukaan ei kävele ylitseni, ei edes asiakas ainakaan kokouksen aikana.
Kylläpä meinaa kahvit pärskähdellä rinnuksille. Olen nimittäin juuri nyt palaverissa ja löysin itseni lukemassa AV:n tätä keskustelua :D
Olette kai kaikki etätyöläisiä enimmäkseen? Kokoushuoneessa palaveeraavien kohokohta taas taitaa olla se, kun alimman tason työnsuorittajat kärräävät paikalle ison kahvitermarin ja vasullisen viinereitä. Taas on siivoojille kahvitahraa ja murusia lattialle, jotta heillekin on työtä tehtäväksi.
Istun palaverissa nytkin. Työkone on miusta vasemmalla ja kotikone tässä suoraa edessä, teen omia juttujani ja jos en jaksa palstailla niin neulon sukkaa tms. En osallistu palaveriin kuin korkeintaan jonkun kysellessä täsmävastausta, mielipidettä en kerro. Juuri nyt palaverissa käsitellään strategiaa ja ollaan kovasti osallistamassa osallistujia, kunhan ensin esitellään se, mitä jo on päätetty. Ränni täyttyy peukuista ja hymynaamoista. Ai että mä nautin tästä 38 e tuntipalkastani!
Vierailija kirjoitti:
Olette kai kaikki etätyöläisiä enimmäkseen? Kokoushuoneessa palaveeraavien kohokohta taas taitaa olla se, kun alimman tason työnsuorittajat kärräävät paikalle ison kahvitermarin ja vasullisen viinereitä. Taas on siivoojille kahvitahraa ja murusia lattialle, jotta heillekin on työtä tehtäväksi.
Meillä ei ole ollut kokoushuoneita koronan jälkeen. Kahvit omaan työtilaan voi hakea automaatista, palaverihuoneet on sama asia kuin 6 hengen ryhmätyötila, niihin ei saa tuoda syötävää.
Meillä kaikki on palavereissa teamsin välityksellä omalta koneeltaan, oli etänä tai läsnä. Ei ole kokoushuoneita. Avokonttorissa voi samalla tehdä melkein kaiken saman kuin kotona - paitsi pestä pyykkiä.
Olet varmaan työpaikan suosituin kollega.