Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten ajattelette parisuhteessa omana itsenä hyväksymisen?
19.08.2024 |
Meillä miehen kanssa huono tilanne ollut jo useamman vuoden. Koen parisuhteen huonoksi, koska koen aina olevani ns antajapuolena kaikessa. Teen suurimman osan kotitöistä, olen päävastuussa lasten asioista, maksan suurimman osan kuluista ja lisäksi vielä olen se joka on aloitteellinen keskustelemaan asioista ja selvittämään suhteen tilannetta.
Mies on tosi loukkaantunut minulle siitä kun sanon että en ole tyytyväinen tilanteeseen. Lisäksi hän syyllistää minua siitä, että olen ollut jo useamman vuoden haluton. En vaan halua läheisyyttä ihmisen kanssa, jota ei millään tavalla kiinnosta se että en ole tyytyväinen tilanteeseen, tai ei jaksa panostaa mitenkään siihen että halut heräisi. Tässä tilanteessa minuakaan ei kiinnosta tehdä töitä sen eteen itseni kanssa että halut heräisi (miehen mielestä pitäisi), koska taas minä antaisin vaan jotain lisää saamatta itse mitään.
Miestä ei ole koskaan kiinnostanut läheisyys silleen kun itse sitä toivoisin ja tämäkin on sellainen aihe josta tulee herkästi sitten riitaa. Hän turhautuu kun ei ymmärrä mitä tarkoitan. Ja taas koen että minun tarpeeni on yhdentekeviä enkä saa oikein mitään ns lisäarvoa suhteesta mieheeni.
Mies nyt siis kuitenkin on tosi loukkaantunut minulle siitä että en hyväksy häntä sellaisena kun hän on. Kuulemma hän hyväksyy minut.
Mutta mitä se edes tarkoittaa? Jotenkin en osaa hahmottaa sitä. Siinä hän on oikeassa en varmasti hyväksy häntä sellaisena kun hän on, mutta pitäiskö minun?
Kommentit (15)
Toisaalta koen ettei hänkään hyväksy minua tarpeineni ja tunteineni, vaikka väittää toisin. Tottakai hän hyväksyy minut kun teen vaan ja hoidan mukisematta, pistän muut etusijalle ja palvelen kaikkia mies mukaanlukien. Tuskin kauhean vaikea sellaista hyväksyä kenenkään? T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei toisen hyväksyminen sellaisena kuin on tarkoita sitä, että se toinen saisi olla käyttäytyä miten lystää ja olla kantamatta vastuuta yhteisistä asioista. Jos tuota on ollut jo useamman vuoden niin pikemmin kannattaisi varmaa harkita eroa, eihän tuo kovin onnelliselta suhteelta kuulosta.
Teidän ongelma on tässä:
Teen suurimman osan kotitöistä, olen päävastuussa lasten asioista, maksan suurimman osan kuluista ja lisäksi vielä olen se joka on aloitteellinen keskustelemaan asioista ja selvittämään suhteen tilannetta.
Tuskin saat täältä apua, menkää terapiaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei toisen hyväksyminen sellaisena kuin on tarkoita sitä, että se toinen saisi olla käyttäytyä miten lystää ja olla kantamatta vastuuta yhteisistä asioista. Jos tuota on ollut jo useamman vuoden niin pikemmin kannattaisi varmaa harkita eroa, eihän tuo kovin onnelliselta suhteelta kuulosta.
Kyllä harkitsenkin eroa. Olen harkinnut tasaisin väliajoin jo vuosia. Mutta mies tekee sitä että välillä esittää mukavaa ja nimenomaan esittää!
Hän siis viimeksi viikonloppuna katkerana myönsi että on mun mieliksi tehnyt asioita, että eihän siitä tule mitään sellaisesta! Tarkoitti tyyliin sitä että on tehnyt viikkosiivouksen kun minä olen viikonloppuna ollut töissä (huom ylimääräisissä töissä jotta saadaan yhteiset laskut maksettua) kun tietää että odotan sellaista. Tai en edes tiedä mitä hän käytännössä tarkoitti??
Hän siis välillä esittää mukavaa, lupailee asioita jotta pääsee tilanteesta eteenpäin. Esim on monesti luvannut sitä että viikonloppuisin ottaa enemmän ruoanlaittovastuuta kun itse hoidan arkisin kaiken ruoanlaiton, koska pääsen aiemmin töistä, mutta silti ei ota? Eilen sitten olin lapsen kanssa harrastuksessa ja vielä ensiavun kautta tultiin kotiin ja soitin paluumatkalla niin että onko meillä mitään ruokaa siellä ja mies alkoi minulle jostain syystä tiuskia puhelimessa, vaikka ihan neutraalisti kysyin asiaa ja mietin että pitääkö kaupasta hakea jotain samalla. En oikein ymmärrä miksi hän teki niin, pelkäsikö että hermostun kun ei ollut taaskaan mitään edes miettinyt (olin ihan rauhallinen) vai tiuskiko sen takia että koki vaan jotenkin että se asia ei kuulu hänen hommiinsa? Siitä sitten vähän hermostuin että miksi tuolla tavalla puhuu minulle ja ihan mahdoton riitahan siitä tuli. En ymmärrä, mies ei mielestäni kerro aina rehellisesti todellisia tarkoitusperiään. Nyt siis riita eskaloitu siihen että alkoi tuota puhua että ei jaksa enää mun mieliksi tehdä asioita ja että minun pitäisi vaan hyväksyä hänet sellaisena kuin on. Mitä ihmettä tarkoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että hän on laiska ja haluaa että olet hänen ilmainen palvelijansa ja hyväksyt osasi ja pysyt hiljaa. Mies suuttui, koska et tehnyt hänelle ruokaa, vaan viivyttelit siellä päivystyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toisen hyväksyminen sellaisena kuin on tarkoita sitä, että se toinen saisi olla käyttäytyä miten lystää ja olla kantamatta vastuuta yhteisistä asioista. Jos tuota on ollut jo useamman vuoden niin pikemmin kannattaisi varmaa harkita eroa, eihän tuo kovin onnelliselta suhteelta kuulosta.
Kyllä harkitsenkin eroa. Olen harkinnut tasaisin väliajoin jo vuosia. Mutta mies tekee sitä että välillä esittää mukavaa ja nimenomaan esittää!Hän siis viimeksi viikonloppuna katkerana myönsi että on mun mieliksi tehnyt asioita, että eihän siitä tule mitään sellaisesta! Tarkoitti tyyliin sitä että on tehnyt viikkosiivouksen kun minä olen viikonloppuna ollut töissä (huom ylimääräisissä töissä jotta saadaan yhteiset laskut maksettua) kun tietää että odotan sellaista. Tai en edes tiedä mitä hän käytännössä tarkoitti??
Hän siis välillä esittää m
Siinä vaiheessa kun alat jatkuvasti miettimään ansaitsetko parempaa niin yleensä ansaitset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisen hyväksyminen sellaisena kuin on, on tietysti tärkeä perusasia. Mutta se ei tarkoita sitä, että sen varjolla saa luistella vastuustaan, rikkoa yhteisiä pelisääntöjä, laiminlyödä velvollisuuksiaan ja kumppaniaan, käyttäytyä törkeästi.
Se ei myöskään ole mikään vapaudu vankilasta-kortti niin, että kieltäytyy käymästä yhteisiä keskusteluja siitä mikä on suhteen tila, ja mitä toinen osapuoli kokee, ja miten asioita yhdessä parannettaisiin. Vastuunsa välttely ja pelkuruus ei ole sama kuin tulla hyväksytyksi omana itsenään.
Täällä nyt aina sanotaan, että jätä se sika ja niin edespäin...
Tässä tapauksessa ihan näin parisuhteessa olevana keski-ikäisenä miehenä kysyisin, että miksi edes haluat pysyä tuossa suhteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt aina sanotaan, että jätä se sika ja niin edespäin...
Tässä tapauksessa ihan näin parisuhteessa olevana keski-ikäisenä miehenä kysyisin, että miksi edes haluat pysyä tuossa suhteessa?
Niin rehellisesti ne hyvät vaiheet (kun mies ilmeisesti vaan minua mielyttääkseen esittää!) antaa minulle vähän toivoa että mies muuttuisi. Toiset syyt: lapset, asuntolaina ja arki ilman minkäänlaisia tukiverkkoja (näin siis minulla jos ero tulee).
Vierailija kirjoitti:
Toisen hyväksyminen sellaisena kuin on, on tietysti tärkeä perusasia. Mutta se ei tarkoita sitä, että sen varjolla saa luistella vastuustaan, rikkoa yhteisiä pelisääntöjä, laiminlyödä velvollisuuksiaan ja kumppaniaan, käyttäytyä törkeästi.
Se ei myöskään ole mikään vapaudu vankilasta-kortti niin, että kieltäytyy käymästä yhteisiä keskusteluja siitä mikä on suhteen tila, ja mitä toinen osapuoli kokee, ja miten asioita yhdessä parannettaisiin. Vastuunsa välttely ja pelkuruus ei ole sama kuin tulla hyväksytyksi omana itsenään.
Juuri näin, tosi hyvä teksti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt aina sanotaan, että jätä se sika ja niin edespäin...
Tässä tapauksessa ihan näin parisuhteessa olevana keski-ikäisenä miehenä kysyisin, että miksi edes haluat pysyä tuossa suhteessa?
Niin rehellisesti ne hyvät vaiheet (kun mies ilmeisesti vaan minua mielyttääkseen esittää!) antaa minulle vähän toivoa että mies muuttuisi. Toiset syyt: lapset, asuntolaina ja arki ilman minkäänlaisia tukiverkkoja (näin siis minulla jos ero tulee).
Tuo on kyllä hirveän surullista, jos joutuu pysymään suhteessa käytännönasioiden vuoksi.
No tuo lasten hyväksi yhdessä pysyminen on vähän toista maata ja se on jopa jaloa, jos vanhemmat eivät nyt sentään inhoa toisiaan ja ylläpidä negatiivista ilmapiiriä kotona.
Alue: Aihe vapaa
Ylös