"Insinööriliitolta ehdotus: Tohtorikoulutus ammattikorkeakouluihin"

Ei saatana. Olen kyllä ajatuksesta aika huvittunut. Joku S-marketin myymäläpäällikkö on jatkossa sitten tohtori (amk). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä voisi toimia vain sellaisilla erikoisaloilla, joissa ei ole lähellekään vastaavaa yliopistokoulutusta. Tulee nyt mieleen esim. merikapteeni, niin jotain merenkulkuun (ei siis varsinaiseen laivatekniikkaan, jota opetetaan TKK:ssa) liittyyvää tutkimusta varmaan tarvittaisiinkin.

Mutta ei mitään järkeä tehdä tätä samoilla aloillea, joilla on jo yliopistoissakin opetusta ja tutkimusta.

Mahtaakohan esimerkiksi merenkulkualalla oikeasti olla tarvetta tai resursseja kokonaisten tutkimusryhmien perustamiseen tohtorikoulutusta varten? Olisiko tarkoitus tuottaa merenkulun jonkin erityiskysymyksen huippuasiantuntijoita vai ammattinsa tavallista perusteellisemmin hallitsevia yleisosaajia?

Merikapteenin koulutus kuitenkin antanee hyvät pohjat jatkaa jo olemassa olevilla koulutusväylillä esimerkiksi DI:ksi (muutenkin kuin laivatekniikassa) tai vaikkapa kauppatieteiden tai oikeust

Tallinnan teknillisellä yliopistolla on juuri merenkulun osasto, ainoa laatuaan ammatillisella painotuksella. Muita ei sitten olekaan katsottu ylentää samaan asemaan. Mutta siis tämäkin on yliopiston alla, ei amkin.

"Estonian Maritime Academy of Tallinn University of Technology is a vocational university in Estonia.

It is one of the schools of Tallinn University of Technology and it is the only educational institution in Estonia that offers professional higher education, Masters and Doctoral level education in the maritime field."

Voiko joku avata heti ensi alkuun, että mitä hyötyä amk-tohtoriarvolla on:

1. Yhteiskunnan kannalta? 

2. Yksilön kannalta?

Olisiko vielä mitään millä voidaan tuhota suomalaisen koulutuksen uskottavuus? Jos alettaisiin myymään kenelle tahansa tutkintopapereita?

Vierailija kirjoitti:

Tohtori-Merikapteeni (amk) ohjaa laivaa tietysti tohtorinhattu päässä ja frakissa. 

Se miekka on vähän hankala tässä yhteydessä 🏴

Joku ES-Veeti amk:ssa tekee röyhtäilyvideon TikTokiin ja sillä lääketieteen tohtori (amk) -arvon

Jutussa sanotaan: 

"Tutkimusta tehtäisiin kuitenkin tinkimättä tieteellisen tutkimuksen tekemisen tasosta, Oksa sanoo. Tarkoitus ei olisi myöskään tehdä tilaustiedettä yrityksille." 

Ja toisaalta: 

"Sen sijaan päästäisiin hyödyntämään ammattikorkeakoulujärjestelmän läheistä suhdetta työelämään ja sen ymmärtämistä myös tohtoritasolla, sanoo ammattikorkeakoulu Centrian rehtori Tapio Huttula."

Niin mitä nyt haluavat? 

Toinen ristiriita: 

"AMK-tohtorikoulutuksessa ei ole kyse siitä, että yliopistoilta yritettäisiin saada jotain pois, Oksa sanoo. Yliopistopuolen tohtorikoulutus on eri tavalla virittäytynyt, sillä on ikään kuin eri dna, hän jatkaa."

Ja 

"Tutkimusta tehtäisiin kuitenkin tinkimättä tieteellisen tutkimuksen tekemisen tasosta, Oksa sanoo. Tarkoitus ei olisi myöskään tehdä tilaustiedettä yrityksille." 

Tietävätkö he itsekään mitä aikovat?

Yliopistokorpit nokkii alaspäin.

Vierailija kirjoitti:

Menestyneissä länsimaissa mennään fiksuimmat edellä. Suomessa tyhmä ja laiska amk on samanarvoinen fiksun ja ahkeran akateemisesti koulutetun kanssa. Ei varmaan tarvitse selittää, miksi Suomessa yhteiskunta degeneroituu.

Onpa ylimielinen teksti. Eivät kaikki amkin käyneet ole laiskoja. Myös ahkera ja vähemmän älykäs joutuu amkiin. Tarpeeksi älykkäällä on varaa laiskotella yliopistossakin. Fiksuus on eri asia kuin älykkyys. Fiksu sinä et ainakaan ole, yliopistosta huolimatta. 

Monessa Euroopan maassa on jo olemassa ammattikorkeakoulupohjaiset (University of Applied Sciences) tohtorin tutkinnot. Miksi ei myös Suomessa? Ihan hyvä idea!

Tein amk:ssa esitelmän ilmavaivoista. Graafi kuvasi pierujeni määrää. Arvosana hyvä. 

Silloin kuin amk perustettiin ei siellä pitänyt olla tutkimusta ollenkaan, koska amk tuottaa mien sanojensa mukaan valmiita osaajia yrityksen palvelukseen eikä mitään tutkijoita. Sitten amk huomasi, että tutkimuksessa liikkuu rahaa ja se raha on saatava myös amk puolelle.

Yliopistosta valmistuneet DI:t työllistyvät suurella osin myös teollisuuteen. Tuotantoon ja tutkimukseen, jota tehdään myös teollisuussa. 

Katsastuskonttoreilla on autotohtori joka tutkii autosi ja sen kunnon. Tämä ei ole sama kuin vuosikatsastus.

Professori suomalaisessa yliopistossa ei ole välttämättä sama asia kuin professori jossain ulkomaisessa yliopistossa. Kyse on vain sanoista ja niillä voi olla eri sisältö eri maissa. Siksi on ihan tavallista että vaikkapa amk:ssa työskentelevä lehtori tai yliopettaja kertoo ulkomaisessa konferenssissa olevansa professori. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. 

Vierailija kirjoitti:

YAMK itsessään on jo ihan vitsi. Tai ei siinä mitään pahaa ole, että kouluttautuu amk:n jälkeen lisää, mutta YAMK-tutkinnon vertaaminen maisteriin on ihan naurettavaa. 

Toivottavasti et joudu ikinä tarvimaan haavahoitajan palveluita.

DI:tä ja tekniikan tohtoria pelottaa, kun AMK osaa heidän hommansa heitä paremmin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

YAMK itsessään on jo ihan vitsi. Tai ei siinä mitään pahaa ole, että kouluttautuu amk:n jälkeen lisää, mutta YAMK-tutkinnon vertaaminen maisteriin on ihan naurettavaa. 

Toivottavasti et joudu ikinä tarvimaan haavahoitajan palveluita.

Puoliso loukkasi kätensä pahasti. Haavanhoito ei näyttänyt onnistuvan sairaanhoitajalta ollenkaan.

Haavasidos sisälsi useita erityyppisiä sidekerroksia ja sairaalasta pääsyn yhteydessä todettiin iloisesti, että nää voi sit vaihtaa kotona... Ei voinut, eikä onnistunut sairaanhoitajankaan vastaanotolla, vasta kirurgisella polilta löytyi osaava hoitaja. Onko haavahoitaja yamk koulutus, jos näin on niin pelottaa 😶

AMK-sh osaa monet jutut paremmin kuin lääkäri. Jos saadaan tohtorintutkinnot AMK:hon niin saattaa roolit kääntyä. Se onkin lääkäri joka avustaa hoitajaa!

Vierailija kirjoitti:

DI:tä ja tekniikan tohtoria pelottaa, kun AMK osaa heidän hommansa heitä paremmin

Amk inssin oma tunne ei nyt riitä ihan faktaksi asti. 😌

Vierailija kirjoitti:

Entisenä tutkijana en edelleenkään näe yhteyttä tutkintomeriittien ja innovaatioiden välillä. 

Sukulaiseni ei päässyt yliopistoon ensimmäisellä kerralla, mutta pääsi POLAMKiin Tampereelle. Hän ei antanut periksi ja haki uudelleen yliopistoon, koska halusi katsoa kaikki kortit eikä paimentaa loppuikäänsä teinejä, humalaisia ja dementoituneita. Hän pääsi yliopistoon ja alan töihin jo ennen valmistumistaan, mutta valmistui ja teki töiden ohessa väitöskirjaa ja sai patentin keksimäänsä tuotteeseen. Se laitettiin tuotantoon ja hän väitteli tohtoriksi.

Kerron tämän siksi, ettei kannata lannistua vaikka ei pääsisi heti unelma-alaansa opiskelemaan. Elämässä voi tulla niitä yllätyksiä vastaan ja hänellä oli jo ennen yliopistoon toista kertaa pyrkimistään yksi tutkinto plakkarissa ja yliopistollakin hänelle taisi olla se käytännön puoli rakkain osuus opinnoista kun kerran työ meinasi jo viedä hänet mennessään. Käytännön ihminen on käytännön ihminen, vaikka opiskelisi tohtoriksi.

Hänen väitöskirjaansa ei kukaan satu myöskään huvikseen vahingossa lukemaan. Monesti tohtorin luullaan olevan tämän maailman konkreettisista ongelmista tietämätön lukutoukka. Sukulaiseni ei halua mainostaa omaa tohtoriuttaan nyt kun on täysipäiväisesti työelämässä ja kiirettä pitää. Tohtoreita on monenlaisia. Heitä yhdistää kyky tehdä suhtkoht laadukasta akateemista tutkimusta. Toki omasta väitöskirjan aiheestaan innostuminen voi osaa boostata lujaakin. Sama ihminen hän on vieläkin pohjimmiltaan.