"Insinööriliitolta ehdotus: Tohtorikoulutus ammattikorkeakouluihin"
Nyt alkaa olla porukka sekaisin. Tohtori on TIETEELLINEN tutkinto, mitä tekemistä sillä olisi AMK:n kanssa?
Kommentit (186)
tradenomi = ekonomi
tradenomi (YAMK) = KTM
kauppatieteiden tohtori (AMK) = KTT
Vierailija kirjoitti:
DI:tä ja tekniikan tohtoria pelottaa, kun AMK osaa heidän hommansa heitä paremmin
Voin ihan suoraan sanoa, että kyllä se vituttaa, kun ihmiset jotka eivät ikinä läpäisisi teknillistä yliopistoa käyttävät näitä maisteri/di (yamk) titteleitä ja välillä unohdetaan vielä se yamk sopivasti pois sieltä... Sillä ei ole pelon kanssa mitään tekemistä. Jokainen joka on tätä yamk-pelleilyä työelämässä seurannut tietää, että se ei ole mikään muu kuin paperiautomaatti julkisiin virkoihin, joissa on ylemmän korkeakoulutuksen vaatimus.
Niin ja tunnen todella päteviä AMK-insinöörejä. Koulutussekoilu ei ole heidän syynsä.
DI
Vierailija kirjoitti:
Voisko sen sijaan tiivistää yliopiston ja AMKin yhteistyötä? Ja hyödyntää jo olemassa olevia tohtoreita.
Taitaa olla byrokratian vuoksi mahdoton projekti.
Vierailija kirjoitti:
AMK-sh osaa monet jutut paremmin kuin lääkäri. Jos saadaan tohtorintutkinnot AMK:hon niin saattaa roolit kääntyä. Se onkin lääkäri joka avustaa hoitajaa!
Amk sh ei osannut kiristää kipsin ympärillä olevaa sidettä, jouduimme odottamaan ambulanssin ensihoitajan paikalle.
Vierailija kirjoitti:
En tajua taas. Kun alunperin idea oli, että meillä kaksi erilaista omiin vahvuuksiinsa keskittyvää koulutusväylää, niin AMK-pomot tekevät kaikkensa, että AMK:sta tulee kuitenkin b-luokan yliopistoja...
Briteissähän tämä jo tapahtui..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YAMK itsessään on jo ihan vitsi. Tai ei siinä mitään pahaa ole, että kouluttautuu amk:n jälkeen lisää, mutta YAMK-tutkinnon vertaaminen maisteriin on ihan naurettavaa.
Toivottavasti et joudu ikinä tarvimaan haavahoitajan palveluita.Puoliso loukkasi kätensä pahasti. Haavanhoito ei näyttänyt onnistuvan sairaanhoitajalta ollenkaan.
Haavasidos sisälsi useita erityyppisiä sidekerroksia ja sairaalasta pääsyn yhteydessä todettiin iloisesti, että nää voi sit vaihtaa kotona... Ei voinut, eikä onnistunut sairaanhoitajankaan vastaanotolla, vasta kirurgisella polilta löytyi osaava hoitaja. Onko haavahoitaja yamk koulutus, jos näin on niin pelottaa 😶
En usko, en sitten millään. Olette puolison kanssa vaan niin käd
Kädettömiä sairaanhoitajia tuli tavattua. 😌
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DI:tä ja tekniikan tohtoria pelottaa, kun AMK osaa heidän hommansa heitä paremmin
Voin ihan suoraan sanoa, että kyllä se vituttaa, kun ihmiset jotka eivät ikinä läpäisisi teknillistä yliopistoa käyttävät näitä maisteri/di (yamk) titteleitä ja välillä unohdetaan vielä se yamk sopivasti pois sieltä... Sillä ei ole pelon kanssa mitään tekemistä. Jokainen joka on tätä yamk-pelleilyä työelämässä seurannut tietää, että se ei ole mikään muu kuin paperiautomaatti julkisiin virkoihin, joissa on ylemmän korkeakoulutuksen vaatimus.
Niin ja tunnen todella päteviä AMK-insinöörejä. Koulutussekoilu ei ole heidän syynsä.
DI
Tämähän oli yllätys, että DI kirjoittaa yamk mollaavan viestin. Todella yllättävää.
Jos AMK:sta voi tulla tohtoreita, niin seuraavaksi voidaan sitten lukiosta tuottaa kandeja tai jopa maistereita.
Vierailija kirjoitti:
Muistutan että Albert Einstein valmistui ammattikorkeakoulusta!
TKK oli myös ennen nimeltään Polyteknillinen opisto, joka ylennettiin lopulta yliopistoksi. Miksei nykyisiä AMK:ta voisi myös?
Vierailija kirjoitti:
Tämä voisi toimia vain sellaisilla erikoisaloilla, joissa ei ole lähellekään vastaavaa yliopistokoulutusta. Tulee nyt mieleen esim. merikapteeni, niin jotain merenkulkuun (ei siis varsinaiseen laivatekniikkaan, jota opetetaan TKK:ssa) liittyyvää tutkimusta varmaan tarvittaisiinkin.
Mutta ei mitään järkeä tehdä tätä samoilla aloillea, joilla on jo yliopistoissakin opetusta ja tutkimusta.
Jopa Venäjällä on merikapteeni korkeakoulututkinto. Suomessakaan ei saavuta merikapteenin pätevyyttä ilman konkreettista vuosien työtä merillä. Meriammateissa aloitetaan pohjalta ja edistystytään kuten armeijassa askel kerrallaan. Se on sitten henkilön oma asia, että onko malttia uhrata elämästään kahdeksan vuotta merikapteenin tutkinnon suorittamisen eteen. Niin paljon kuluu aikaa kun lasketaan yhteen opinnot ja merityökokemus kunkin asteen koulutusvaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Tehdäänhän AMK:issa nykyäänkin tieteellistä tutkimusta, tosin sitä eivät tee opiskelijat vaan osa opettajista. Tutkimusaiheet ovat käytännönläheisiä, esimerkiksi terveysteknologia arjen hoitotyössä alueella x tai kuluttajakäyttäytymisen muutokset Ukrainan sodan alettua viiteryhmässä y. AMK-tohtorit varmaan tekisivät tällaista käytännnönläheistä tutkimusta laajemmalla skaalalla.
Tuo on hyödyllistä tietoa uutta innovoidessa. Sitä tarvitaankin, koska Suomi elää viennistä.
Vierailija kirjoitti:
Professori suomalaisessa yliopistossa ei ole välttämättä sama asia kuin professori jossain ulkomaisessa yliopistossa. Kyse on vain sanoista ja niillä voi olla eri sisältö eri maissa. Siksi on ihan tavallista että vaikkapa amk:ssa työskentelevä lehtori tai yliopettaja kertoo ulkomaisessa konferenssissa olevansa professori. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.
Englanninkielisissä maissa luennoitsijaa kutsutaan professoriksi, vaikka olisi vain peruskoulun käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YAMK itsessään on jo ihan vitsi. Tai ei siinä mitään pahaa ole, että kouluttautuu amk:n jälkeen lisää, mutta YAMK-tutkinnon vertaaminen maisteriin on ihan naurettavaa.
Toivottavasti et joudu ikinä tarvimaan haavahoitajan palveluita.Puoliso loukkasi kätensä pahasti. Haavanhoito ei näyttänyt onnistuvan sairaanhoitajalta ollenkaan.
Haavasidos sisälsi useita erityyppisiä sidekerroksia ja sairaalasta pääsyn yhteydessä todettiin iloisesti, että nää voi sit vaihtaa kotona... Ei voinut, eikä onnistunut sairaanhoitajankaan vastaanotolla, vasta kirurgisella polilta löytyi osaava hoitaja. Onko haavahoitaja yamk koulutus, jos näin on niin pelottaa 😶
Itse kirjoitit, että SAIRAANHOITAJA sitoi puolisosi käden. Haavanhoitaja ei ole koskenut kertomuksesi perusteella puolisosi kättä. Voit ottaa selvää, mitä haavanhoitaja tekee työkseen ja mitä hän on opiskellut.
Näitä tyhjänpäiväisiä tohtoreita on jo valmiiksi maa väärällään. Ei tarvita enää lisää, ei heistä näytä maan talouden nostajiksi ainakaan olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä voisi toimia vain sellaisilla erikoisaloilla, joissa ei ole lähellekään vastaavaa yliopistokoulutusta. Tulee nyt mieleen esim. merikapteeni, niin jotain merenkulkuun (ei siis varsinaiseen laivatekniikkaan, jota opetetaan TKK:ssa) liittyyvää tutkimusta varmaan tarvittaisiinkin.
Mutta ei mitään järkeä tehdä tätä samoilla aloillea, joilla on jo yliopistoissakin opetusta ja tutkimusta.
Jopa Venäjällä on merikapteeni korkeakoulututkinto. Suomessakaan ei saavuta merikapteenin pätevyyttä ilman konkreettista vuosien työtä merillä. Meriammateissa aloitetaan pohjalta ja edistystytään kuten armeijassa askel kerrallaan. Se on sitten henkilön oma asia, että onko malttia uhrata elämästään kahdeksan vuotta merikapteenin tutkinnon suorittamisen eteen. Niin paljon kuluu aikaa kun lasketaan yhteen opinnot ja merityökokemus kunkin asteen koulutusvaiheessa.
Tämä on sinänsä totta, mutta merityökokemuksen hankkiminen lienee palkattua työtä. Merikapteenin tutkintopaperit varmaann irtoavat suomalaisesta ammattikorkeakoulusta ilman työkokemustakin, mutta liikenne- ja viestintävirasto myöntää pätevyyskirjan vasta, kun myös vaadittu työkokemus on koossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Professori suomalaisessa yliopistossa ei ole välttämättä sama asia kuin professori jossain ulkomaisessa yliopistossa. Kyse on vain sanoista ja niillä voi olla eri sisältö eri maissa. Siksi on ihan tavallista että vaikkapa amk:ssa työskentelevä lehtori tai yliopettaja kertoo ulkomaisessa konferenssissa olevansa professori. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.
Englanninkielisissä maissa luennoitsijaa kutsutaan professoriksi, vaikka olisi vain peruskoulun käynyt.
Ja Ranskassa käytetään professeur-nimitystä jopa peruskoulun opettajasta.
Vierailija kirjoitti:
Tehdäänhän AMK:issa nykyäänkin tieteellistä tutkimusta, tosin sitä eivät tee opiskelijat vaan osa opettajista. Tutkimusaiheet ovat käytännönläheisiä, esimerkiksi terveysteknologia arjen hoitotyössä alueella x tai kuluttajakäyttäytymisen muutokset Ukrainan sodan alettua viiteryhmässä y. AMK-tohtorit varmaan tekisivät tällaista käytännnönläheistä tutkimusta laajemmalla skaalalla.
AMK:n opettajilla usein onkin pohjalla vähintään oman alansa maisterintutkinto. Ja vakinaisista paikoista tai paremmasta palkasta kamppailemiseen liittyvä paine jatkaa opintoja tohtoriksi. Jos AMK:ssa tehtävä tutkimustyö täyttää tieteellisen tutkimuksen mitat, hyvä niin - siinä tapauksessa AMK tarjoaa ulkoiset puitteet tutkimustyölle, jonka tulokset parhaassa tapauksessa esitetään hyväksyttäväksi yliopistossa suoritettavassa tohtorintutkinnossa.
Joillain on erikoinen, virheellinen mielikuva että yliopistoihin päästään ja AMK:iin joudutaan. Monet haluavat AMK:iin, koska heitä kiinnostaa jokin tietty ala tai työ. Se ei tarkoita, että nämä henkilöt eivät pärjäisi yliopistossa. Tietysti AMK:iin on helpompi päästä myös huonommalla lukio- tai amismenestyksellä, mutta kaikkien ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden leimaaminen huonoiksi on tarkoituksellisen loukkaavaa.
En usko, en sitten millään. Olette puolison kanssa vaan niin kädettömiä, että ette haavan sidonnastakaan tajua tuon taivaallista.