Onko riittävä syy kieltäytyä kummiudesta kun ei kuulu kirkkoon?

Ei voi olla kummi, jos ei kuulu kirkkoon.

Nykyisin se ei ole este mutta voi se olla pätevä syy sinulle. En minäkään suostuisi.

Tietysti on, eihän ole mitenkään mahdollista ruveta kummiksi jos ei kuulu kirkkoon ja miten kukaan ryhtyisikään kun kummeuden tarkoitus on uskonnon opetus, kaveri/tukihenkilö voi olla ilman kummeuttakin

Ei siihen muuta syytä tarvitse kuin se, että et halua kummiksi.

Riittävä syy on se ettet halua. Sano se vain rohkeasti, vastuu on liian suuri kannettavaksi esimerkiksi tai kuten tiedämme, sitäkin käytetään liikaa hyväksi sitä kummiutta.

Miksi kummi ja kummitus ovat niin samanlaisia sanoja? 

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen muuta syytä tarvitse kuin se, että et halua kummiksi.

Kunhan osaisi sen jotenkin korrektisti ilmaista. Tietty tuon pitäisi riittää että ei kuulu kirkkoon.

Minkälainen ihminen kysyy sinua kummiksi jos et voi rehellisesti sanoa että et vaan halua kummiksi, tai minkä lainen ihminen sinä olet?

Riippuu varmaankin kirkosta, mutta jos ev-lutista on kyse, niin ei kieltäytyminen tietääkseni ole tarpeellista, vaan siinä tapauksessa jäät automaattisesti nimittämättä kummiksi.

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen ihminen kysyy sinua kummiksi jos et voi rehellisesti sanoa että et vaan halua kummiksi, tai minkä lainen ihminen sinä olet?

Pelkään että ystävä loukkaantuu, jos vaan sanon etten halua kummiksi. Ap

Ei siihen tarvii keksiä selitystä. Reilusti sanoo että ei halua. Kummius ei ole pakkovelvollisuus..Aikanaan mietittiin muutama mahdollinen ja sanottiin kysytyille että saavat itse päättää eikä ole pakkoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen muuta syytä tarvitse kuin se, että et halua kummiksi.

Kunhan osaisi sen jotenkin korrektisti ilmaista. Tietty tuon pitäisi riittää että ei kuulu kirkkoon.

Miksi pitää olla selitys?  Kiitos kysymisestä mutta en voi/halua ottaa vastaan tehtävää. 

Ilman mitään syiden keksimistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen ihminen kysyy sinua kummiksi jos et voi rehellisesti sanoa että et vaan halua kummiksi, tai minkä lainen ihminen sinä olet?

Pelkään että ystävä loukkaantuu, jos vaan sanon etten halua kummiksi. Ap

No se on valitettavaa että ihmiset loukkaantuu, mutta pitää myös ajatella itseä ja jos jo nyt ajattelet että et halua kummiksi niin voit olla varma että tulevaisuudessa asia muodostuu ongelmaksi. Haluatko kantaa taakkaa kummieudesta siksi että et halua loukata ketään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen ihminen kysyy sinua kummiksi jos et voi rehellisesti sanoa että et vaan halua kummiksi, tai minkä lainen ihminen sinä olet?

Pelkään että ystävä loukkaantuu, jos vaan sanon etten halua kummiksi. Ap

Sun peloille me ei voida mitään. Keskustelu on Niin-Mutta-Kun-keskustelu nyt. Lopeta se tähän! Sinun on itse päätettävä mikä painaa vaaassa enemmän: Pelko ystävän loukkaantumisesta vai kummiuden kauhut! 

Kummiksi riittää muuten yksikin henkilö. Kummien haaliminen lahjojen ja muistamisten takia on älytöntä. Kieltäydyt tietysti aikuismaisesti ja asiallisesti! Jos ei yhtään kummia löydy, niin ei löydy! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen ihminen kysyy sinua kummiksi jos et voi rehellisesti sanoa että et vaan halua kummiksi, tai minkä lainen ihminen sinä olet?

Pelkään että ystävä loukkaantuu, jos vaan sanon etten halua kummiksi. Ap

Sanot, ettet kuulu kirkkoon etkä voi alkaa kummiksi. Jos ystävä suuttuu tästä, on aivan pimeä! 

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin se ei ole este mutta voi se olla pätevä syy sinulle. En minäkään suostuisi.

Totta kai se on este. Evankelis-luterilainen kirkko (oletan, että siitä on nyt kyse) ei hyväksy kummeiksi kirkkoon kuulumattomia.

Kverini halusi minut kummiksi, vaikka tiesi etten kuulu kirkkoon. Alkoi inttämään ja kyselemään, on minut konfirmoitu sun muuta. Lopulta lupauduin, liityin kirjkoon ja lapsi saatiin kastettua. Itse erosin uudestaan kirkosta. Ei mitään järkeä. Enkä ole enää tekemisissä edes näiden kanssa, oli sen verran ongelmallinen tapaus heti lapsen syntymän jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi olla kummi, jos ei kuulu kirkkoon.

Ehkä jossain kirkon höpö höpö kirjoissa ei, mutta käytäntö eri. Ei paljon ole varaa valita tänä päivänä, eikä paljon kirkkoa kiinnosta. 

Itse siis ihan vielä kastetilaisuudessa sanoin papille etten kuulu kirkkoon, enkä usko millään tavalla mihinkään yliluonnolliseen. Sanoi vaan että sinne vaan muiden kanssa lasta pitelemään, jos itse toimitus ei ole minulle itselle ongelma.

Eli yli 20 vuotta kummina kirkkoon kuulumatta.

Vierailija kirjoitti:

Kverini halusi minut kummiksi, vaikka tiesi etten kuulu kirkkoon. Alkoi inttämään ja kyselemään, on minut konfirmoitu sun muuta. Lopulta lupauduin, liityin kirjkoon ja lapsi saatiin kastettua. Itse erosin uudestaan kirkosta. Ei mitään järkeä. Enkä ole enää tekemisissä edes näiden kanssa, oli sen verran ongelmallinen tapaus heti lapsen syntymän jälkeen.

Huh huh, mitä touhua!! Onko nämä ihan päästään pimeitä?! En ikinä olisi suostunut tuollaiseen pelleilyyn!