Miten olette sopineet treffipaikasta, jos toinen haluaa kävelylle ja toinen kahvilaan/ravintolaan?
Jos olet tutustunut uuteen tyyppiin esim. Deittisovelluksessa, ja kumpikin on kiinnostunut lähtemään treffeille ja toinen ehdottaa kävelyä ulkona tai vaikka keilausta ja toinen käyntiä kahvilassa/lounaalla/brunssilla/ravintolassa, niin miten te olette sitten sopineet treffipaikasta? Minusta tuntuu, että ne miehet, joihin minä olen tutustunut, ja jotka eivät missään nimessä halua mennä mihinkään syömään/kahville, ovat kovin ehdottomia tässä asiassa, että he eivät jousta. Sitten ei ole tullut treffejä. Sitten minullekin tulee sellainen fiilis, että olenko minä joustamaton kun en suostu miehen ehdotukseen? Sitten taas toisaalta jos se mies on sen tyyppinen, ettei viihdy ravintolassa niin en mä ehkä edes halua tutustua sellaiseen, kun mun mielestä pitäisi olla jotain yhteisiä mielenkiinnon kohteita ja jos miehen mielestä lenkki talvipakkasilla on romanttista ja hyvät puitteet ensitreffeille, niin ehkä hän ei ole mun tyylinen.
Kommentit (172)
^ Juurikin näin, hyvin kirjoitettu. Mutta etenkin kahviloiden huonoin puoli on siinä, että taustamusiikki voi olla niin kovalla, ettei juttelusta tule oikein mitään. Tai sitten on niin paljon porukkaa, että viereisistä pöydistä kuunnellaan korvat höröllä kun toiset yrittää tutustua. Mutta käykää ihmiset niillä deiteillä älkääkä turhaan miettikö, ja olkaa joustavia ens alkuun.
Turha on jättää kivaa tyyppiä tapaamatta niiden omien periaatteidensa vuoksi, kyllä niistä ehtii "neuvottelemaan" sitten myöhemminkin. :)
Jos ei pysty kävelemään enempää kuin 100 m, niin hyvä, että asia selviää ennen treffejä. Vaikka en liikunnasta pidäkään, niin kyllä mä kävelyllä käyn ja matkustelen. Ei tule mitään, jos toinen ei pysty edes sataa metriä kävelemään.
Vierailija kirjoitti:
Kävelytreffien ongelma on siinä, että kemiaa ei synny, jos ei näe toisen kasvoja ja
Minusta ei vaan tunnu kovin romanttiselta atmosfääriltä, kun maaliskuussa jäätävää loskaa sataa vaakatasossa suoraan päin naamaa ja samalla yrittää hupulla peittää naamaa. Ja kun itselläni ei ole edes koiraa, jota pitäisi ulkoiluttaa niin en näe syytä väkisin mennä ulos.
Vierailija kirjoitti:
Kävelytreffien ongelma on siinä, että kemiaa ei synny, jos ei näe toisen kasvoja ja ilmeitä. Kävely on hyvä osa treffejä, mutta ainoana aktiviteettia se ei toimi. Sellaiset on parhaimmat, että eka vähän kävellään ja jutellaan, mutta sitten aika pian siirrytään kahvilaan kupposelle, niin pahin jännitys on hävinnyt, eikä kahvilassa istuskeli tunnu yhtä vaivaannuttavalta.
Ihmiset kokevat kemian eri tavalla ja vaivaantuvat eri asioista.
Kerran olin kävelytteffeillä ja se riitti. Toki vuodenaika ei ollut parhain. Syyyspimeässä töiden jälkeen. Oli kylmä ja toista ei nähnyt kunnolla. Ankeeta.
Jos jo noin alussa on vaikea päästä kompromissiin treffipaikasta niin jättäisin koko jutun siihen.
Juoskoot sitä kahvilaa ympäri mutta minä juon nyt kahvia!
Treffit kunnollisessa ravintolassa (kangaspöytäliinat, ala carte menu, kattava viinilista, suomea taitavat tarjoilijat, pehmustetut tuolit, kokolattiamatto, kiva näköala ja sijainti jne.) illallisen merkeissä tarjoaa oivallisen tilaisuuden arvioida treffikumppania kotikasvatuksen, käytöstapojen, yhteiskuntaluokan, yleissivistyksen, koulutustason, käytöstapojen, varallisuuden, itsevarmuuden, luonteenpiirteiden jne. jne. suhteen ilman että näistä asioista joutuu kuulustelun/työhaastattelun omaisesti keskustelemaan.
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei halua joutua tilanteeseen, jossa sen pitäis maksaa, vaikkei halua?
Pitäisikö sitten miehen kirjoittaa, että "voidaan mennä lounaalle, jos sä sitten tarjoat?"
Ap
No jos sopisitte, kumpikin maksaa omansa. Ei ole harvinaista, että joku on niin pa. ettei hänellä ole varaa maksaa molempia annoksia. Jotkut taas ovat niin sairaalloisen nuukia, eivätkä maksa periaatteesta. Sitten täytyy vain päättää, jaksaako jatkaa yhtä matkaa tietynlaisen kaverin kanssa.
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävelytreffien ongelma on siinä, että kemiaa ei synny, jos ei näe toisen kasvoja ja
Minusta ei vaan tunnu kovin romanttiselta atmosfääriltä, kun maaliskuussa jäätävää loskaa sataa vaakatasossa suoraan päin naamaa ja samalla yrittää hupulla peittää naamaa. Ja kun itselläni ei ole edes koiraa, jota pitäisi ulkoiluttaa niin en näe syytä väkisin mennä ulos.
!
Vierailija kirjoitti:
Mutta etenkin kahviloiden huonoin puoli on siinä, että taustamusiikki voi olla niin kovalla, ettei juttelusta tule oikein mitään. Tai sitten on niin paljon porukkaa, että viereisistä pöydistä kuunnellaan korvat höröllä kun toiset yrittää tutustua.
Kuka on niin hullu, että kuuntelee mitä muissa pöydissä puhutaan?
Vierailija kirjoitti:
Treffit kunnollisessa ravintolassa (kangaspöytäliinat, ala carte menu, kattava viinilista, suomea taitavat tarjoilijat, pehmustetut tuolit, kokolattiamatto, kiva näköala ja sijainti jne.) illallisen merkeissä tarjoaa oivallisen tilaisuuden arvioida treffikumppania kotikasvatuksen, käytöstapojen, yhteiskuntaluokan, yleissivistyksen, koulutustason, käytöstapojen, varallisuuden, itsevarmuuden, luonteenpiirteiden jne. jne. suhteen ilman että näistä asioista joutuu kuulustelun/työhaastattelun omaisesti keskustelemaan.
Hyvin sanottu!
Jos molemmilla on koira, niin koirapuisto-treffit on hyvä vaihtoehto pelkälle kävelylle. Koirapuistoista on moni seurustelusuhde saanut alkunsa. Penkillä voi istua juttelemassa, koirat voi leikkiä keskenään ja siitä on helppo lähteä pois, jos toinen ei miellytä.
Täällä on kompromissia ehdoteltu. Mutta sehän ei ole käynyt ollenkaan. Ja kyseessä käsittääkseni kuitenkin kaksi aikuista. Jos ihan näin alkumetreillä on jo vaikea saada molemmin puolin mitään yhteistä ajatusta, näkökulmaa tapaamisesta aikaiseksi, niin ehkä sitten viisautta on se, että toinen kahvittelee ravintolassaan ja toinen tekee kävelylenkin. Erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Treffit kunnollisessa ravintolassa (kangaspöytäliinat, ala carte menu, kattava viinilista, suomea taitavat tarjoilijat, pehmustetut tuolit, kokolattiamatto, kiva näköala ja sijainti jne.) illallisen merkeissä tarjoaa oivallisen tilaisuuden arvioida treffikumppania kotikasvatuksen, käytöstapojen, yhteiskuntaluokan, yleissivistyksen, koulutustason, käytöstapojen, varallisuuden, itsevarmuuden, luonteenpiirteiden jne. jne. suhteen ilman että näistä asioista joutuu kuulustelun/työhaastattelun omaisesti keskustelemaan.
Tosi mukava, kun jo ennen alkupalojen pöytään tuontia huomaa, että toinen ei ole ollenkaan sellainen kuin kuvitteli, eikä mitään kemiaa ole. Ja sitten odotetaan niitä alkupaloja ja sitten pääruokaa ja ... kiusaantuneessa hiljaisuudessa, mutta pois ei pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Treffit kunnollisessa ravintolassa
Tosi mukava, kun jo ennen alkupalojen pöytään tuontia huomaa, että toinen ei ole ollenkaan sellainen kuin kuvitteli, eikä mitään kemiaa ole. Ja sitten odotetaan niitä alkupaloja ja sitten pääruokaa ja ... kiusaantuneessa hiljaisuudessa, mutta pois ei pääse.
Mä olen monta kertaa käynyt ravintolassa illallisella ensitreffeillä tuntemattomien miesten kanssa ja aina on ollut kivaa, vaikka en tuntisikaan kemiaa. Voihan sitä jutella ihmisten kanssa huvikseen ja samalla saa treenattua omia deittailutaitoja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Täällä on kompromissia ehdoteltu. Mutta sehän ei ole käynyt ollenkaan. Ja kyseessä käsittääkseni kuitenkin kaksi aikuista.
Tarkoitatko, että jos toinen haluaa käydä kävelyllä ja toinen kahvilassa, niin kompromissi voisi olla se, että mennään ensin kahville ja sitten kävelylle?
Kerran eräs mies Tinderissä ehdotti, että mennään ensin kävelylle ja sitten hänen luokseen kahville . Miksei voi mieluummin mennä kahvilaan kuin kutsua kotiin täysin vieras ihminen?
Unohda koko treffit, jos on noin tahmeaa, että täältä pitää kysyä. Minä haluan naimaan, mutta voin muutaman illan tutustua, jos nainen on mukavan oloinen.
Ainoat naiset joilla on vara odottaa että universumi järjestää treffiasiat maagisesti on naiset alle 25v. Muilla on jo vähän hoppu. Jämämiehet treffaa sinkkuäitejä ja yli 30-vuotiaita.
Kävelytreffien ongelma on siinä, että kemiaa ei synny, jos ei näe toisen kasvoja ja ilmeitä. Kävely on hyvä osa treffejä, mutta ainoana aktiviteettia se ei toimi. Sellaiset on parhaimmat, että eka vähän kävellään ja jutellaan, mutta sitten aika pian siirrytään kahvilaan kupposelle, niin pahin jännitys on hävinnyt, eikä kahvilassa istuskeli tunnu yhtä vaivaannuttavalta.