Lue keskustelun säännöt.
Miksi toiset äidit "eivät voi" harrastaa liikuntaa vauva-aikana, mutta toiset juoksevat iloisesti rattaita työntäen?
16.08.2024 |
Aika usein selitellään, ettei vauvan takia ehdi harrastamaan liikuntaa.
Miten olis juoksu rattaiden kanssa? Eikö oikeasti tullut mieleen?
Onnistuu ihan normirattaillakin, juoksurattaat ovat hifistelyä.
Kommentit (288)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei juosta tarvitse, mutta kävely olisi tietenkin hyvästä. Sitä on helppo tehdä vaikka tuntikausia vauvavuotena.
Helppo ja helppo.
t. koliikkivauvan äiti, jonka vauva on onneksi jo 15v
Kokeilitko vaunukävelyä tai reppuja? Useinhan koliikkivauvoja joutuu heijailemaan sylissä. Samalla voi kävellä lenkin.
Älä viitsi kommentoida asiaa, josta et tiedä vttujakaan. Vain totaalinen idiootti lähtee länkyttämään koliikkivauvan äidille, että "sinä voit kävellä lenkin samalla kun vauva parkuu pää punaisena 24/7".
Mitä silloin kuuluu sitten tehdä? Jos vauvan kanssa pitää joka tapauksessa olla seisaaltaan ja liikkua, samalla menisi ulos kävelemään
Ei nuku. :D
Ja kyllä, ihmiset tuijottavat. Ja ei, se laahustus ei käy liikunnasta. Sillä valvomisella ja sisällä kanniskelulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin että jokainen normaalisissa, tasavertaisessa parisuhteessa oleva nainen saa kyllä liikkua sen verran että ei voi ylipainoa siitä syyttää. Ensinnäkin voi lapsen kanssa ulkoilla vaunuissa/rattaissa ja kun se puoliso tulee kotiin, voi lähteä lenkille jos ei päivän aikana ole ulkoilut onnistuneet jostain syystä. Nämä on vain järjestelykysymyksiä, ja kaikki syyt miksi ei voi liikkua on vain tekosyitä jos on parisuhteessa. Olen itse osan lapsuudestani kasvanut yksihuoltajan hoivissa, joka otti minut mukaan talviliikuntaan jne.
Todella harva nainen on tasavertaisessa parisuhteessa. Ja vaikka olisikin, niin useimmilla on parempia harrastuksia kuin liikunta. Itse en harrasta liikuntaa ollenkaan.
Okei, no itsehän jokainen parisuhteensa valitsee miten haluaa elää ja jokainen harrastaa mitä haluaa. Ja minulla liikunta on kyllä ihan parhaimpia harrastuksia, toki olen myös viulisti, pianisti ja taidemaalari sekä valokuvaaja ja harrastan mm. kielten opiskelua ja keramiikkaa, mutta kyllä liikunta on tärkeä osa elämääni, se auttaa pysymään kunnossa, energisenä ja muutoinkin tekee monipuolisesti harrastettuna hyvää sekä mielelle ja kropalle.
Vierailija kirjoitti:
Luuletko tosiaan, että koliikkivauvan äiti ei yhtään kävele sen vauvan kanssa, vaan seisoo vain paikallaan? Ja oletko tosiaan niin vajaaälyinen, että kuvittelet, ettei KAIKKIA mahdollisia keinoja ole kokeiltu, jos vauva parkuu 3kk putkeen?
En luule, että ovat paikallaan, vaan liikkuvat sisällä. Samalla vaivalla sen tekisi ulkona. Jos ei ole edes kokeillut, mistä voi tietää olisiko siitä jotain apua joko vauvalle tai vanhemmalle? Ylempien kommenttien perusteella ulkoilua EI kokeiltu.
Sama se tietenkin minulle on, ei sillä. Ihmettelen vaan aggressiivisuutta. Kuin tämä olisi ollut joku uusi idea mikä jäi kokeilematta ja nyt harmittaa.
Kokeilepa sinä sitä ulkoilua välillä. Nyt näyttää siltä, että aivosi kärsivät pahasta hapen puutteesta, kun olet taas istunut aamusta saakka provoilemassa ja mammoja huudattamassa. Samalla vaivalla voisit mennä ulos liikkumaan. Ota vaikka vaunut mukaan ja juokse, kun se aihe kiihottaa sinua noin kovasti. Lelukaupasta saa sellaisia Baby Born nimisiä nukkeja, jotka voit laittaa vaunujen kyytiin huutamaan niin saat realstisemman kuvan. Pidä kivaa!
Mulla vauva oli virhetarjonnassa. Ja lisäksi sydänäänet laski, kuten esikollakin. Jostain syystä mun vauvat ei kestä supisteluja, sydän reagoi ja johtaa ongelmiin.
Esikoinen leikattiin hätäsektiolla. Toivuin nopeasti. Kakkosen kohdalla lääkäri päätti imukuppisynnytyksestä, virhetarjonnasta huolimatta. Repesin todella pahasti.
Toipuminen kesti vuosia, mutta näitä arpi, kipuja ja niiden aiheuttamia ongelmia ei poista mikään aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin että jokainen normaalisissa, tasavertaisessa parisuhteessa oleva nainen saa kyllä liikkua sen verran että ei voi ylipainoa siitä syyttää. Ensinnäkin voi lapsen kanssa ulkoilla vaunuissa/rattaissa ja kun se puoliso tulee kotiin, voi lähteä lenkille jos ei päivän aikana ole ulkoilut onnistuneet jostain syystä. Nämä on vain järjestelykysymyksiä, ja kaikki syyt miksi ei voi liikkua on vain tekosyitä jos on parisuhteessa. Olen itse osan lapsuudestani kasvanut yksihuoltajan hoivissa, joka otti minut mukaan talviliikuntaan jne.
Enpä jaksanut enää lähteä ulos kun mies tuli kotiin 21-23. Toki olin päivällä ulkona. Enkä kyllä ollut ylipainoinen.
Niin, kirjoitin että normaaleissa ja tasavertaisissa parisuhteissa. Joissa voisi siis olettaa sen miehenkin ottavan vastuuta lapsen h
Ai parisuhde ei ole normaali tai tasavertainen kun miehellä on pitkät työpäivät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ootko ap itse juossut rattaiden kanssa heti synnytyksen (tai keisarinleikkauksen) jälkeen?
Luultavasti et, koska noin älytöntä kysymystä ei esitä ainakaan synnyttänyt äiti. Tuskin kukaan muukaan nainen. Luulisin, että kaikilla naisilla on perustiedot raskaudesta ja synnytyksestä..ja syistä jotka sen liikunnan voi estää. En tosin odottaisi täysi-ikäiseltä mieheltäkään muuten kuin provoilumielessä :D
Vauvavuosi on 12 kuukautta. Ensimmäiseen kuuten viikkoon ei ainakaan suositella juoksua, mutta sen jälkeen tilanteen mukaan. Keisarinleikkaus ei itsessään ole ongelma.
Ap voi käydä ostamassa lastenrattaat ja laittaa vaikka nuken niiden kyytiin. Sitten vain iloisesti juoksemaan esim. 20 asteen pakkaseen. Sellainen oli sää, kun minun vauvani syntyi. Ihan niin sekaisin en onneksi ollut, että olisin tuhonnut lapseni keuhkot viemällä hänet tuollaisella kelillä juoksulenkille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on polvivamma mikä estää fyysisemmät toiminnat.
Olen koodailija luonne.
Mulla kans vaikea synnytys ja alapää muusina. Ei oo vieläkään juoksijaksi, vaikka 5 vuotta synnytyksestä. Oon silti hoikka ja urheilen muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko ap itse juossut rattaiden kanssa heti synnytyksen (tai keisarinleikkauksen) jälkeen?
Luultavasti et, koska noin älytöntä kysymystä ei esitä ainakaan synnyttänyt äiti. Tuskin kukaan muukaan nainen. Luulisin, että kaikilla naisilla on perustiedot raskaudesta ja synnytyksestä..ja syistä jotka sen liikunnan voi estää. En tosin odottaisi täysi-ikäiseltä mieheltäkään muuten kuin provoilumielessä :D
Vauvavuosi on 12 kuukautta. Ensimmäiseen kuuten viikkoon ei ainakaan suositella juoksua, mutta sen jälkeen tilanteen mukaan. Keisarinleikkaus ei itsessään ole ongelma.
Miksi pitäisi nimenomaan juosta? Miksi ei saa vaikka hiihtää tai käydä joogassa tai pelaamassa jalkapalloa tai mitä näitä nyt on? Mikä pakkomielle sulla on saada äidit nimenomaan JUOKSEMAAN? Siitäkö se pakkomielle on tullut, kun joku somepimatsu juoksenteli 3 metriä saadakseen instavideon siitä, millainen superäiti hän on?
Kokeilepa sinä sitä ulkoilua välillä. Nyt näyttää siltä, että aivosi kärsivät pahasta hapen puutteesta, kun olet taas istunut aamusta saakka provoilemassa ja mammoja huudattamassa. Samalla vaivalla voisit mennä ulos liikkumaan. Ota vaikka vaunut mukaan ja juokse, kun se aihe kiihottaa sinua noin kovasti. Lelukaupasta saa sellaisia Baby Born nimisiä nukkeja, jotka voit laittaa vaunujen kyytiin huutamaan niin saat realstisemman kuvan. Pidä kivaa!
Kiitos! Itse kuljetin aikanaan vauvaa sekä vaunuissa että repussa vähintään pari tuntia päivässä. Tosin kävellen, kun en juoksusta välitä. Suosittelen sitä kävelyä lämpimästi kaikille, oli vauvoja tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko ap itse juossut rattaiden kanssa heti synnytyksen (tai keisarinleikkauksen) jälkeen?
Luultavasti et, koska noin älytöntä kysymystä ei esitä ainakaan synnyttänyt äiti. Tuskin kukaan muukaan nainen. Luulisin, että kaikilla naisilla on perustiedot raskaudesta ja synnytyksestä..ja syistä jotka sen liikunnan voi estää. En tosin odottaisi täysi-ikäiseltä mieheltäkään muuten kuin provoilumielessä :D
Vauvavuosi on 12 kuukautta. Ensimmäiseen kuuten viikkoon ei ainakaan suositella juoksua, mutta sen jälkeen tilanteen mukaan. Keisarinleikkaus ei itsessään ole ongelma.
Miksi pitäisi nimenomaan juosta? Miksi ei saa vaikka hiihtää tai käydä joogassa tai pelaamassa jalkapalloa tai mitä näitä nyt on? Mikä pakkomielle sulla on saada äidit nimenomaan JUOKSEMAAN? Siitäkö
Ylempänä edellinen kommentoi nimenomaan juoksua. Ei se ole mitenkään pakollista. Kunhan liikuntaa saa. Vauvan saa hiihtäessäkin reppuun.
En ole ketjun aloittaja, mutta totuus on, että ihmiset liikkuvat liian vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin että jokainen normaalisissa, tasavertaisessa parisuhteessa oleva nainen saa kyllä liikkua sen verran että ei voi ylipainoa siitä syyttää. Ensinnäkin voi lapsen kanssa ulkoilla vaunuissa/rattaissa ja kun se puoliso tulee kotiin, voi lähteä lenkille jos ei päivän aikana ole ulkoilut onnistuneet jostain syystä. Nämä on vain järjestelykysymyksiä, ja kaikki syyt miksi ei voi liikkua on vain tekosyitä jos on parisuhteessa. Olen itse osan lapsuudestani kasvanut yksihuoltajan hoivissa, joka otti minut mukaan talviliikuntaan jne.
Enpä jaksanut enää lähteä ulos kun mies tuli kotiin 21-23. Toki olin päivällä ulkona. Enkä kyllä ollut ylipainoinen.
Niin, kirjoitin että normaaleissa ja tasavertaisissa parisuhteissa. Joissa voisi
Juu, olen itsekin ollut pitkään parisuhteessa jossa miehellä oli pitkät työpäivät. Mutta tosiaan, jokainen elää aivan kuten haluaa. Jos toiselle on ok että toinen tekee töitä paljon ja toinen hoitaa kodin niin sittenhän se on ok. Mutta jos halutaan yhdessä lapsia niin tuleehan se päättää että hoidetaanko ne 50-50 vai 30-70 tms? Jokainen on ihan vapaa itse päättämään, kuinka haluaa elämänsä elää ja kuinka lasten hoidosta sovitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei juosta tarvitse, mutta kävely olisi tietenkin hyvästä. Sitä on helppo tehdä vaikka tuntikausia vauvavuotena.
Helppo ja helppo.
t. koliikkivauvan äiti, jonka vauva on onneksi jo 15v
Kokeilitko vaunukävelyä tai reppuja? Useinhan koliikkivauvoja joutuu heijailemaan sylissä. Samalla voi kävellä lenkin.
Hienoa! Tulepa hakemaan tuo meidän vauva vaikkapa klo 17 maissa vaunukävelylle. Kokeillaan, miten helppoa on tehdä niitä lenkkejä, kun vauva huutaa minkä keuhkoista lähtee. Meillä ei koliikkia (enää) ole, mutta kyllä tuo hampaitaan kipuileva kaverikin voi sinulle antaa tuntumaa aiheeseen.
t. eri
Ja olet niin ainoa laatuasi, koskaan et voi jättää sitä vauvaa miehesi hoidettavaksi ja voit syyttää liikkumattomuuttasi muilla. Siksi kai kaikki etelä-eurooppalaiset ja aasialaiset naiset ovatkin satakiloisia kun niillä ei ole miestä kaverina ;) Paitsi että Suomessa miehet on sangen osallistuvia verrattuna moneen muuhun maahan.
Vierailija kirjoitti:
Kokeilepa sinä sitä ulkoilua välillä. Nyt näyttää siltä, että aivosi kärsivät pahasta hapen puutteesta, kun olet taas istunut aamusta saakka provoilemassa ja mammoja huudattamassa. Samalla vaivalla voisit mennä ulos liikkumaan. Ota vaikka vaunut mukaan ja juokse, kun se aihe kiihottaa sinua noin kovasti. Lelukaupasta saa sellaisia Baby Born nimisiä nukkeja, jotka voit laittaa vaunujen kyytiin huutamaan niin saat realstisemman kuvan. Pidä kivaa!
Kiitos! Itse kuljetin aikanaan vauvaa sekä vaunuissa että repussa vähintään pari tuntia päivässä. Tosin kävellen, kun en juoksusta välitä. Suosittelen sitä kävelyä lämpimästi kaikille, oli vauvoja tai ei.
Sun vauvasi tuskin huusi sadan desibelin voimakkuudella koko parin tunnin lenkin ajan. Olisit kiitollinen, kun pääsit helpolla, sen sijaan että haukut niitä, joilla on vaikeaa.
Ylempänä edellinen kommentoi nimenomaan juoksua. Ei se ole mitenkään pakollista. Kunhan liikuntaa saa. Vauvan saa hiihtäessäkin reppuun.
En ole ketjun aloittaja, mutta totuus on, että ihmiset liikkuvat liian vähän.
Miksi vauvaa pitäisi roudata jossain repussa? Eikö sun vauvalla ole isää, joka voi olla sen kanssa sen aikaa kun liikut? En miinä ainakaan uskaltaisi lähteä joulukuussa syntyvän vauvani kanssa hiihtolenkille. Ei kai pienille edes suositella pakkasessa kovin pitkää pätkää ulkona?
Alapää pilalla alatiesynnytyksen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei juosta tarvitse, mutta kävely olisi tietenkin hyvästä. Sitä on helppo tehdä vaikka tuntikausia vauvavuotena.
Helppo ja helppo.
t. koliikkivauvan äiti, jonka vauva on onneksi jo 15v
Kokeilitko vaunukävelyä tai reppuja? Useinhan koliikkivauvoja joutuu heijailemaan sylissä. Samalla voi kävellä lenkin.
Hienoa! Tulepa hakemaan tuo meidän vauva vaikkapa klo 17 maissa vaunukävelylle. Kokeillaan, miten helppoa on tehdä niitä lenkkejä, kun vauva huutaa minkä keuhkoista lähtee. Meillä ei koliikkia (enää) ole, mutta kyllä tuo hampaitaan kipuileva kaverikin voi sinulle antaa tuntumaa aiheeseen.
t. eri
Ja olet niin ainoa laatuasi, koskaan et v
Et sitten puhdasta vttuilua tunnistanut :D SÄÄLITTÄVÄÄÄÄ!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin että jokainen normaalisissa, tasavertaisessa parisuhteessa oleva nainen saa kyllä liikkua sen verran että ei voi ylipainoa siitä syyttää. Ensinnäkin voi lapsen kanssa ulkoilla vaunuissa/rattaissa ja kun se puoliso tulee kotiin, voi lähteä lenkille jos ei päivän aikana ole ulkoilut onnistuneet jostain syystä. Nämä on vain järjestelykysymyksiä, ja kaikki syyt miksi ei voi liikkua on vain tekosyitä jos on parisuhteessa. Olen itse osan lapsuudestani kasvanut yksihuoltajan hoivissa, joka otti minut mukaan talviliikuntaan jne.
Enpä jaksanut enää lähteä ulos kun mies tuli kotiin 21-23. Toki olin päivällä ulkona. Enkä kyllä ollut ylipainoinen.
Niin, kirjoitin että normaaleissa ja tasavertaisissa parisuhteissa. Joissa voisi
Sinähän sen varmaan määrittelet, mikä on mielestäsi tasavertaista? Minusta se on sitä että kumpikin kantaa tasapuolisesti vastuun kodin ja lasten hoidosta. Jos keskenään päätetään että on ok että nainen jää kotiin ja siivoilee, kokkaa ja hoitaa lapsia mutta hänelle maksetaan vaikka tietyt edut niin mikäs siinä, jos siis mies haluaa olla vain töissä eikä kotona kiinnosta olla.
Koliikkivauva on usein herkkäuninen. Ulkona on ääniä. Vauva herää heti kun jossain risahtaa. Lintu laulaa, koira haukkuu, moottoripyörä tai bussi ajaa ohitsesi, tai ohikulkija sanoo sinulle jotain. Ja vaunuista kuuluu VÄÄÄÄ. Argh.
Muut ihmiset tuijottavat paheksuvasti äitiä, joka kävelee, vaikka vauva parkuu.
Ja sitten jos vauva kerrankin nukahtaa, olet ulkona ja ehkä kaukana kotoa. Et pääse itse torkahtamaan, syömään tai suihkuun. Kun tulet kotiin, vauva herää ulko-oven kohdalla.