Mikä asia yllätti, kun sinusta tuli esimies?

Kannattaa varoa kun esimiehen paikkaa tarjotaan yhdelle duunareista. Ettei vain ole hanke savustaa tai ainakin halkaista porukka? Tätäkin on nähty tapahtuvan ja moni polku alkaa reiluilla lupauksilla. Työelämän lupaukset, jopa kirjallisetkin, ovat leukojen louskutusta tuulessa. Seuraava organisaatiouudistus viimeistään nollaa ylimääräiset lupaukset. Etelän lomakohteissa hotellien nimet paranevat kun taso laskee. Sama homma duunipaikan kanssa, kuta kehnompi työmaa sitä komeampi titteli. Katsokaa nyt vaikka nimikettä asiantuntija. Vielä 25 v sitten asiantuntija ei paininut päivittäisten ongelmien kanssa, kekittyi osasto- tai firmatason ongelmiin ja sai reilusti palkkaa, meillä n. 1,5 kertaa duunarin palkan. No nyt on sahan työnjohtajasta alkaen kaikki asiantuntijoita ja palkka on se duunarin palkka. Näinpä työnjohtajaksi kelpaa kriteerit aina pitkän linjan sahurista amk-insinööriin. Työnjohtaja toimii asiantuntijana. Myös koulutus- ja kehittämislupauksiin kannattaa suhtautua varauksella. Jos kuitenkin ap päätyy ottamaan paikan vastaan, on se kuitenkin odoitus pyrkimyksestä eteenpäin. Siinä mielessä tehty tarjous kannattaa hyödyntää, vaikka siihen sisältyy valtavia riskejä.

En ollut hahmottanut ihan kaikkia työpaikan klikkejä ennen kuin pääsin (jouduin) tiiminvetäjäksi. Se ehkä yllätti.

Yllätyin, kuinka aikaa vievää kaiken pikkusälän ja "byrokratian" hoitaminen on. Kauhea sumpliminen lomissa, sairauspoissaoloissa, kaikenlaisissa kysymyksissä ja selvittelemisissä jne. Esihenkilöitä voisi arvostaa enemmänkin, aika raskasta työtä pidemmän päälle.

Kyllä

Ihmisillä (alaisilla) on hirvittävästi ongelmia. Lapset, parisuhde, rahat loppu, aikataulut jne.. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, miksi työtä ei voi tehdä niinkuin se olisi järkevintä. Onneksi on niitäkin jotka toteavat "kyllä käy" tai "mä hoidan sen"

Johdon palavereissa jauhetaan yritysjargoniaa ja linjataan kehityssuuntia, joita ei kuitenkaan ehditä koskaan toteuttaa, kun kaikki aika menee perusduunin pyörittämiseen ja tulipalojen sammuttamiseen. Olen oppinut, miksi jossain yrityksissä on kehitysjohtaja tai muu typerältä kuullostava nimike.

Muistan senkin ajan tässä firmassa, kun työntekijöitä oli muutama ja toimintaa pyöritettiin tyyliin omistajan autotallista...

Se miten vähän palkkani nousi kun sain ylennyksen. Vaihdon tosin puolen vuoden päästä firmaa ja silloin palkkani nousi huomattavasti enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan yllätyksenä ja pettymyksenä tuli se, millaisia ihmiset oikeasti ovat. Olen itse ollut aina ns. helppo alainen, tehnyt työni ja saanut asiat hoidettua. Esihenkilönä olen sitten törmännyt ihan aikuisiin, asiantuntijatehtävissä oleviin ihmisiin, joiden kanssa työskentely on välissä kuin lastentarhassa oloa

Tämä. Paras koulutus esihenkilötehtäviin ei ole mikään kauppakorkean johtamisohjelma tai amk:n hr-kalkkunatradenomi, vaan varhaiskasvatuksen opettaja. Sanon tämän 80 % tosissani, entisenä korkeasti koulutetun ja "itseohjautuvan" asiantuntijatiimin vetäjänä.

Tein virheen, kun minut nostettiin tiimistä pomoksi. Naisvaltainen ala ja taisivat ihan vihata minua, ainakin soittelivat ja meilailivat jatkuvasti omalle esimiehelleni. 

Tämä johti burn outiin ja keskivaikeaan masennukseen. Pääsin onnekseni työkyvyttömyyseläkkeelle ja nyt olen jo vanhuuseläkkeellä. 

En kuule enää juoruja muista päälliköistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan yllätyksenä ja pettymyksenä tuli se, millaisia ihmiset oikeasti ovat. Olen itse ollut aina ns. helppo alainen, tehnyt työni ja saanut asiat hoidettua. Esihenkilönä olen sitten törmännyt ihan aikuisiin, asiantuntijatehtävissä oleviin ihmisiin, joiden kanssa työskentely on välissä kuin lastentarhassa oloa

Tämä. Paras koulutus esihenkilötehtäviin ei ole mikään kauppakorkean johtamisohjelma tai amk:n hr-kalkkunatradenomi, vaan varhaiskasvatuksen opettaja. Sanon tämän 80 % tosissani, entisenä korkeasti koulutetun ja "itseohjautuvan" asiantuntijatiimin vetäjänä.

Jep. Noi johtamiskoulutukset sopii hyvin johonkin pieneen yksinkertaseen toimintaan jossa bossi saa ite palkata itelleen sopivat alaiset. Kun siirryt asiantuntijaorganisaatiossa jonkun olemassa olevan porukan pomoksi, niin siinä saa olla paksu nahka ja lehmän hermot, sekä selkeä visio miten hommaa lähdetään vetämään ja määrätietoisuutta viedä suunnitelma läpi. Siinä kiukuttelun ja joskus melkeen niskottelun arjessa psykologian opinnoista olisi hyötyä.

Esimiehen homma on aika koiran hommaa, siksi olenkin muuttanut mieleni 100% ja minusta esimiehille on ihan perusteltua maksaa selvästi enemmän kun alaiselle. työntekijän hommat loppuu kun työpäivä on ohi, esimieshommissa ongelmat seuraa usein vapaallekin.

Minut yllätti että saman koulutuksen saanut mies sai 300€ enemmän liksaa kuussa ja toinen 150€ kuussa. Ja myös se yllätti että sitä ei "korjattu" vaan minun piti näyttää naisena osaamiseni (vuoden ajan) ennen kuin sain saman palkan. Minua pyydettiin firman sisällä en siis hakenut paikkaa ja tuo oli alkushokki.

Myös se että alaiseni, nainen, kertoo miten hän haluaa että mies ottaa. Ja ketkä töissä ovat ne kuumimmat miehet. Ja kenen kanssa viestit viuhuu puolin ja toisin, työkaverimiesten kanssa siis.

Ja yleensäkin se miten paljon suhdekiemuroita ihmisillä on ja miten paljon esihenkilönä työ on ihmis-suhdetyötä. Oli tiedossa mutta sen määrä ei ä, kun aiemmin olin asiantuntijaroolissa samassa firmassa.

Vierailija kirjoitti:

vanhat hyvät duunikaverit joilla ei ollut esimies asemaa otti etäisyyttä, ihan kuin oisin eri henkilö. Itselle ainakaan ei noussut pisaraakaan hattuun ja itse en paikkaa hakenut, sitä tarjottiin.

Tää on huvittava. Mitä nyt itse on seuraillut näitä pomoksi nousseita, niin kyllä se pissa nousee päähän ja nopeasti. Alkaa jutut äkkiä kuulostaa samanlaisilta kuin kokkareilla,  ja ollaan niin isoa herraa/rouvaa äkkiä. Ehkä sitä ei itse huomaa.