Mies ei ole maksanut kotimme tavaroista kuin suunnilleen telkkarin ja pelikoneen. Miten teillä?
Jossain vaiheessa täällä oli keskustelua avioeroista ja siitä, miten kumpikin ottaa mukaan maksamansa asiat. Rupesin laskeskelemaan maksamiani asioita ja tajusin hankkineeni esimerkiksi lähes kaikki huonekalut ja 90% kodintekstiileistä. Loput 10% on tullut lahjoina jomman kumman suvulta. Astiat ovat häälahjoja, joten ne omistamme puoliksi. Pelikoneensa ja tv:n on maksanut mieheni. Autosta olen maksanut reilusti yli puolet.
Miehellä oli kilpaurheiluharrastus kodintarpeiden hankkimisen aikaan. Se selittää epätasaista jakoa.
Kommentit (144)
Minä olen ostanut kaikki huonekalut, useimmat kodinkoneet ja matot, peilit, taulut, kellot, sisustusjutut. Mies on ostanut yhden television, kajarit, kahvinkeittimen, pari mattoa. En ole ennen näitä edes miettinyt.
Oleellisin kysymys ap:n ostamista: kuka ko. tuotteet on valinnut ja onko kaikki oikeasti tarpeellista?
Yhdessä valitut ja tarpeelliset tietysti puoliksi.
Vain toisen hormonaalista kotkotus ja pesänpöyhintätarvetta tyydyttömään hankitun voi maksaa se joka haluaa.
Siis eikö yhteisen kodin yhteiset tavarat hankita yleensä siltä samalta yhteiseltä tililtä, jolta maksetaan ruokaostoksetkin? Pahaa mieltä ja jälkipyykkiä aiheutuu turhaan noista yksi maksaa ruoat ja toinen lakanat -järjestelyistä.
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö yhteisen kodin yhteiset tavarat hankita yleensä siltä samalta yhteiseltä tililtä, jolta maksetaan ruokaostoksetkin? Pahaa mieltä ja jälkipyykkiä aiheutuu turhaan noista yksi maksaa ruoat ja toinen lakanat -järjestelyistä.
Ei hankita. Syömme eri ruokia ja aivan eri määriä, joten miksi maksaisimme yhteiseltä tililtä ruoat? Yhteiseltä tililtä menevät vain vuokra, sähköt, vakuutukset ja auton käyttökulut.
Olen maksanut kalusteet itse ja haluan ne lähtiessäni mukaani.
Vierailija kirjoitti:
Oleellisin kysymys ap:n ostamista: kuka ko. tuotteet on valinnut ja onko kaikki oikeasti tarpeellista?
Yhdessä valitut ja tarpeelliset tietysti puoliksi.
Vain toisen hormonaalista kotkotus ja pesänpöyhintätarvetta tyydyttömään hankitun voi maksaa se joka haluaa.
Huonekalut, lakanat, pyyhkeet, valaisimet, pimennysverhot, imuri jne. ovat yleensä tarpeellisia. Harvalla on nykyään sen kokoisia kämppiä, että ns. sisustuskrääsälle on tilaa.
Irtaimistoa ei lasketa mukaan osituksessa. Sen saa jakaa tai olla jakamatta ihan vapaasti miten tykkää.
Meillä ihan täysin toisinpäin ja ainoa mitä nainen on taloon mukanaan tuonut on oman peffansa ja keittokirja ja nekin on molemmat kakarat jo repinyt..
Vierailija kirjoitti:
Meillä ihan täysin toisinpäin ja ainoa mitä nainen on taloon mukanaan tuonut on oman peffansa ja keittokirja ja nekin on molemmat kakarat jo repinyt..
Kylläpä kirjoitat kauniisti vaimostasi. Erikoista sekin, että teidän lapset ovat syntyneet naisen perseestä.
Vierailija kirjoitti:
Ap lisää vielä, että kumpikin maksaa omat ruokakulunsa ja kodin käyttökustannukset menevät puoliksi. Suurin osa irtaimistosta on minun ostaamaani.
Entä lapset? Kuka heidän ruokansa, vaatteensa ja tarvikkeensa ostaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ihan täysin toisinpäin ja ainoa mitä nainen on taloon mukanaan tuonut on oman peffansa ja keittokirja ja nekin on molemmat kakarat jo repinyt..
Kylläpä kirjoitat kauniisti vaimostasi. Erikoista sekin, että teidän lapset ovat syntyneet naisen perseestä.
Eipä nuo minun lapsiani ole kun hätäpäissäni sorruin ottamaan käytetyn kapineen. Ja kyllä nuo kersat ihan perseestä ovatkin. Olet oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ihan täysin toisinpäin ja ainoa mitä nainen on taloon mukanaan tuonut on oman peffansa ja keittokirja ja nekin on molemmat kakarat jo repinyt..
Kylläpä kirjoitat kauniisti vaimostasi. Erikoista sekin, että teidän lapset ovat syntyneet naisen perseestä.
Eipä nuo minun lapsiani ole kun hätäpäissäni sorruin ottamaan käytetyn kapineen. Ja kyllä nuo kersat ihan perseestä ovatkin. Olet oikeassa.
Hän on siis osa kalustusta jonka olet myös hankkinut itse.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on maksanut aina kaiken. Hyvin on mennyt ja molemmat tyytyväisiä.
Ja ettei tartte kysyä niin joka reikää annan ja tykkään siitäkin. Tykkään myös ruuanlaitosta ja olen neuroottinen siivooja.
Yäk.
Mies osti pleikkarin ja otti sen mukaansa kun erottiin. En vaatinut mitään erossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ihan täysin toisinpäin ja ainoa mitä nainen on taloon mukanaan tuonut on oman peffansa ja keittokirja ja nekin on molemmat kakarat jo repinyt..
Kylläpä kirjoitat kauniisti vaimostasi. Erikoista sekin, että teidän lapset ovat syntyneet naisen perseestä.
Eipä nuo minun lapsiani ole kun hätäpäissäni sorruin ottamaan käytetyn kapineen. Ja kyllä nuo kersat ihan perseestä ovatkin. Olet oikeassa.
Itse kirjoitit, että nainen toi mukanaan perseensä ja keittokirjan eli hänellä ei ollut lapsia silmä vaiheessa. Omia kakaroitasi ne ovat ja yhtä huonotapaisia kuin isänsä.
Niinhän se on. Mies hommaa talon,autot,huonekalut ja naisen ja lapset ja..kaiken. Kyllä naisilla on oikeasti helppo elämä. Kaiken saa aina valmiina eteensä syntymästä asti. Pikku prinsessan kuuluu saada. Tui tui 💋
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oleellisin kysymys ap:n ostamista: kuka ko. tuotteet on valinnut ja onko kaikki oikeasti tarpeellista?
Yhdessä valitut ja tarpeelliset tietysti puoliksi.
Vain toisen hormonaalista kotkotus ja pesänpöyhintätarvetta tyydyttömään hankitun voi maksaa se joka haluaa.
Huonekalut, lakanat, pyyhkeet, valaisimet, pimennysverhot, imuri jne. ovat yleensä tarpeellisia. Harvalla on nykyään sen kokoisia kämppiä, että ns. sisustuskrääsälle on tilaa.
Miesten logiikalla imuri on tarpeeton. Jos on imuri, niin sillä joutuisi imuroimaan. Kun ei ole, imuroidakaan ei tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap lisää vielä, että kumpikin maksaa omat ruokakulunsa ja kodin käyttökustannukset menevät puoliksi. Suurin osa irtaimistosta on minun ostaamaani.
Entä lapset? Kuka heidän ruokansa, vaatteensa ja tarvikkeensa ostaa?
Isä tietysti..
Sillä vain isät lapsiaan rakastaa.
Äideille he ovat vain välttämätön paha.
Yhteiset menot ja tulot jo 20 v. Pääasiassa minä olen elättänyt, mies putosi jo varsin nuorena pienelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Nyt kun ei ole enää lainoja eikä lapsiperhettä, vähensin reippaasti työntekoa. Rahat menevät retkipakun rakenteluun ja reissaamiseen. Kumpikaan ei pystyisi tähän yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on maksanut aina kaiken. Hyvin on mennyt ja molemmat tyytyväisiä.
Ja ettei tartte kysyä niin joka reikää annan ja tykkään siitäkin. Tykkään myös ruuanlaitosta ja olen neuroottinen siivooja.
Yäk.
Annan myös ajaa päin punaisia mitä muut naiset eivät koskaan anna.
Isoimmat irtaimet, kuten sohva ja sänky on ostettu puoliksi. Astiat, tekstiilit ja pienempi sälä on aika pitkälti minun hankkimaa, eikä haittaa, koska minua kiinnostaa ne enemmän kuin miestä. Jos tulisi ero, niin ei mun olisi pakko saada noista mitään mukaani, en ole niihin järin kiintynyt.