Lue keskustelun säännöt.
HS: umpisuomalaiset puhuu lapsilleen englantia. Ei hyvää päivää taas.
12.08.2024 |
Kuinka yksinkertainen pitää ihmisen olla, että kuvittelee, että vaikka kuinka osaisi mielestään "natiivisti" englantia ja ihan että (uuu tosi tavatonta) että lukee englannin kielisiä kirjoja ja katsoo ilman tekstitystä, että olisi sama asia kuin syntyperäinen äidinkieli ja tunnekieli? Siellä mamma niin hehkuttaa, että huomasi vaan osaavansa huvin enkkua kun katseli ilman tekstejä ja alkoi puhumaan lapsilleen englantia. Lasun paikka olisi.
Tällä jos millä saadaan kielitaito sekaisin! Oi aikoja oi tapoja. Lapsiparat.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010572254.html
Kommentit (418)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai presidentin lapsillakaan ole pahemmin kielitaito mennyt sekaisin, vaikka äiti on britti ja isä puhuu suomea ja ruotsia.
Eihän tällä jutulla ollut mitään tekemistä kaksikielisten perheiden lasten kielitaidon kanssa. Presidentin äidinkieli on ruotsi ja vaimonsa englanti ja he varmasti ovat molemmat puhuneet äidinkieltään lapsille. Suomen oletettavasti ovat oppineet muualla, jos sitä osaavat. Kaksikielisyys on rikkaus mutta jutun perheet eivät puhuneet omaa äidinkieltään lapsille, sitä tässä kauhistellaan. Ja ihan aiheesta.
Kummassakin perheessä toinen vanhemmista puhui lapsille suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän ulkoministerimme Elina Valtonen puhuu lapsilleen aina saksaa. En tiedä, mitä kieltä lasten isä puhuu.
Dunning & Kruger heissä vahva on. Lasun paikka. Bäd inglish ei ole häävi äidinkieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on rankattu maailman viiden vaikeimman kielen joukkoon koko maailmassa.
Suomen kieli on erikoinen ja erittäin vaikea kaikkine taivutuksineen. On rikkaus osata näin vaikeaa kieltä natiivitasoisesti ja sen saisi lapsena ilmaiseksi, kun omat vanhemmat sitä puhuisivat lapselle (herkkyyskaudet oman äidinkielen oppimiseen).
On sääli, että lapset missasivat tämän junan nyt. Suomea on lähes mahdotonta oppia natiivitasoiseksi enää aikuisena opiskelemalla.
Aina hämmästelen, että eivätkö suomalaiset oikeasti tajua, kuinka makeasta, vaikeasta ja erikoisesta kielestä on kyse ja on aivan mahtavaa osata näinkin vaikea kieli natiivitasoisesti.
Siis luuletko sä, että nuo Suomessa asuvat lapset, joille puhutaan myös suomea, eivät opi lainkaa
Mitä tähän tunnekieleen tai natiivikieleen sitten sisältyy? Tai miten sen osaaminen määritellään? Itse olen opetellut puhumaan suomea noin 6-7-vuotiaana, aloittaessani täällä eskarin ja koulun. Äidinkieltäni en ole oikeastaan edes käyttänyt tuon jälkeen. Puhun suomea myös omille lapsilleni. Mitä siis olen mielestäsi menettänyt?
Sinulla ei ole tunnekieltä ja se on tietenkin hyvin surullista. Miksi ihmeessä vanhempasi ovat toimineet näin, etteivät ole puhuneet sinulle äidinkieltään? Kertomasi perusteella päättelen, että kotikielikin vaihtui. Todella traagista sinun kannaltasi. Toinen erittäin traaginen tilanne on se, kun adoptoidaan lapsia ulkomailta ja he kadottavat äidinkielensä ja sen myötä osan identiteetistään.
Vierailija kirjoitti:
Meidän ulkoministerimme Elina Valtonen puhuu lapsilleen aina saksaa. En tiedä, mitä kieltä lasten isä puhuu.
Miksi spämmäät tätä joka väliin? Elina Valtosen ratkaisut ovat yhtä typeriä kuin jutun vanhempien, jos hänen äidinkielensä ei ole saksa. Tosin en tiedä puhutko nyt tottakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Dunning & Kruger heissä vahva on. Lasun paikka. Bäd inglish ei ole häävi äidinkieli.
Lasu ulkoministerin lapsista? Niinkö? Vai onko saksankieli eri asia vai ministerin status?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän ulkoministerimme Elina Valtonen puhuu lapsilleen aina saksaa. En tiedä, mitä kieltä lasten isä puhuu.
Miksi spämmäät tätä joka väliin? Elina Valtosen ratkaisut ovat yhtä typeriä kuin jutun vanhempien, jos hänen äidinkielensä ei ole saksa. Tosin en tiedä puhutko nyt tottakaan.
Elina on asunut ikävuodet 9-14 Saksassa, jatkanut myös Suomessa saksankielisessä koulussa ja kokee saksan "sydämensä kieleksi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tämä syntyperäinen äidinkieli on tunnekieli on tosi outo. Itse olen asunut 20v ulkomailla ja suomea en ole puhunut vuosiin. Todellakaan suomi ei ole minulle mikään tunnekieli vaan tuntuu vaikealta.
Voisiko joku tätä alapeukuttava selittää minulle miksi teistä tämä kokemus ei ole validi? Olette itse asunut 20v. ulkomailla ja suomi tuntuu tunnekieleltä vai miten? Ei mikään kieli pysy hyvänä jos sitä ei pääse puhumaan ja käyttämään.
Koska sinulla ei olisi tunnekieltä sitten ollenkaan ja se on surullista. Äidinkielen käsittely tapahtuu aivoissa eri alueella kuin myöhemmin opittujen. Äidinkieli on erittäin voimakkaasti sidoksissa tunteisiin ja siihen, miten maailmaa jäsentää. Ihan aikarakenteista lähtien. Äidinkieli toki voi tuntua vaikealta, jos sitä ei käytä, mutta kirjoitustyylisi perusteella se sujuu sinulta kyllä ihan täydellisesti.
Jutussa lapsille luettiin englanninkielisiä lastenkirjoja. Luetaanko suomenkielisiä ollenkaan? Jos luetaankin, niitä luetaan vähemmän kuin luettaisiin, jos molemmat vanhemmat toimisivat järkevästi ja käyttäisivät kotona äidinkieltään suomea.
Tutkimusten mukaan lapsille luetaan aina vain vähemmän. Jos siihen hupenevaan minuuttimäärään pusketaan toisen kielen kirjat, oma kieli jää vielä vähemmälle. Se tarkoittaa väistämättä, että sanavarasto ei kehity järin laajaksi - kummallakaan kielellä. Lapsille lukeminen on äärimmäisen tärkeää, siksi siitä jankataan neuvolassa ja koulussa jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Typre kakarara a vinkuu silloee niinku mu itoli Sanna
Ookei kits lets gou autsait to parrrk puts jour klothes on juu and go therrrrrrre to wait förrrr fattherrrr. Ai spiik veri kuud inkliis tujuu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimerkiksi tällä sivustolla on tietoa kielen kehityksestä: https://www.aivoliitto.fi/kommunikaatiokeskus/kehityksellinenkielihairi…
"Lapsen kielenkehitys alkaa jo varhain vauvaiässä vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa.
Vauva viestii kehollaan, itkullaan, liikkeillään, ilmeillään ja ääntelyllään. Vanhempi vastaa vauvan viesteihin. Lapsi oppii vuorovaikutustilanteissa tärkeitä taitoja kuten vuorottelua ja toisen huomioimista.
Vanhemman avulla lapsi oppii myös sanoja ja niiden merkityksiä yhdessä nimeten ja ihmetellen.
Kielenkehitys on kuitenkin muutakin kuin puhetta. Lapsi oppii, miten katse, äänensävy, ilmeet ja eleet ovat tärkeä osa viestiä.
Vauva- ja taaperoiässä korostuvat hoivan, laulujen ja lorujen merkitykset ja myöhemmin esiopetusiässä kirjojen lukemisen ja kuuntelemisen sekä yhdessä tekemisen ja pelaamisen merkitykset. ---"
Englantia puhuva suomalainen isä ei reagoi ja viesti samalla tavalla kuin englantia äidinkielenään puhuva, vaan niin kuin suomea äidinkielenään puhuva.
Ihmisen minuus syntyy kielessä. Kielen kehitys on ollut siksi kiinnostuksen kohteena psykologiassa jo pitkään. Esim. Lacan sanoi "ihminen syntyy kieleen". Kieli on todella paljon muutakin kuin sanoja peräkkäin. Hassua, että monien on niin kovin vaikea ymmärtää sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vittuako se sinulle kuuluu mitä kieltä kukin kotonaan puhuu?
Vittuako se sinulle kuuluu jos joku on huolestunut englanninkielen käytöstä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska sinulla ei olisi tunnekieltä sitten ollenkaan ja se on surullista. Äidinkielen käsittely tapahtuu aivoissa eri alueella kuin myöhemmin opittujen. Äidinkieli on erittäin voimakkaasti sidoksissa tunteisiin ja siihen, miten maailmaa jäsentää. Ihan aikarakenteista lähtien. Äidinkieli toki voi tuntua vaikealta, jos sitä ei käytä, mutta kirjoitustyyl
Onko itselläsi kokemusta siitä että toinen kieli on yhtä vahva tai vahvempi kuin äidinkieli? Suhtautumisesi kuulostaa enemmän tunteelliselta kuin tieteelliseltä.
Nyt julkaistiin tutkijoiden näkökulma asiaan: https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010620278.html
Täällä on tietoa äidinkielestä muunkielisessä ympäristössä: https://kulkurikoulu.fi/opiskelu-kulkurissa/aidinkielen-merkitys-ulkoma…
Vastaa vähän tilannetta, että pikkulapselle ei puhuta kotona äidinkieltä kuin toisen vanhemman toimesta.
"Se, että kotona puhutaan suomen kieltä, ei riitä. Suomessa asuvat lapset, joille suomi on koulukieli, kotikieli ja ympäristön kieli, opiskelevat äidinkieltä koulussa useita tunteja viikossa. Jos ulkomailla asuva lapsi kuulee ja käyttää suomen kieltä vain kotona, kielitaito ei kehity, päinvastoin: se alkaa vähitellen heikentyä ja sanavarasto supistuu.
Ulkomaille muuttava lapsi oppii uuden kielen nopeasti. Yhtä nopeasti suomen kielen taito taantuu, jos sitä ei opiskella ja käytetä monipuolisesti. Ensimmäisenä ongelmat näkyvät kirjoitetussa kielessä.
Jos lapsi ei osaa vielä lukea ja kirjoittaa suomen kielellä, hän ei opi sitä automaattisesti samalla kun oppii lukemaan ja kirjoittamaan koulun kieltä. Suomen kirjain-äänne -vastaavuus on hyvin erilainen kuin vaikkapa englannin.
Kun lapsi oppii lukemaan ensin suomeksi, hänen on helpompi oppia lukemaan myös muilla kielillä. Hyvä äidinkielen taito auttaa kaikessa oppimisessa."
Niin? Meidänkin muksut on ruotsinkielisessä päiväkodissa ja koulussa. Ihan suomalaisia ollaan. Mitä eroa tuossa on, jos kotona opetetaan kieltä lapsille? En ymmärrä mitä karseaa tässä on. Lapsena oppii kielen helpoiten.
Vierailija kirjoitti:
Koska sinulla ei olisi tunnekieltä sitten ollenkaan ja se on surullista. Äidinkielen käsittely tapahtuu aivoissa eri alueella kuin myöhemmin opittujen. Äidinkieli on erittäin voimakkaasti sidoksissa tunteisiin ja siihen, miten maailmaa jäsentää. Ihan aikarakenteista lähtien. Äidinkieli toki voi tuntua vaikealta, jos sitä ei käytä, mutta kirjoitustyyl
Onko itselläsi kokemusta siitä että toinen kieli on yhtä vahva tai vahvempi kuin äidinkieli? Suhtautumisesi kuulostaa enemmän tunteelliselta kuin tieteelliseltä.
Olen tehnyt koko urani kielten oppimisen parissa opettajana ja tutkijana. :) Totta kai suhtaudun siihen myös tunteella. Oma äidinkieli on valtavan tärkeä asia.
Vierailija kirjoitti:
Koska sinulla ei olisi tunnekieltä sitten ollenkaan ja se on surullista. Äidinkielen käsittely tapahtuu aivoissa eri alueella kuin myöhemmin opittujen. Äidinkieli on erittäin voimakkaasti sidoksissa tunteisiin ja siihen, miten maailmaa jäsentää. Ihan aikarakenteista lähtien. Äidinkieli toki voi tuntua vaikealta, jos sitä ei käytä, mutta kirjoitustyyl
Onko itselläsi kokemusta siitä että toinen kieli on yhtä vahva tai vahvempi kuin äidinkieli? Suhtautumisesi kuulostaa enemmän tunteelliselta kuin tieteelliseltä.
Kuulostat katkeralta. Miksi vänkäät jostain toisesta kielestä kun kirjoitat täydellistä suomea? Ei tuo nyt kovin vaikealta vaikuta.
-ohis
Hs;) hyysärien sanomat,sait mut nauramaan...