Oman lapsen ylipaino
Miten tuon saisi pois? Lapsella on 4 kertaa viikossa liikuntaharrastus, lisäksi käy päivittäin juoksemassa omasta halustaan. Lasta itseään häiritsee kun on niin painava (lievä ylipaino). Kotona terveellistä ruokaa, lapsi vaan syö aivan valtavasti. Koulussa syö myös sen verran paljon että opettajat ottanut asian puheeksi. Lapsella on omien sanojensa mukaan nälkä vielä kun kysyn tarvitseeko välttämättä ottaa ruokaa lisää. Nälässäkään en viitsisi pitää. Olen yrittänyt välillä tehdä "pahaa" ruokaa, ettei maistuisi niin hyvin.
Antakaa hyviä vinkkejä?
Lapsi on 10v ja 150cm/52kg.
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Tämä on meilläkin iso ongelma. 8-vuotiaalle tullut painoa kevään ja kesän aikana yhteensä 5 kiloa. Syö vaan yksinkertaisesti kotiruokaa niin paljon. Miten ihmeessä tähän voi puuttua. Kun lapsi sanoo, että on vielä nälkä. Esimerkiksi makaronilaatikkoa menisi helposti kolme annosta.
Teet makaronilaatikkoa sen verran pienemmän annoksen, että siitä ei riitä hänelle kolmea annosta. Heti uunista otettua voit pakata osan erikseen "evääksi", joka syödään toisena päivänä eikä toisena ja kolmantena annoksena.
Minä olin lapsena ja nuorena itse lievästi ylipainoinen. Liikkumisesta huolimatta. Ja kylläsyyttä ei tullut. Makaronilaatikkoa olisin voinut syödä lähes 4hlö:n vuuan.
Nykyään olen normaalipainoinen, BMI22. Lapsuuden ruokavalioon jos palaisin, ylipaino vaivaksi yhä.
Alla muutama vinkki:
1. Mittauta verikokeissa pvk, ferritiini, tsh, t4v, dvit, folaatti ja b12-aktiv.
Ravintoainepuutokset aiheuttaa ruuan himoa.
2. Enemmän proteiinia lapsen ruokaan ja vähemmän hiilareita.
3. Jätä rasvaton maito pois.
Jos sikafarmarit haluaa lihottaa sikoja, juottavat ko maitoa. Sen jälkeen siat syö enemmän kuin tarvitsevat.
4. Vaihda "Pehmeät rasvat" (rypsi- ja auringonkukkaöljy) voihin ja oliiviöljyyn. Muuten kehossa tulehdustila, kun tulee liikaa omega6:sta.
5. Varmista riittävä c-vitamiinin saanti.
Allekirjoittanut ex-ylipainoinen korjasi aikuisena itseltään raudanpuutteen, d-vit puutteen, a-vit puutteen ja b12-puutteen. Lisäksi löytyi yliherkkyys maidolle ja gluteenille, joiden syönti lamasi kilpirauhasta (lihominen helppoa).
Edelleen, jos saan ruuasta liian vähän proteiinia tai rasvaa (!), olen koko ajan nälkäinen.
Jatkan vielä: kannattaa testata lapselta myös keliakia. Hoitamattomana aiheuttaa kilpirauhasongelman = aiheuttaa lihomista.
Osalta ei löydy keliakiaa, mutta igG-vasta-aineet voi olla koholla gluteenille ja esim maidolle. Niiden pois jättö ruokavaliosta kummasti piristää aineenvaihduntaa.
Yksi lääkäri (Antti Heikkilä) kirjoittaa myös siitä, että jokaisella ylipainoisella on insuliiniresistenssi. Sen hoito onnistuu vähähiilihydraattisella ruokavaliolla.
En tiedä, auttaisiko, jos lapsi joisi ennen ateriaa lasin tai pari vettä, salaati syötäisiin ensin ja sitten vasta lämmin ruoka ja jos jää vielä nälkä, saisi ottaa salaattia lisää?
Onko teillä jälkiruokaa? Omassa lapsuudenkodissa oli joka päivä joku kevyt jälkiruoka (yleensä marjakiisseli tai -rahka), eikä oltu ylipainoisia silti. Jälkkäriä sai yhden pienehkön annoksen, paitsi kiisseliä olisi saanut syödä mielinmäärin. Varmaan siksi, ettei sitä kukaan halunnut santsata. Olisiko helpompi kieltää lapselta santsiannos ruokaa sanomalla, että jälkkärillekin "pitää" jäädä tilaa?
Mitään sokeripommeja ei tarvitse tarjota, vaan makeuttaa voi vaikka stevialla, jos haluaa. Oma äitini käytti vain vähän sokeria, eikä muutakaan makeutusta ollut, mutta hyviä ne jälkkärit silti oli.
Kouluruokailuun et tietysti pysty vaikuttamaan, mutta vaikea uskoa, että kouluruualla yksin painoa saa kerrytettyä, jos kotona syödään fiksusti.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin lapsena ja nuorena itse lievästi ylipainoinen. Liikkumisesta huolimatta. Ja kylläsyyttä ei tullut. Makaronilaatikkoa olisin voinut syödä lähes 4hlö:n vuuan.
Nykyään olen normaalipainoinen, BMI22. Lapsuuden ruokavalioon jos palaisin, ylipaino vaivaksi yhä.
Alla muutama vinkki:
1. Mittauta verikokeissa pvk, ferritiini, tsh, t4v, dvit, folaatti ja b12-aktiv.
Ravintoainepuutokset aiheuttaa ruuan himoa.
2. Enemmän proteiinia lapsen ruokaan ja vähemmän hiilareita.
3. Jätä rasvaton maito pois.
Jos sikafarmarit haluaa lihottaa sikoja, juottavat ko maitoa. Sen jälkeen siat syö enemmän kuin tarvitsevat.
4. Vaihda "Pehmeät rasvat" (rypsi- ja auringonkukkaöljy) voihin ja oliiviöljyyn. Muuten kehossa tulehdustila, kun tulee liikaa omega6:sta.
5. Varmista riittävä c-vitamiinin saanti.
Allekirjoittanut ex-ylipainoinen korjasi aikui
Tällaiset järkevät neuvot on täällä turhia. Rasvapelkoinen puuro- ja täysjyväkansa ei vain tajuu :)
Vierailija kirjoitti:
Vaikea puuttua, mutta tee vähemmän ruokaa. Jos se loppuu? Ei voi santsata. Olen hieman paininut tyttären kanssa saman ongelman parissa. Olen itse pulska, mutta nuorena toki olin hoikka. Kiloja tulee iän myötä niin helposti muutenkin... En syö kyllä tuhottomasti ja voisin itsekin syödä paremmin, mutta meille ongelmaksi tuli teini-ikä. Vielä 15v. oli hoikka, mutta sitten alkoi seurustella salilla käyvän pojan kanssa ja seurata kaikkia nettivideoita, joissa korostettiin syömisen merkitystä saliharjoittelulle. Alkoi suorastaan itkeä, että hän syö liian vähän ja tarvii enemmän ruokaa, koska pitää syödä enemmän, kun treenaa. Apua. Olin aivan hukassa. Yritin sanoa, ettethän sä ole alipainoinen ja onhan meillä ruokaa. Sai vain sellaisen käsityksen, että pitää syödä tosi isoja määriä treenatessa ja koki, että hänen ongelmansa on liian vähä syöminen. Ja lisäsi maanisesti annoskokoa ja ruokamääriä. Näin sivusta, kun alkoi lihoa ja hoki vaan, et
YouTubesta löytyy muun muassa vankiladieetti. Sitä varten keitetään litratolkulla valkeaa riisiä ja tehdään paistettua jauhelihaa. Energian lisäämiseksi päälle ripotellaan mausteeksi murskattuja perunalastuja. Samanlaisia ruoka-annoksia prepataan eli tehdään moneksi päiväksi kerrallaan jääkaappiin ja pakastimeen.
Perunalastuja tuossa on siksi, ettei ilmeisesti jenkkivankiloissa ole riittävästi ruoassa energiaa massakaudella olevalle kehonrakentajalle. Jokainen ymmärtää, ettei suomalaisteini vietä yleensä mitään vankilaelämää ja pysty treenaamaan kovaa tuntikausia vuorokaudessa tai ole omassa sellissään. Yleensä on niitä koulunkäymisvelvotteita. Toki osa on huoneessaan nykyään puhelimella tai koneella niin passiivisesti, että se vastaa suunnilleen samanlaista liikkumattomuutta kuin olisi paljusellissä. Se, että ottaa muutaman askeleen vessareissulla välillä ei kuitenkaan juuri ole sitä liikuntaa huoneessaan kököttävällä teinilläkään.
Se, mikä on omituisinta on tavallisesta arkiliikunnasta luopuminen. Ennen lapset ja nuoret ajoivat polkupyörillä, kävelivät jne päivänsä aikana ainakin jonkinlaisia välimatkoja. Nykyään nekin tehdään sähköskuutilla. Eiväthän ne lihakset saa sitä toistuvaa ja lihaskuntoa ylläpitävää treeniä skuutin selässä! Kun ei ole lihaksia, ei myöskään ole yhtä nopeaa perusaineenvaihduntaa kuin ennen oli jopa kaikista pasiivisimmillakin oppilailla, jotka kuitenkin kulkivat edes osan koulumatkasta pyörällä tai kävellen.
Liikaa liikuntaa, jos 4 kertaa harjat, juoksee päivittäin. Missä välissä on lepopäivä?
Vierailija kirjoitti:
Vaikea puuttua, mutta tee vähemmän ruokaa. Jos se loppuu? Ei voi santsata. Olen hieman paininut tyttären kanssa saman ongelman parissa. Olen itse pulska, mutta nuorena toki olin hoikka. Kiloja tulee iän myötä niin helposti muutenkin... En syö kyllä tuhottomasti ja voisin itsekin syödä paremmin, mutta meille ongelmaksi tuli teini-ikä. Vielä 15v. oli hoikka, mutta sitten alkoi seurustella salilla käyvän pojan kanssa ja seurata kaikkia nettivideoita, joissa korostettiin syömisen merkitystä saliharjoittelulle. Alkoi suorastaan itkeä, että hän syö liian vähän ja tarvii enemmän ruokaa, koska pitää syödä enemmän, kun treenaa. Apua. Olin aivan hukassa. Yritin sanoa, ettethän sä ole alipainoinen ja onhan meillä ruokaa. Sai vain sellaisen käsityksen, että pitää syödä tosi isoja määriä treenatessa ja koki, että hänen ongelmansa on liian vähä syöminen. Ja lisäsi maanisesti annoskokoa ja ruokamääriä. Näin sivusta, kun alkoi lihoa ja hoki vaan, et
Ohiksena: tuo on aivan järjetön väite, että syömällä liian vähän lihoisi/ei laihtuisi. Sen levittäjät pitäisi sulkea johonkin laitokseen.
Moni aikuinenkin siihen haksahtaa ja sitten ihmetellään, kun paino ei putoa vetämällä ruokaa ja etenkin proteiineja 150-kiloisen salikorston annoksia, vaikka itse on puolta pienempi (nainen).
Ainainen nälkä viittaa siihen että lapsi käyttää pehmeitä rasvoja. Kovien rasvojen käyttö ruoassa tuo kylläisyyden tunteen. Pehmeiden rasvojen käyttö pitää siis lopettaa kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä: kannattaa testata lapselta myös keliakia. Hoitamattomana aiheuttaa kilpirauhasongelman = aiheuttaa lihomista.
Osalta ei löydy keliakiaa, mutta igG-vasta-aineet voi olla koholla gluteenille ja esim maidolle. Niiden pois jättö ruokavaliosta kummasti piristää aineenvaihduntaa.
Yksi lääkäri (Antti Heikkilä) kirjoittaa myös siitä, että jokaisella ylipainoisella on insuliiniresistenssi. Sen hoito onnistuu vähähiilihydraattisella ruokavaliolla.
Heikkilä on ortopedi. En tiedä, että onko hänellä enää edes Valviran antamia lääkärin oikeuksia Suomessa.
Tietenkin igG-vasta-aineet ovat koholla kaikkien ruokavaliossa paljon käytettyjen ainesten kohdalla. Ei tuo tarkoita mitään allergiaa.
Kannattaa vähentää ja jättää pois ruokavaliosta liika suola ja lisätty sokeri sekä kova rasva. Ne ovat nykyihmisen ruokavalion suurimpia ongelmia. Ruoka-aineallergisille etsitään aina jokin korvaava ruoka-aine jos jonkin joutuu jättämään allergian vuoksi pois. Samoin keliaakikoille. Nämä ovat ravitsemusterapian perustietoja.
Jatkuva vahtiminen ja lapsen nolaaminen asiasta ainakin johtaa siihen, että alkaa piilotella ruokaa. Älkää kommentoiko lasta. Koulussa otettu varmasti sen takia asia esille, että saako kotona ollenkaan ruokaa jos koulussa syö hirveästi. Syökö aamupalaa? Onko säännöllinen ruokarytmi? Ahmimiskäytöstä esiintyy myös jos lapsi on epävarma siitä, milloin ruokaa tulee ja tuleeko sitä. Lapset tarvitsee säännöllisyyttä. Vanhemmat on vastuussa lapsesta ja tällä lapsella ei nyt todella ole mitään paino-ongelmaa, enkä usko että lapsella myöskään on itsellään ongelmaa painon suhteen, mutta siihen pitää puuttua jos lapsi kokee jatkuvaa nälkää vaikka syö. Silloin lääkäriin. Uskon kyllä että ongelma on vanhemmissa, ei lapsessa. Joku tässä mättää.
Vierailija kirjoitti:
150 cm 10-vuotias on pidemmästä päästä. 52 kg ei ole kovin korkea paino saada pituudella kiinni piankin, kunhan ei nousisi. Suurempi ongelma on tuo syömiskäyttäytyminen ja näläntunne, josta hän itse kärsii ja johon koulussakin on kiinnitetty huomiota. Lapsella on jo eräänlaisia syömishäiriön oireita, kun 10-vuotiaana juoksee reaktiona syömisimpulsseilleen. On mielestäni asiaan perehtyvän lastenlääkärin vastaanoton aihe. T. Muun alan erikoislääkäri
Näin sairaanhoitajana itse mietin sitä, että jos liikkuu paljon se nostaa myös nälän tunnetta herkästi. Liikunnalla ei kompensoida juurikaan kaloreita vaikka se hyvä itsessään lapselle onkin että liikkuu. Toisaalta sitten ns. Puhtaalla ruualla paino ei herkästi nouse ilman herkkuja. Mikä on kodin herkkujen tilanne? Voisiko niitä esim vaihtaa kevyempiin jos sellaisia on? Esimerkiksi jäätelö on kevyempi kuin karkki ja niissäkin saatavilla pieniä kokoja/esim. Solerot ovat kevyempiä. Painon puolesta tuo ei ole vielä paha, kasvupyrähdys parin vuoden sisällä ottanee painon alas. Itselle kävi niin kun olin lihava lapsi että teini ikään paino tasoittui kasvyn myötä (toki sitten myöhemmin olen opetellut myös elintapoja kokonaan uusiksi).
Aterioista voi rajata hieman hiilareita, käyttöön täysjyväpastat ja leivät viljaleivistä täysjyvään ym jotka pitää paremmin nälän tunnetta jos vielä ei ole. Aamupala kannattaa aina syödä jos se ei ole vielä mukana niin ei ehkä nälätä niin siellä koulussa ja verensokeri ehdi laskea.
Meillä kyllä joudutaan seuraamaan nuorimman lapsen kohdalla aterioiden väliä. Hän on sitä tyyppiä, jolla on aina nälkä. Kouluvuoden aikana syö aamupalan kotona, esim. pienen annoksen puuroa ja marjoja tai 2 paistettua kananmunaa ja ruisleipäpalasen. Sitten hän syö koulussa lounaan. Kun tulee kotiin, on huutava nålkä. Siihen on kokeiltu erilaisia konsteja. Jossain vaiheessa hän söi silloin kunnon ruuan, siis noin klo 13-14.30 välillä. Jossain vaiheessa taas ohjasin, että ota välipalaa, vaikka maustamatonta jukurrtia ja sen päälle pilkottu banaani ja vähän mysliä. Yleensä hän syö vielä toisenkin välipalan, esim. klo 16 ennen liikuntaharrastukseen lähtöä ja sitten päivällisen klo 18 jälkeen. Meillä yleensä muu perhe syö päivällistä silloin, harvoin on ruoka valmis ennen kuutta. Ja iltapalan hän syö klo 21. Sen iltapalan kanssa ollaan yritetty ohjata, että se olisi aika kevyt, vaikka porkkana juustoriisikakku tai jälkiruokakupillinen vispipuuroa.
Meillä on vanhemmat lapset normaalipainossa, siellä alemmassa päässä, mutta tällä nuorimmalla on taipumusta lihomiseen. Se ei muuta tarvitse kun muutamat synttärijuhlat peräkkäin tai joulun aika tai vastaavaa, jossa tulee herkuteltua, niin paino pyrkii nousemaan. Niin se pyrkii minullakin, minkä takia kaikki vuodet alkaa dieetillä. Siis minähän kerään ylimääräistä etenkin vatsan seudulle jo parin viikon herkuttelujen aikana. Housut puristaa, siitä sen huomaa. Kun oltiin Italiassa lomalla 2 viikkoa, minä ja meidän nuorin lapsi keräsimme painoa jo sen loman aikana, mutta ei muut. Kai ne osaa suhteuttaa, että syö joillain aterioilla kevyemmin ja vähemmän, jos on syönyt vaikka toisella aterialla liikaa. Minulla ei lähtökohtaisesti tunnu missään, jos olen syönyt ison illallisen ja juonut siinä viiniäkin ja ottanut jälkiruokaa, niin seuraavana aamuna aamiainen taas maistuu oikein hyvin.
Minulla tulee kyllä heti ensimmäisenä mieleen, että ongelma on siinä, että syö liian vähän tai paremminkin liian harvoin. Ja toisekseen, minusta olisi kauhea ajatus pakottaa äiti pitämään lasta nälkäisenä!
Jos herää klo 6, ja koulussa on lounas vasta klo 11, niin sitähän on ihan huutava nälkä ja tankkaa monta lautasellista ruokaa. Jos sitten pääsee koulusta klo 14 ja saa lounaan vasta klo 15 niin ei ihme, että tulee haettua lisää.
Siis mä en oikeasti todellakaan vähentäisi vaan lisäisin ruokaa. Lisäsin 2-3 n. 100 kcal välipalaa päivään riippuen vähän ruokarytmistä. Enkä puhuisi mitään laihduttamisesta. Pieni välipala n. tunti ennen ruokaa tuo +100kcal, mutta saattaa aiheuttaa sen että 250kcal lisäannos jää hakematta.
Jos herää klo 6, niin kyllä mä antaisin pienen snacksin heti herättyä 6.15. Ja jos koulu alkaa klo 9.00, niin just ennen lähtöä esim. 8.15. Tämä myös totuttaa siihen, että otetaan pieniä annoksia eikä syödä itse täyteen.
Lääkärit voivat olla hyviä, jos taustalla on sairaus ja haluavat tyrmätä jonkun lääkkeen. Terveydenhoitajat osaavat sen oman jargoninsa. Minä lähtisin etsimään apua ihan ensimmäisenä ravitsemusterapeuttilta, jos oma osaaminen ei riitä.
Tekisin näin:
- säännöllinen ruokarytmi (aamiainen erityisen tärkeä)
- ennen jokaista ateriaa / välipalaa lasi vettä
- jokaisella aterialla / välipalalla kasviksia ja proteiinia
- suosi täysviljatuotteita (pasta, riisi, ruisleipä)
- ei pääruuan santsausta, mutta aina lisänä tarjolla salaattia ja keittoa jota voi syödä vapaasti
- välipaloina erilaisia puuroja
- sokerit minimiin, niiden tilalle marjoja
- ei prosessoitua ruokaa
- kasviksia aina tarjolla (porkkana, kurkku, tomaatti yms)
- harvoin energiatiheitä tuotteita tarjolle
- ei herkkuja kotiin, muuta kuin sen verran kuin kerralla on tarkoitus syödä
- uni tasapainoon ja stressi minimiin, riittävästi lepoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on meilläkin iso ongelma. 8-vuotiaalle tullut painoa kevään ja kesän aikana yhteensä 5 kiloa. Syö vaan yksinkertaisesti kotiruokaa niin paljon. Miten ihmeessä tähän voi puuttua. Kun lapsi sanoo, että on vielä nälkä. Esimerkiksi makaronilaatikkoa menisi helposti kolme annosta.
Teet makaronilaatikkoa sen verran pienemmän annoksen, että siitä ei riitä hänelle kolmea annosta. Heti uunista otettua voit pakata osan erikseen "evääksi", joka syödään toisena päivänä eikä toisena ja kolmantena annoksena.
Makaronilaatikkoa voi keventää laittamalla vaikka pakastekasvikset sen laatikon sisään. Hernemaissipaprikaa vaikka alkuunsa. Kyllä lapsen pitää saada syödä itsensä kylläiseksi, mutta kevennetyllä ruoalla. Muuten lapsi menee keittiöön hiljaa kaivamaan kaappeja ja syö sen evääksi laitetun makaronilaatikon.
Maidosta sen verran, ettei edes kasvuikäinen tarvi yli puolta litraa rasvatonta maitoa, piimää, viiliä tai maustamatonta jogurttia/rahkaa päivässä. Monilla tulee se ylipaino maidon kittaamisesta. Maito täyttää vain hetkeksi vatsaa ja menee sieltä äkkiä ohutsuoleen.
Jos ruoassa on kermaa jne niin maitoa ei juoda sillä aterialla laisinkaan. Ei myöskään oteta siihen lisäksi kahta viipaletta juustoa. Juustosiivut on helpointa laittaa ihan joko aamu- tai iltapalaleivän päälle. Juustoa ei tarvita kuin se kaksi viipaletta max 17% rasvaprosentin juustoa.
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä: kannattaa testata lapselta myös keliakia. Hoitamattomana aiheuttaa kilpirauhasongelman = aiheuttaa lihomista.
Osalta ei löydy keliakiaa, mutta igG-vasta-aineet voi olla koholla gluteenille ja esim maidolle. Niiden pois jättö ruokavaliosta kummasti piristää aineenvaihduntaa.
Yksi lääkäri (Antti Heikkilä) kirjoittaa myös siitä, että jokaisella ylipainoisella on insuliiniresistenssi. Sen hoito onnistuu vähähiilihydraattisella ruokavaliolla.
Tämä yksi lääkäri on sivumennen sanoen saanut varoituksen Valviralta ja hänen kirjansa toi kustantajalle Skepsis ry:n huuhaa-palkinnon. Aika meriitit!
Vierailija kirjoitti:
Lapsen ylipaino on vanhempien syytä.
Kyllä kyseessä on yhteiskunnallinen ongelma. Ensinnäkin kouluruokalat ovat liian pieniä ja on kohtuutonta opettaa lapsia hotkimaan ruokansa 15 minuutissa siksi, että seuraavat pääsisivät syömään. Olisi terveellisempää syödä hitaammin ja myös opetella keskustelemaan ruokapöydässä asiallisesti, eikä vetää pää kiinni lautasessa ruokaa. Sitten vielä kuvitellaan, että muutaman kotitaloustunnin aikana opitaan myös kaunis ruokailukäytös kaiken muun lisäksi.
Koskaan aiemmin Suomessa ei ole ollut yhtä runsasta snackstarjontaa joka välissä. Lapsi kulkee päivän mittaan pahimmillaan kymmenenkin hampurilaispaikan ja karkkia myyvän kaupan tai kioskin ohi. Sitten vielä jossain vaiheessa koululaisille tulee vaihe, jossa laitetaan vaikka vanhemmilla varastetut sentit yhteen ja ostetaan halvinta herkkua ja syödään sitä sitten salaa. Se on jännittävääkin. Ei lapsi ajattele kuten aikuinen sen seurauksia, että hampaat kärsivät ja painoa tulee lisää.
Lapset altistuvat nykyään paljon korkeammalle stressitasolle kuin koskaan aikaisemmin. Huolestuttavat uutiset tulevat oman kännykän kautta liian lähelle. Pedot myös. Kortisolitasot ovat tapissa eikä vanhemmille uskalla puhua kaikesta pelottavasta, jota on netissä nähnyt. Osa vahtaa nettipornoa jo alakoulussa ja lapselle voi olla todella pelottava paikka jos vaikka koulukummi onkin omanlaisensa hulivili ja pakottaa pikkukoululaisen katsomaan jotain sadomasopornoa. Koulukummiksihan on ainakin meilläpäin pakko alkaa. Suurimmalla osalla ekaluokkalaisista käy hyvin, mutta osalle voi tulla näitä inhempiä koulukummeja. Lapsi ei uskalla puhua pornosta vanhemmilleen.
Niinkin pieni asia kuin omien marmorikuulien menettäminen voi valvottaa ja harmittaa lasta jopa öisiin itkukohtauksiin saakka. Vanhempien kannattaisi puhua siitä, että marmorikuulapelit ovat sitten koulupihalla sellaisia ettei omia kuulia saa takaisin kuten kotiväen kanssa marmorikuulilla pelatessa. Antaa lapsen päättää tuon tiedon jälkeen lähteekö sitten omien kuuliensa kanssa uhkapeliin mukaan.
Kyllä lapsetkin syövät rauhoittaakseen stressiään aivan kuten aikuisetkin. Siitähän on jo melkein jokaisena takaraivossa varhainen muisto vauva-ajoilta kun sai lämmintä maitoa ja läheisyyttä kun olo tuntui pahalta. Olisi hyvä jos lapsi saisi sitä läheisyyttä vaikka edes halauksen verran enemmän joka päivä.
Kouluilla on evakuointisuunnitelma, jota pitäisi noudattaa. Herkimmät lapset alkavat murehtia ja pelätä tulipaloja sekä oireilevat sen vuoksi. Tietenkään kouluilla ei puhuta pahimmasta mahdollisesta, miksi harjoitellaan. Kotiväen kannattaa kannustaa lastaan vaikka siten, että mietitte yhdessä kotiinkin samanlaisen suunnitelman. Lapsi oppii luottamaan siihen, että aikuisilla on joka paikassa homma hanskassa ja sammutuspeite joka huoneen seinällä.
Kannattaa korostaa aina sitä, että lapsella on oikeus kieltäytyä katsomasta epämiellyttäviä asioita, ryhtymistä laskikuulapeleihin jne. Se ei tarkoita sitä, että lapsi olisi nynny. Lapsi on fiksu jos puolustaa oikeuttaan nukkua hyvät yöunet. Yöunien tuloa edistää se rauhoittuminen illalla. Tiedän, ettei se ole helppoa kun perheessä on useampi lapsi. Aikuisen kannattaa lukea jotain unettavaa kirjaa myös kouluikäisille, ainakin alakoululaisille että nukkuvat rauhallisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä: kannattaa testata lapselta myös keliakia. Hoitamattomana aiheuttaa kilpirauhasongelman = aiheuttaa lihomista.
Osalta ei löydy keliakiaa, mutta igG-vasta-aineet voi olla koholla gluteenille ja esim maidolle. Niiden pois jättö ruokavaliosta kummasti piristää aineenvaihduntaa.
Yksi lääkäri (Antti Heikkilä) kirjoittaa myös siitä, että jokaisella ylipainoisella on insuliiniresistenssi. Sen hoito onnistuu vähähiilihydraattisella ruokavaliolla.
Tämä yksi lääkäri on sivumennen sanoen saanut varoituksen Valviralta ja hänen kirjansa toi kustantajalle Skepsis ry:n huuhaa-palkinnon. Aika meriitit!
Jotkut näköjään vieläkin uskovat Heikkilän oppeihin. Osa hänen oppejaan on jo mullan alla. Osalle ehditty tekemään pallolaajennus viime tipassa. Toivottavasti nämä Heikkilän oppien uudelleenlämmitykset eivät taas ala uudestaan.
Valmistat ruokaa sen verran, että on lapsellekin riittävästi. Sitten se on vain loppu. Jostakin syystä hänellä on valtava ruokahalu.
Yritä saada hänet syömään hitaammin. Onhan se kotioloissa vähän työlästä laittaa ensin ravintolamalliin alkupalaksi vaikka salaatti, keitto tai leipä, joka syödään ensin ja vasta sitten otetaan pääruokaa. Se syödään rauhallisesti ja varataan aikaa myös jälkiruualle. Kun on useampi eri ruokalaji, jokaista niitä syödään vähemmän, aikaa menee enemmän ja nälän tunne ehtii loppua. Ja vatsalaukku pienenee vähitellen sellaiseksi, että tuntee olevansa täynnä vähemmälläkin.
Myös perinnöllisyys vaikuttaa, vaikka sitä onkin vaikea myöntää. Onko lähisuvussanne, ehkä isovanhemmissanne joku todella lihava? Oma lapseni oli aika pulska, ja koulussa tuli samalle luokalle kaukaisempi sukulainen, vielä pulskempi. Silloin totesin, että muinoin edesmennyt erittäin lihava isovanhempi tunnistaisi jälkeläisensä tässä luokassa hyvin helposti.