Joulupöydän antimet! Mitä uutta teille on tullut aikuisena joulupöytään? Mulle on tullut imelletty perunalaatikko ja maksalaatikko sekä sil-
lit. Omassa lapsuuden perheen joulussa ei noita ollut. Olen tykännyt.
Kommentit (52)
Meillä ollaan siirretty lipeäkala aatonaaton ruoksi. Onhan se vähän kuin paastoruoka. Tykätään siitä, eikä haluta kokonaan luopua, mutta liika on liikaa joulupöydässäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime aikoina ollaan nautittu ennen ateriaa jokin juhlava alkupalatarjoilu, kuten samppanjaa ja kaviaaria, hanhenmaksapalleroita tai muuta mukavaa juhlapurtavaa. Onhan joulu iso juhla! Muuten ollaan säilytetty lapsuudenkodista riisipuurobrunssi klo 12 joulurauhan julistuksen aikaan ja aattoillan perinteinen pääateria suomalaisittain kohtalaisen myöhään, illalla noin 20 aikaan.
Hanhenmaksa on ihan helkkaristi epäeettisesti tuotettua, hyi olkoon. Ne hanhiparat pakkosyötetään.
On myös eettisestikin tuotettua. Kannattaa valita tarkkaan mitä ostaa.
Ei minunkaan lapsuudenkodissa ollut imellettyä perunalaatikkoa joulupöydässä. Pohjoisessa ei kuulunut perinteeseen. Tiesin että se on olemassa, koska naapurin äiti oli sellaiselta alueelta, missä sitä syötiin, ja hän laittoi, naapurissa maistoin. Meillä oli jouluna kalojen kanssa uusia perunoita, jotka oli varta vasten loppukesällä esikeitetty ja pakastettu joulupöytään, aattona ne kiehautettiin loppuun ja maistuivat melko samalta kuin tuoreet uudet perunat kesällä.
Nykyään meillä on jouluna aina imellettyä perunalaatikkoa, koska se on niin hyvää. Joskus keitän myös muutaman tavallisen perunan, koska ne sopivat kalojen kanssa hyvin. Mutta en sentään pakasta uusia perunoita kuten äitini teki.
Vierailija kirjoitti:
Hei tyypit, mä oon kesälomalla. Voisitteko vielä pari viikkoa odottaa joulujuttujen kanssa, plz?!
Häh? Eikö teillä ole vielä lipeäkala likoamassa lipeässä?
Vierailija kirjoitti:
Meillä ollaan siirretty lipeäkala aatonaaton ruoksi. Onhan se vähän kuin paastoruoka. Tykätään siitä, eikä haluta kokonaan luopua, mutta liika on liikaa joulupöydässäkin.
Mekin voitaisi tehdä noin. Tuntuu järkevältä jakaa perinteitä useammalle päivälle eikä ahtaa kaikkea jouluaaton päivällisellä. Lipeäkala on sopivan kevyt aatonaaton ruoka.
Ei ole varsinaisesti tullut uusia, kun vanhojakin jouluperinneruokia on niin paljon. Mutta olen tuunannut joitakin perinteisiä ruokia välillä vähän erilaisiksi. Esimerkiksi porkkanalaatikosta olen tehnyt eri vuosina eri versioita: porkkana-inkivääri-kookoskerma, porkkana-inkivääri-jasmiiniriisi, porkkana-korianteri-lime, porkkana-appelsiini-kookoskerma.
Olen tuunannut lipeäkalan ripottamalla päälle ruskistettua pekonimurua. Nostaa annoksen aivan toiselle tasolle! Tietysti lisäksi myös perinteiset lisukkeet valkokastike, herneet ja maustepippuri myllystä.
Punajuuri-aurajuusto-ananaslaatikko.
En ole markkinamiesten vietävissä. Ihan perus ruuat.
Meille on tullut mukaan pikkublinit, muikunmäti, smetana ja sipuli. Enimmäkseen keskitymme muutenkin kalapainotteiseen alkuruokapöytään. Ruuan määrä jouluna ei ole tavoite, vaan laatu.
Kinkkua esim. hankitaan vain muutama siivu sitä kaipaaville, moni ei syö sitä ollenkaan. Laatikoita ei tehdä, pienet rasiat porkkana- ja perunalaatikkoa riittää koko jouluksi, kaupasta ostetut tuunataan mieleisiksi omilla kikoilla.
Lapsuudessani ei ollut punajuuri-homejuustovuokaa. Sitä tulee nykyään hommattua pieni erä jouluksi. Pienet lisukkeet vaihtelevat oman ja perheen maun mukaan, joskus esim. pikkelöityä punasipulia, josta en lapsena ollut kuullutkaan. Laatikot ym. perinteiset kuuluvat pöytään, mutta rinnalla kulkee vaihtelevia lisäyksiä, jotta kaikki saavat, mitä haluavat. Myös kahvipöydän makeissa herkuissa on jonkin verran vaihtelua parin kolmen vakiojutun lisäksi.
Mun lapsuudenkodissa (Helsingissä) oli aina hirveä määrä ruokaa jouluna. Ihan kaikkea mahdollista, mitä vain keksiä voi. Koko joulu pyöri sen ruuan ympärillä ja kattauksia ja seisovaa pöytää oli läpi koko päivän, koko joulun. Mä olen luopunut tollaisesta kokonaan, koska en näe siinä mitään järkeä. Mulla on aika vaatimattomat, perinteiset jouluruuat ja ainoa uusi mikä tulee mieleen, on bataattilaatikko. Sellaista ei edes ollut olemassa, kun olin lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Meille on tullut mukaan pikkublinit, muikunmäti, smetana ja sipuli. Enimmäkseen keskitymme muutenkin kalapainotteiseen alkuruokapöytään. Ruuan määrä jouluna ei ole tavoite, vaan laatu.
Kinkkua esim. hankitaan vain muutama siivu sitä kaipaaville, moni ei syö sitä ollenkaan. Laatikoita ei tehdä, pienet rasiat porkkana- ja perunalaatikkoa riittää koko jouluksi, kaupasta ostetut tuunataan mieleisiksi omilla kikoilla.
Vähän ohis, mutta mietin että olen niin monesti kuullut kun ne, jotka hankkivat kaupan valmislaatikoita, sanovat, että ei niitä joululaatikoita juurikaan välitä syödä. En minäkään niitä kaupan laatikoita välitä. Mutta kun itse tekee tuoreista aineista ja ottaa aattona uunista rapeakuorisen mehevän lanttulaatikon, niin kyllä sitä menee aina, koska se on herkullista. Jos omistaa sauvasekoittimen, ei ole mitenkään oleellisesti isompi työ tehdä alusta lähtien kuin tuunata ja lämmittää.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsuudenkodissa (Helsingissä) oli aina hirveä määrä ruokaa jouluna. Ihan kaikkea mahdollista, mitä vain keksiä voi. Koko joulu pyöri sen ruuan ympärillä ja kattauksia ja seisovaa pöytää oli läpi koko päivän, koko joulun. Mä olen luopunut tollaisesta kokonaan, koska en näe siinä mitään järkeä. Mulla on aika vaatimattomat, perinteiset jouluruuat ja ainoa uusi mikä tulee mieleen, on bataattilaatikko. Sellaista ei edes ollut olemassa, kun olin lapsi.
Joo, hyvä huomio toi bataatti-ltk.
Mä pidän sellaisesta "extravaganzasta", että pimeimpänä aikana kaikkea on yllinkyllin, koristeita, valosarjoja, lahjoja, ruokia, konvehteja, övereitä piparkakkuja... koska muulloin elo on aika tavanomaista ja välillä vähän niukkaakin.
Mä hellin ajatusta, että jouluna saa yölläkin syödä. :D Tietysti kiinnitän huomiota vähäiseen hävikkiin. Se syödään, mitä ruokapöytään hommataan.
Ei mitään uutta. Kinkku jäänyt pois. No uutta ja uutta joku vegaaninen kinkunkorvike on välillä. Kaikista laatikoista pidän paitsi imelletystä perunalaatikosta.
Kaalilaatikko soseutetusta kaalista, lisukkeena puolukkahilloa. Lämmin punakaalisalaatti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille on tullut mukaan pikkublinit, muikunmäti, smetana ja sipuli. Enimmäkseen keskitymme muutenkin kalapainotteiseen alkuruokapöytään. Ruuan määrä jouluna ei ole tavoite, vaan laatu.
Kinkkua esim. hankitaan vain muutama siivu sitä kaipaaville, moni ei syö sitä ollenkaan. Laatikoita ei tehdä, pienet rasiat porkkana- ja perunalaatikkoa riittää koko jouluksi, kaupasta ostetut tuunataan mieleisiksi omilla kikoilla.
Vähän ohis, mutta mietin että olen niin monesti kuullut kun ne, jotka hankkivat kaupan valmislaatikoita, sanovat, että ei niitä joululaatikoita juurikaan välitä syödä. En minäkään niitä kaupan laatikoita välitä. Mutta kun itse tekee tuoreista aineista ja ottaa aattona uunista rapeakuorisen mehevän lanttulaatikon, niin kyllä sitä menee aina, koska se on herkullista. Jos omistaa sauvasekoittimen, ei ole mitenkään oleellisesti isompi työ t
Mä teen itse vähintään lanttu- ja perunalaatikon (soseista, en kokonaisista juureksista). Se ihana tuoksu, mikä taloon leviää. Tulee mieleen koti, lapsuus, mummu. Ja itse tehdyn laatikon maku on parempi kuin Saarioisten version. Tosin niillä on kyllä hyvää bataatti- ja maksalaatikkoa. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pulavuosien mummot taas paikalla.
Tätä ei kysytty. Vastaappa ap:n kysymykseen.
vastaapa
Meillä sama kuin tuolla edellisellä kommentoijalla, että olemme karsineet pöydästä sellaiset jouluruuat, mitä perheessämme ei kukaan syö. Meillä on itse asiassa aika pelkistetty jouluateria.
Lipeäkalasta olen luopunut suosiolla. Ylipäätään "vähemmän on enemmän" nykyään.