Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Jos on syömishäiriötaustaa, niin miksi silloin ei voi laskea kaloreita?

Vierailija
08.08.2024 |

Moni painon kanssa tuskaileva tyrmää kalorien laskennan syömishäiriötaustaan vedoten. Miksi? Kaloreja laskemalla välttää myös liian vähän syömisen, että pysyy kohtuudessa suuntaan ja toiseen.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
08.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Syömishäiriöisellä se kääntyy pakkomielteeksi. Tunnen yhden 12-vuotiaasta lähtien anoreksiaa ja sekamuotoista syömishäriötä sairastavan. Hän säästää kalorit ja juo vettä sekä polttaa tupakkaa. Sitten hän juo sen sallimansa kalomäärän verran alkoholia ja sairastaa nyt alkoholismiakin.

Kalorilaskuri syömishäiriöiselle on kuin antaisi moottorisahan itsetuhoiselle ja hän sahailisi itseltään raajan kerrallaan sahalla pois.

Vierailija
2/4 |
08.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, mulle ketipinor nukkumiseen teki liikakiloja jotka luonnollisesti halusin pudottaa lääkkeen lopetettuani. Olin jäänyt sokerikoukkuunkin ja kyllä se anoreksia ja bulimia joista nuorena kärsin oli sellainen tekosyy itselleni että ei voi "olla niin ehdoton" että sokeri jää kokonaan pois ja ei saisi kaloreitakaan yhtään miettiä. No vaa'lla en kyllä käynyt, se on mulle edelleen vähän nou-nou. Ja peili ja silmät päästä löytyy. En todellakaan ole se sama ihminen kuin syömishäiriötä sairastaessani olin eikä painonpudotus ja sokeriton ruokavalio mitään häröilyä laukaissut. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
08.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen sairastanut vaikeaa anoreksiaa 12 vuotta ja päässyt nousemaan hieman kuiville.

En voi alkaa laskemaan kaloreita enkä miettimään mitä syön, koska koko ajan on vaarana että se triggeröi uudelleen ja se on taas menoa.  Ei ole aikomustakaan tahallaan päätyä taas siihen samaan, voin sanoa helvettiin.  Sitä ei kukaan ymmärrä joka itse ei ole sairastanut mitä se on. 

Anoreksiaan sairastunut viis veisaa kaikesta "kauneudesta" ja muusta sellaisesta mihin ihmiset luulevat heidän pyrkivän. Minulle ulkonäkö oli viimeinen asia mikä kiinnosti, vaa án lukema ja vaatekoko oli ainoat, ja niitten piti olla mahdollisimman pienet. Koskaan ei ollut liian pienet.  Peili valehteli, sieltä ei totuutta nähnyt.

Oma sairauteni oli mieletön kontrollin tarve.  Suurien lapsuuden ja nuoruuden traumojen takia oli saavutettava kontrolli edes jostain, ja oma keho oli sellainen jota pystyin kontrolloimaan. Jos airastaa anoreksiaa oikeasti, se on mielen sairaus, ei mitään kauneudentavoittelua.

Tämä poistetaan kohta mutta kirjoitin tämän kuitenkin.

Vierailija
4/4 |
08.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö kontrollin tarve voi kohdistua vaikkapa niin, että päivittäisyen kalorien on pysyttävä 1400 ja 1600 kcal  välillä?