Lue keskustelun säännöt.
Unihalvaus-kokemuksia
05.08.2024 |
Sain taas pitkästä aikaa viime yönä unihalvauksen, ja tästä tuli mieleeni aloittaa kyseinen ketju. Eli tähän voi kirjoittaa omia kokemuksia unihalvauksista, mitkä ovat (omien huomioidesi mukaan) altistaneet sinua mahdollisesti näille kokemuksille ja mitä olet kenties tehnyt saadaksesi halvauksen loppumaan.
Eilisessä unihalvauksessa olin 16-tuntisen baarimikkotyövuoron jälkeen niin ylivireystilassa, että en nukahtunut heti tultuani kotiin. Menin siksi ennen nukkumaanmenoa sohvalle pitkäkseni kuuntelemaan podcastia, ja myönnetäköön virheeni: otin shotin votkaa ja olin sohvalla selinmakuulla. Huomasin jossain vaiheessa silmieni olevan kiinni ja hengittämisen olevan vaikeaa. Silmäluomienkin läpi näin ja tunsin jonkin hahmon tulevan rintakehäni päälle ja kuristavan minua. En pystynyt liikkumaan, avaamaan silmiä tai hengittämään, mutta onneksi aikaisempien kokemuksieni vuoksi tajusin kyseessä olevan unihalvaus ja sain lopulta pikkusormeani liikutettua / halvauksen loppumaan.
Ensimmäinen kokemukseni oli (kuten varmaan kaikille) creepyin, koska en tiennyt mitä tapahtuu. Olin vanhempieni luona käymässä (21-vuotiaana?) ja olin nukkumassa ovi kiinni, valot pois päältä ja pää ikkunan suuntaan. Ovi oli selkäni takana. Halvaus alkoi sillä, että tajusin valojen olevan päällä ja oven aukeavan hitaasti. Sain tässä vaiheessa jotenkin silmäni auki, vaikka en muuten pystynytkään liikkumaan. Näin ovesta tulevan huoneeseen todella isokokoisen, Michael Myers -tyyppisen, miehen, jolla oli kädessään veitsi. Näin ikkunan kautta hänen lähtevän kävelemään hitaasti veitsi kädessä sängyn jalkopäätyä ja ikkunaa kohti (ikkunan ja sängyn välissä oli tilaa yöpöydälle / kävellä), selvästikin haluten tappaa minut. Menin tietenkin aivan paniikkiin, ja varmaan jotenkin (aluksi) henkisessä paniikissani menin myös fyysisesti niin paniikkiin, että sain lopulta jalkani potkimaan vimmatusti häntä kohti ja itseni sen vuoksi hereille. En kyllä muista kokeneeni mitään noin pelottavaa, ja pari seuraavaa yötä menikin aika lailla valvoessa uutta halvausta peläten.
Mitä kokemuksia muilla? Onko mikään auttanut halvauksiin, joko ehkäisten tai herättäen kehon? Ja pidetäänhän keskustelunsävy kohteliaana ja tukevana, ei mitään v ittuilua tai lällättelyä, kiitos! <3
Kommentit (68)
Minulla on jotain painajaisen/unihalvauksen välisiä tiloja. Muutaman kerran vuodessa herään siihen, että näen ensin ihan tavallista unta, mutta uni muuttuu äkkiä pahaenteiseksi ja siihen tulee joku hahmo joka pyrkii luokseni. Unessa alan aina refleksinomiseati huutaa Jeesus auta, mutta ääntä ei tule. Juuri kun hahmo on saamassa minut, herään siihen että yritän yhä huutaa mutta ääntä ei vaan tule. Kauhun tunne jatkuu, ja lopulta saan ensin ulos epämääräistä mongerrusta, kunnes lopulta sanon nuo samat sanat kuin unessakin. Tilanne päättyy siihen. En ole varma pystyisinkö liikkumaan, kun en uskalla liikkua. En myöskään ole nähnyt mitään hahmoja, koska olen pitänyt silmät tiukasti kiinni. Tähän liittyy aina tunne että huoneessani on joku, ja että pelkään että jos liikahdan, joku tarttuu minua jalasta, tai jos avaan silmät, näen jotain.
Aiemmin tuossa oli jonkun kertomus siitä että näki pomonsa putte possun tyyppisenä, mutta pelottavana hahmona. Tuo nauratti, mutta samalla muistuttaa minua unesta jonka näin itse ennen mummoni kuolemaa vuosia sitten. Tuossa unessa myöskin possun ja ihmisen välimuodolta näyttävä pieni paha hahmo istui mummoni sylissä. Hahmo näytti hieman samalta kuin Notre Damen kellonsoittajissa se possun näköinen gargoili. Ymmärrän siis täysin tämän kirjoittajan kauhuntunnetta.
Kerran lapsuudestani myöskin heräsin voimakkaaseen tunteeseen siitä että joku seisoo sängyn vieressä ja tuijottaa minua. Tähän ei liittynyt mitään painajaista tai halvausta, mutta en ole koskaan koskaan kokenut vastaavaa kauhua. En uskaltanut liikkua pitkään aikaan. Lopulta sain valot päälle eikä huoneessa näkynyt mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
menisin kyllä ensitöikseni lääkärille hakemaan uniapnea-tutkimus lähetteen jos tollasia kohtauksia olisi
Unihalvaus on perua vauva-ajalta. Vastasyntynyt vauva on "kestopsykoosissa" eli hän ei hahmota mikä on hänen sisäistä ja mikä on ulkoista maailmaa. Esim. kova tömähdys, vauva ei tiedä tuliko se hänestä itsestään vain hänen ulkopuolelta. Vauva ei tiedä vielä mitä esim. varjot on. Ikkunaverho heilahtaa mustana varjona, varjot muovaavat ihmisten kasvot "vääristyneiksi". Äiti tulee katsomaan vauvaa hämärään huoneeseen, vauva näkee äidin langettaman pitkän mustan varjon yllään. Vauvalla ei ole vielä sanoja jäsentää kokemuksiaan, siksi ne unohtuu tietoisuudesta MUTTA jäävät alitajuntaan käsittelemättöminä traumoina jotka voi putkahtaa toisinaan "kummittelemaan". Painontunne rintakehällä ja kaulassa on vauvan ensimmäisiä kokemuksia vaatteista ja peitteistä. Outoa ja tukahduttavaa.
"Halvaantuminen" on ajalta kun kädelliset esi-isämme eli vielä puissa. Kun nukkuu puussa elimistö "halvaantui" ettei nukkuja kierähtäisi ja putoaisi. Kun "ihmiskunta astui alas puusta", evoluutio alkoi suosimaan yksilöitä jotka kykenivät heräämään salamannopeasti ja pomppaamaan samantien jaloilleen. Unihalvaus on sitä että osa aivoista on täysin hereillä mutta osa nukkuu ja tietoisuus askartelee aivojen syvimmissä kerroksissa.
Olen saanut unihalvauksen muutamia kertoja elämäni aikana, lapsena vain kerran. Mielestäni ne tulevat ilman erityistä syytä, mutta päiväunet tai herääminen ja nukahtaminen uudestaan altistaa tälle.
Kokemuksiin liittyy se, että luulen olevani hereillä, mutta en pysty liikuttamaan kehoani. Vaikka yritän mielessäni rimpuilla hereille, voi kestää kauan, että lopulta herään. On oikeastaan aika erikoista ymmärtää olevansa halvauksen aikana unessa, kuitenkaan pystymättä herättämään itseään.
Halvauksiin liittyy myös tunne siitä, että joku on huoneessa, tumma hahmo oven suussa tai sängyn vierellä, juuri näkökentän ulkopuolella.
Onko unihalvaus sellainen että silmät pysyvät väkisin auki? Vai miksi pidätte silmiä auki? Jos heräisin tuossa tilassa ja tietäisin mistä on kyse, en taatusti ainakaan avaisi silmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selällään nukkuessa taitaa ainoastaan tapahtua. Keho puutuu pitkään liikkumatta ollessaan.
Samoin pahimmat painajaiset nähdään selällään nukkuessa. Onkohan tätä tutkittu. Elimistö ehkä varoittaa jostakin. Tuskin sydämen toiminnasta ainakaan. Vasemmalla kyljellä on kuulemma haitallisempaa nukkua.
Jos unihalvaus-kummituksen tarkoitus olisi tappaa niin olisihan se siinä onnistunut. Todennäköisempää on että tämä on joku suora yhteys alitajuntaan tai johonkin muuhun epänormaaliin tahoon.
Itse olen kokenut ilmiön juuri ennen kuin näin normaalin tuntuista unta sukeltamisesta. Sukeltamisunet on liitetty uniapneaan.
Mistä lähtien alitajunta on epänormaalia,!?
Kyllä on ihan tasan normaali ihmisen psyyken taso eikä mitään epänormaalia.
Vierailija kirjoitti:
Onko unihalvaus sellainen että silmät pysyvät väkisin auki? Vai miksi pidätte silmiä auki? Jos heräisin tuossa tilassa ja tietäisin mistä on kyse, en taatusti ainakaan avaisi silmiä.
Mä saatan raotella silmiä unihalvauksen aikana.
Kovin montaa kertaa näitä ei onneksi ole ollut, ensimmäinen säikäytti kyllä pahoin. Opin herättämään itseäni näistä.
Mielenkiintoinen tuo teoria vauva-ajasta ja unihalvauksista.
Saan näitä toistuvasti. Olen nähnyt epätavallisen kirkkaita valoja, epäselviä hahmoja ovensuussa. Myös ääniä. Nyt viimeiseksi aivan sänkyni vieressä oli vaalea hahmo, jonka tunnistin hattivatiksi. Pakotin itseni sanomaan ääneen "hattivatti", jonka jälkeen kohtaus laukesi. Tämä oli huvittavin tähän mennessä. Voi olla, että aivoni kykenivät muokkaamaan pelottavan kummitusmaisen hahmon siedettävämmäksi arvioimalla sen hattivatiksi. Nukuin loppuyön ihan hyvin eli en jää enää miettimään näitä kauhulla, kun tiedän mistä on kyse.