Unihalvaus-kokemuksia

Minua auttaa kun sanon äiti, pissa, saatana tai kyryvännuppi. Mikä tahansa mikä palauttaa tietoisen mielen, auttaa.

Niitä ei tule jos ei nuku selällään, muuten. Minulla loppui tällä neuvolla.

Vierailija kirjoitti:

Unihalvaus on mukava. En pelkää ollenkaan. Alussa oli pelottava, kuten painajaisetkin, mutta nykyään nautin molemmista.

Kyse on siitä otatko tilanteesta hallinnan vai etkö. Painajaisissa ja unihalvauksissa kyse on siitä otatko sen hallintaan eli käytännössä ajattelet että tämä on unta ja hallitsen.

Unihalvauksesta pääsee helposti lucid-uneen. Painajaisesta saa hauskan unen ja voi keskustella olentojen kanssa tai toimia seuraajana.

Miten muka??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tosi iso juttu ja ilmeisesti näitä on pakko alkaa ajattelemaan eri tavalla, kun niin moni täällä (ja muillakin keskustelupalstoilla) on kertonut rukoilemisen tai Jeesus-nimen toistelun vievän halvausoireet pois. Ei eikö ne olekaan aivojemme tuote, kuten yleensä väitetään? Onko olemassa jotain pahaa, kun monet halvaantuvat (ja minä myös olen kokenut) jotain pahaa, kummallista uhkan tunnetta, johon liittyy tunne kuin joku olisi huoneessa tms. Onko se siis demoni vai mikä se on? pohtii nimimerkki Toistuvaishalvaus netissä.

Ne nimenomaan ovat demoneja ja pelkäävät Jeesusta, joten siksi Hänen nimen sanominen saa ne pakenemaan. Unihalvaus on mielestäni vähättelevä nimi hyvin pelottavalle kokemukselle, uskossa ollessa niitä ei säikähdä, koska tietää voivansa ajaa ne pois. Emme mekään niiltä kokonaan suojassa ole.

 

Minulla on kaksi kokem

Kirjoitit: "viereeni tuli pimeässä joku hahmo ja painoi kädellä rintakehääni." Saitko vauvana ns. tassuhoitoa? Siinä aikuinen hiljentää vauvan häntä  painamalla. Se on varmasti karmea kokemus.

Vierailija kirjoitti:

Unihalvaus on mukava. En pelkää ollenkaan. Alussa oli pelottava, kuten painajaisetkin, mutta nykyään nautin molemmista.

Kyse on siitä otatko tilanteesta hallinnan vai etkö. Painajaisissa ja unihalvauksissa kyse on siitä otatko sen hallintaan eli käytännössä ajattelet että tämä on unta ja hallitsen.

Unihalvauksesta pääsee helposti lucid-uneen. Painajaisesta saa hauskan unen ja voi keskustella olentojen kanssa tai toimia seuraajana.

Kauhu on kauhua, ei sitä tarvitse "hallita". Se olisi kehon hätähuudon manipulointia. Mitä pitäisi  muuttaa, on ehkä se, mitä ajallaan tekee: varmasti on niin että mitä paremmin voi päivisin, sitä epätodennäköisemmin kokee unihalvauksen. Ei myöskään pitäisi syödä hormooneja (sukupuolih./melatoniini) koska ne herkistää uhan kokemiselle, jos siihen on taipumusta.

Vierailija kirjoitti:

Unihalvaus on mukava. En pelkää ollenkaan. Alussa oli pelottava, kuten painajaisetkin, mutta nykyään nautin molemmista.

Kyse on siitä otatko tilanteesta hallinnan vai etkö. Painajaisissa ja unihalvauksissa kyse on siitä otatko sen hallintaan eli käytännössä ajattelet että tämä on unta ja hallitsen.

Unihalvauksesta pääsee helposti lucid-uneen. Painajaisesta saa hauskan unen ja voi keskustella olentojen kanssa tai toimia seuraajana.

Unihalvauksesta pääsee myös helposti kehostapoistumiskokemukseen. Se on vain eräänlainen selkouni (lucid dream), mutta se on niin aidon tuntuinen, että monet luulee, että se on aitoa. 

Aiheesta on toinenkin hyvä keskustelu:

Unihalvaus, joka ei vaikuta unihalvaukselta | Aihe vapaa | Vauva

https://www.vauva.fi/keskustelu/3094374/unihalvaus-joka-ei-vaikuta-unih…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unihalvaus on mukava. En pelkää ollenkaan. Alussa oli pelottava, kuten painajaisetkin, mutta nykyään nautin molemmista.

Kyse on siitä otatko tilanteesta hallinnan vai etkö. Painajaisissa ja unihalvauksissa kyse on siitä otatko sen hallintaan eli käytännössä ajattelet että tämä on unta ja hallitsen.

Unihalvauksesta pääsee helposti lucid-uneen. Painajaisesta saa hauskan unen ja voi keskustella olentojen kanssa tai toimia seuraajana.

Unihalvauksesta pääsee myös helposti kehostapoistumiskokemukseen. Se on vain eräänlainen selkouni (lucid dream), mutta se on niin aidon tuntuinen, että monet luulee, että se on aitoa. 

Ai sitä se tarkoittaa. Mutta eikö ole pelottavaa kokea poistuneensa kehosta? Miltä kehoon palaaminen tuntuu? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unihalvaus on mukava. En pelkää ollenkaan. Alussa oli pelottava, kuten painajaisetkin, mutta nykyään nautin molemmista.

Kyse on siitä otatko tilanteesta hallinnan vai etkö. Painajaisissa ja unihalvauksissa kyse on siitä otatko sen hallintaan eli käytännössä ajattelet että tämä on unta ja hallitsen.

Unihalvauksesta pääsee helposti lucid-uneen. Painajaisesta saa hauskan unen ja voi keskustella olentojen kanssa tai toimia seuraajana.

Unihalvauksesta pääsee myös helposti kehostapoistumiskokemukseen. Se on vain eräänlainen selkouni (lucid dream), mutta se on niin aidon tuntuinen, että monet luulee, että se on aitoa. 

Ai sitä se tarkoittaa. Mutta eikö ole pelottavaa kokea poistuneensa kehosta? Miltä kehoon palaaminen tuntuu? 

Ensimmäinen kerta kun kokeilin "poistua kehosta", se tuntui vähä pelottavalta, ja en uskaltanut siksi poistua kokonaan, mutta seuraavalla kerralla uskalsin. Se on vain selkouni jossa vaikuttaa siltä, että leijun ylös mun sängystä minun huoneeseen. Kehoon palaaminen tuntuu samalta kuin unesta herääminen. En koskaan kokeillut tietoisesti palata kehoon, koska nuo kehostapoistumiskokemukset kesti vain 2 minuuttia suunnilleen, ja olin lähinnä vain kiinnostunut kokeilemaan, että olenko oikeasti kehon ulkopuolella.

Kirjoitit: "viereeni tuli pimeässä joku hahmo ja painoi kädellä rintakehääni." Saitko vauvana ns. tassuhoitoa? Siinä aikuinen hiljentää vauvan häntä  painamalla. Se on varmasti karmea kokemus.

============

Kas kummaa, satuit kommentoimaan kirjoitustani. Olen uudesti syntynyt kristitty (sain uudesti syntymisen lahjan n. 10 vuotta sitten) ja uskovaisesta perheestä. Meillä asui kotiapulainen siihen asti, että menin kouluun. (Synnyin 60-luvun alussa.) Hän oli maailman kiltein ja ihanin ihminen. Helluntailainen ja kertoi minulle Raamatun lumoavia tarinoita.

Pidän hyvin epätodennäköisenä, että minulle olisi kukaan tehnyt väkivaltaa missään vaiheessa lapsuuttani. Olin iloinen, aurinkoinen ja kiltti lapsi. Äidin mukaan olisin vauvana vain halunnut nukkua. Nukahdin aina imetettäessä ja äiti joutui herättelemään hellästi, että jatkaisin syömistä.

 

Enkeliksi äiti vielä ennen kuolemaansa viitisen vuotta sitten minua hellitteli. Isä oli tiukasti väkivaltaa vastaan. Ei edes tukkapöllyä sisareni kanssa saatu.

Jätit huomiotta sen seikan, että untuvapeitossani oli kämmenen painauma rintakehäni päällä demonin lähdettyä ja käteni olivat peiton alla. Olin siis jumissa demonin otteessa. Silloin en osannut pyytää Jeesusta apuun vaan odotin hiljaa paikallani, että olio lähtee pois. Tarkoituksella katsoin ennen liikkumista sitä kohtaa peitossa, jossa kämmenen paino oli ollut. Siinä se oli. Uskoin aiemmin, että unihalvaus on juuri sitä mitä sinäkin yrität todistaa eli oman mielen tekemiä temppuja, mutta oma mieli ei osaa painaa kämmenen jälkeä untuvapeittoon. Se hieman järkytti, kun tajusin, että hitsi, ne tosiaan ovat demoneja eikä mielikuvitusta.

Ei niitä pelätä tarvitse. Itse asiassa ne juuri haluavat peloitella ja nauravat pelkäävälle ihmiselle. Tomerasti vaan käskekää Jeesuksen nimessä häipymään ja niiden on pakko mennä. Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unihalvaus on mukava. En pelkää ollenkaan. Alussa oli pelottava, kuten painajaisetkin, mutta nykyään nautin molemmista.

Kyse on siitä otatko tilanteesta hallinnan vai etkö. Painajaisissa ja unihalvauksissa kyse on siitä otatko sen hallintaan eli käytännössä ajattelet että tämä on unta ja hallitsen.

Unihalvauksesta pääsee helposti lucid-uneen. Painajaisesta saa hauskan unen ja voi keskustella olentojen kanssa tai toimia seuraajana.

Kauhu on kauhua, ei sitä tarvitse "hallita". Se olisi kehon hätähuudon manipulointia. Mitä pitäisi  muuttaa, on ehkä se, mitä ajallaan tekee: varmasti on niin että mitä paremmin voi päivisin, sitä epätodennäköisemmin kokee unihalvauksen. Ei myöskään pitäisi syödä hormooneja (sukupuolih./melatoniini) koska ne herkistää uhan kokemiselle, jos siihen on taipumusta.

Mä opin hallitsemaan uniani, kun näin painajaisia. Piru tuli uniin ja sain unihalvauksia. Sitten voitin sen unessa ja siihen loppui. Sen jälkeen olen nähnyt hyvin vähän painajaisia ja nythän osaan hallita sen ja tiedostan, että on unta, niin voin ihan hyvin leikkiä siinä mitä tuleekaan mieleen.