Unihalvaus-kokemuksia
Sain taas pitkästä aikaa viime yönä unihalvauksen, ja tästä tuli mieleeni aloittaa kyseinen ketju. Eli tähän voi kirjoittaa omia kokemuksia unihalvauksista, mitkä ovat (omien huomioidesi mukaan) altistaneet sinua mahdollisesti näille kokemuksille ja mitä olet kenties tehnyt saadaksesi halvauksen loppumaan.
Eilisessä unihalvauksessa olin 16-tuntisen baarimikkotyövuoron jälkeen niin ylivireystilassa, että en nukahtunut heti tultuani kotiin. Menin siksi ennen nukkumaanmenoa sohvalle pitkäkseni kuuntelemaan podcastia, ja myönnetäköön virheeni: otin shotin votkaa ja olin sohvalla selinmakuulla. Huomasin jossain vaiheessa silmieni olevan kiinni ja hengittämisen olevan vaikeaa. Silmäluomienkin läpi näin ja tunsin jonkin hahmon tulevan rintakehäni päälle ja kuristavan minua. En pystynyt liikkumaan, avaamaan silmiä tai hengittämään, mutta onneksi aikaisempien kokemuksieni vuoksi tajusin kyseessä olevan unihalvaus ja sain lopulta pikkusormeani liikutettua / halvauksen loppumaan.
Ensimmäinen kokemukseni oli (kuten varmaan kaikille) creepyin, koska en tiennyt mitä tapahtuu. Olin vanhempieni luona käymässä (21-vuotiaana?) ja olin nukkumassa ovi kiinni, valot pois päältä ja pää ikkunan suuntaan. Ovi oli selkäni takana. Halvaus alkoi sillä, että tajusin valojen olevan päällä ja oven aukeavan hitaasti. Sain tässä vaiheessa jotenkin silmäni auki, vaikka en muuten pystynytkään liikkumaan. Näin ovesta tulevan huoneeseen todella isokokoisen, Michael Myers -tyyppisen, miehen, jolla oli kädessään veitsi. Näin ikkunan kautta hänen lähtevän kävelemään hitaasti veitsi kädessä sängyn jalkopäätyä ja ikkunaa kohti (ikkunan ja sängyn välissä oli tilaa yöpöydälle / kävellä), selvästikin haluten tappaa minut. Menin tietenkin aivan paniikkiin, ja varmaan jotenkin (aluksi) henkisessä paniikissani menin myös fyysisesti niin paniikkiin, että sain lopulta jalkani potkimaan vimmatusti häntä kohti ja itseni sen vuoksi hereille. En kyllä muista kokeneeni mitään noin pelottavaa, ja pari seuraavaa yötä menikin aika lailla valvoessa uutta halvausta peläten.
Mitä kokemuksia muilla? Onko mikään auttanut halvauksiin, joko ehkäisten tai herättäen kehon? Ja pidetäänhän keskustelunsävy kohteliaana ja tukevana, ei mitään v ittuilua tai lällättelyä, kiitos! <3
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kokenut niitä aina silloin tällöin, niihin liittyy stressi ja ovat enemmän ääniä kuin näkyjä. Unihalvauksen varma merkki on korvissa kuuluva jyske, joka on ilmeisesti oman sydämen syke, ei kuulosta kuitenkaan sydämen sykkeeltä vaan joltain kauhuelokuvan musiikilta. Tulee myös mielikuvia, että joku on asunnossa, joku tarkkailee ym.
Pahin oli levitointikokemus, jossa tunsin, että nousen ilmaan. Tilanteeseen liittyi jokin painajaisen kaltainen aiemmasta esimiehestä, joka edusti porsasmaisesta Putte -olemuodostaan huolimatta jotakin syvää ja alkukantaista pahuutta, uusi esimieheni sen hetkisessä työssä taas edusti ns. hyvää puolta. Tuo vanha esimies oli tosielämässäkin kiero ja tuomittiin myöhemmin petoksista. Huusin Jeesusta apuun mielessäni, vaikka en ollut mitenkään uskova siihen aikaan, oikeastaan päin vastoin, olin hylännyt kaiken henkisyyden ja uskonnot. Tilanne päättyi tuohon.
Muistan kun kävin myöhemmin terapiassa
Nykyään näkyy olevan jopa Terveyskirjastosta aiheesta, kävin terapiassa vuonna 2016-2018 ja tosiaan yleislääketieteen erikoislääkäri ja psykiatriaan erikoistuva totesi suoraan, ettei ole koskaan kuullutkaan ilmiöstä.
Minulla oli vuosien ajan voimakkaita unihalvauskohtauksia, ja syylliseksi paljastui keskushermostoon vaikuttava verenpainelääke.
Kaverini pelotteli minua unihalvauksella koko viime yön pysyin valveilla peläten. En uskalla liikkua yksin kotona..
Unihalvaus on käytännössä kauhukokemus jota ei voi estää mitenkään mutta on täysin selvää että kannattaa huolehtia terveydestä ja hyvinvoinnista eli koko elämäntyylistä. Terveet toimintatavat tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia.
On ymmärrettävää että kokemuksesta saattaa seurata pelkoa ja pahoinvointia mutta kannattaa vain luottaa siihen että jokaisesta mahdollisesta kokemuksesta selviytyy läpi aina kuitenkin.
Minulla on vastaavanlaisia kokemuksia itsellänikin ja tietoa näistä asioista.
Taustalla on joskus myös kaltoinkohtelua ja pahantahtoisuutta kokemuksen kokijaa kohtaan.
Lapsetkin voivat kokea kauhukohtauksia joten ne ovat mahdollisia aikuisillekin. Variaatioita on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Kova stressi ja unettomuushan noita aiheuttaa. Mulla myös esim. melatoniini on tehnyt noita, tosin ne hallusinaatiot oli edes vähän miellyttävimpiä kuin perus "makuuhuoneessani on joku paha joka haluaa minulle pahaa ja olen hengenvaarassa". Melatoniinihalluissa näin vain sudenkorennon jossa oli ikäänkuin kauniita värivalopisteitä :D Tuollaiset harhat toistuivat kolmena yönä ja luovuin kokeilusta.
Mikä tahansa voi aiheuttaa näitäkin kokemuksia. Ei ole mitään yksittäistä syytä.
Kannattaa kuitenkin muistaa että kyseessä on kokemus eikä kukaan tee oikeasti mitään pahaa, samalla tavalla kuin painajaisetkin ovat vain unia onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Mulla tuli unihalvauksia paljon aikoinaan. Pelottavin oli se kun en pystynyt liikkumaan enkä hengittämään ja taustalla kuului paholaisen naurua joka voimistui ja voimistui. Sit en tiedä sekoittuko se uneen mutta olevinaan heräsin istumaan ja se loppui mut hetken päästä olin taas samassa jamassa makuullaan ilman että pystyin liikkumaan ja paholaisen nauru kuului taas. Sit heräsin ja se paniikin tunne oli kauhee koska en tiennyt että heräsinkö oikeesti vai jatkuuko se vielä.
Uskon että tämä on ollut kauhistuttavaa. Jotenkin nämä kokemukset ovat aina hyvin mielenkiintoisia vaikkakin jännittäviä ja peloittavia.
Vierailija kirjoitti:
Noi on veemäisiä koska itse ainakin koen ihan äärimmäistä kauhua ja koita sellasen jälkeen sitten nukahtaa uudestaan. Paskimmillaan tulee pari-kolme kertaa peräkkäin. Lapsena koin hirveän usein vaan sitä putoamisen tunnetta nukahtaessa.
Tuota putoamisen tunnetta minullakin on ollut joitakin kertoja elämässäni, nekin ovat aika inhoittavia.
Vierailija kirjoitti:
Jos nukkuu selällään niin se kuulema lisää riskiä saada unihalvaus
Ei pidä paikkaansa. Ihminen myös liikkuu luonnollisesti yönkin aikana ja saattaa kääntyä selälleenkin.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni selällään nukkuminen ja päiväunet altistaa unihalvauksille, noita on tullut ihan pikkulapsesta alkaen.
Itsensä pystyy herättämään niistä kunhan vaan pinnistää tarpeeksi. Se tuntuu ihan mahdottomalta ja siltä että pään päällä olisi vähintään kerrostalo, mutta kunhan vaan jaksaa puskea sen kynnyksen yli niin herää aina. Tämä voi vaatia vähän harjoittelua kun tuntuu niin toivottomalta.
Tai siis sitä yrittää päästä tilanteesta pois ja kyllä se kokemus sitten päättyykin jossakin kohdassa.
Vierailija kirjoitti:
Tukahdutan seksuaalisuuttani valve-elämässä traumojen vuoksi. Tämä johtaa toisinaan siihen, että naispuolinen demoni yrittää harrastaa seksiä kanssani unihalvauksen aikana.
Kertoisitko tarkemmin mitä tarkoitat tällä asiallasi? Kiinnostaa tämä asia.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen herännyt yht' äkkiä paniikissa, keskellä yötä. Sängyn vieressä on monta, tummaa hahmoa. Kuulen päässäni äänen : Älä pelkää, olet vain laittanut tummia pyykkejä kuivumaan kattoon. Aamulla kun heräsin, niin ihmettelin, että en ikinä laita mitään pyykkejä kuivumaan kattoon.
Ihan mielenkiintoinen tarina!
Mulla näitä on eri tasoisia, ääniaistimuksista syvään kauhuun, johon liittyy fyysinen kipu ja puutuminen ja tunne kuolemasta. Näissä kyvyemmissä olen kuin valveen ja unen rajatilassa kokemuksen aikana ja usein tulee tunne, etten ole yksin, vaan huoneessa on muitakin. Asuntooni on tunkeuduttu ja joku katselee. Saattaa jopa kuulua kun ovi avataan, askeleita jne. Muutkin ääniharhat liittyvät, puhelin soi, jostain kuuluu kolinaa, ryminää, jotain kilahduksen kaltaista. Nämä toistuvat usein kolme kertaa. Unihalvauksiin liittyy itselläni uni unessa kokemus eli luulen heränneeni ja käyn läpi aiempaa kokemusta mielessä ja tapahtuu jotakin, josta tajuaa olevansa edelleen unessa. Kerran näitä oli kolme ikään kuin saman unen sisällä, mikä oli jokseenkin mielenkiintoinen kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Mulla näitä on eri tasoisia, ääniaistimuksista syvään kauhuun, johon liittyy fyysinen kipu ja puutuminen ja tunne kuolemasta. Näissä kyvyemmissä olen kuin valveen ja unen rajatilassa kokemuksen aikana ja usein tulee tunne, etten ole yksin, vaan huoneessa on muitakin. Asuntooni on tunkeuduttu ja joku katselee. Saattaa jopa kuulua kun ovi avataan, askeleita jne. Muutkin ääniharhat liittyvät, puhelin soi, jostain kuuluu kolinaa, ryminää, jotain kilahduksen kaltaista. Nämä toistuvat usein kolme kertaa. Unihalvauksiin liittyy itselläni uni unessa kokemus eli luulen heränneeni ja käyn läpi aiempaa kokemusta mielessä ja tapahtuu jotakin, josta tajuaa olevansa edelleen unessa. Kerran näitä oli kolme ikään kuin saman unen sisällä, mikä oli jokseenkin mielenkiintoinen kokemus.
Minullakin on ollut monipuolisesti kokemuksia, monia sanoja elementtejäkin mukana. Ymmärräm sinua, et ole yksin näiden kokemustesi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jos nukkuu selällään niin se kuulema lisää riskiä saada unihalvaus
Tämä kuulostaa kamalalta, mutta totuus on, että osa vanhemmista kuristaa vauvoja - ja he yleensä tekevät sen silloin, kun vauva makaa selällään. Se saa miettimään, voiko unihalvaus olla kehon kieli uhasta, jonka se on hyvin varhain kokenut, ja josta jokin väkivalta (esim. itsensä uuvuttaminen) taas muistuttaa.
Kehon asento makuulla oltaessa vaikuttaa aivojen verenkiertoon, ja sillä taas on vaikutusta siihen, kuinka herkästi eri alueet aktivoituvat. En tiedä, kuinka paljon yksilöllinen kehomuisti asennoista vaikuttaa kokemisen laatuun/herkkyyteen... Esimerkiksi, minua naurattaa helpommin, jos makaan vatsallani, kun taas selällä maatessani ei naurata niin helposti, kuin pystyasennossa ollessani. Vai onko tämä esimerkki ihmisten yleinen ominaisuus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nukkuu selällään niin se kuulema lisää riskiä saada unihalvaus
Tämä kuulostaa kamalalta, mutta totuus on, että osa vanhemmista kuristaa vauvoja - ja he yleensä tekevät sen silloin, kun vauva makaa selällään. Se saa miettimään, voiko unihalvaus olla kehon kieli uhasta, jonka se on hyvin varhain kokenut, ja josta jokin väkivalta (esim. itsensä uuvuttaminen) taas muistuttaa.
Kehon asento makuulla oltaessa vaikuttaa aivojen verenkiertoon, ja sillä taas on vaikutusta siihen, kuinka herkästi eri alueet aktivoituvat. En tiedä, kuinka paljon yksilöllinen kehomuisti asennoista vaikuttaa kokemisen laatuun/herkkyyteen... Esimerkiksi, minua naurattaa helpommin, jos makaan vatsallani, kun taas selällä maatessani ei naurata niin helposti, kuin pystyasennossa ollessani. Vai onko tämä esimerkki ihmisten yleinen ominaisuus?
Lisään, että minulla ei ole kokemusta unihalvauksesta, mutta aihe kiinnostaa, koska opiskelen alaa, johon sisältyy mm. neurologia.
Aiheesta kiinnostuneille suosittelen tutustumaan katapleksian kuvaukseen.
Elämäni ainut unihalvaus tuli kun otin reippaasti melatoniinia ennen nukkumaanmenoa. Kannattaa kokeilla jos kiinnostaa
Baari altistaa ja pitkä vuoro, väsymys. Asento. Miten tyyny tukee niskaa ja saako happea. Alkoholia jos itsekin juo, sekin tai joku muu. Entä tv:n vaikutus tai exä, trauma. Joskus rukous voi olla ok ja sanoo ettei mikään saa koskea itseä. Entä somen väki, mitä porukkaa siellä. Unihäiriöistä ja hormonit, vaikea sanoa.
Unihalvaus on mukava. En pelkää ollenkaan. Alussa oli pelottava, kuten painajaisetkin, mutta nykyään nautin molemmista.
Kyse on siitä otatko tilanteesta hallinnan vai etkö. Painajaisissa ja unihalvauksissa kyse on siitä otatko sen hallintaan eli käytännössä ajattelet että tämä on unta ja hallitsen.
Unihalvauksesta pääsee helposti lucid-uneen. Painajaisesta saa hauskan unen ja voi keskustella olentojen kanssa tai toimia seuraajana.
Itse olen kokenut niitä aina silloin tällöin, niihin liittyy stressi ja ovat enemmän ääniä kuin näkyjä. Unihalvauksen varma merkki on korvissa kuuluva jyske, joka on ilmeisesti oman sydämen syke, ei kuulosta kuitenkaan sydämen sykkeeltä vaan joltain kauhuelokuvan musiikilta. Tulee myös mielikuvia, että joku on asunnossa, joku tarkkailee ym.
Pahin oli levitointikokemus, jossa tunsin, että nousen ilmaan. Tilanteeseen liittyi jokin painajaisen kaltainen aiemmasta esimiehestä, joka edusti porsasmaisesta Putte -olemuodostaan huolimatta jotakin syvää ja alkukantaista pahuutta, uusi esimieheni sen hetkisessä työssä taas edusti ns. hyvää puolta. Tuo vanha esimies oli tosielämässäkin kiero ja tuomittiin myöhemmin petoksista. Huusin Jeesusta apuun mielessäni, vaikka en ollut mitenkään uskova siihen aikaan, oikeastaan päin vastoin, olin hylännyt kaiken henkisyyden ja uskonnot. Tilanne päättyi tuohon.
Muistan kun kävin myöhemmin terapiassa ja kerroin näistä kokemuksista, psykiatriksi opiskeleva lääkäri ei tunnistanut koko ilmiötä. Varmaan leimataan ihminen suoraan ties miksi psykoosisairaaksi kun edes tällaista perusasiaa ei tiedetä.