Idiootti työkaveri syyttää työpaikkakiusaajaksi
Työskentelemme avotoimistossa ja mun vieressäni työskentelevä kollega on ihan suoraan sanottuna todella yksinkertainen. Hän keskeyttelee mun työtäni JATKUVASTI mitä typerimmillä kysymyksillä, tyyliin "mitähän 'pvm' tarkoittaa, onko se lyhenne jostain?".
No, kesälomien aikaan tämä on nyt pahentunut, koska suurin osa porukasta on lomilla, niin töitä on enemmän ja tällä kollegalla ei ole ketään muuta, jolta kysellä, joten mä joudun keskeyttään työni käytännössä parin minuutin välein, kun hänellä on jotain ihmeteltävää ja kysyttävää. Ja ne eivät ole mitään älykkäitä "voisitko neuvoa miten saan tehtyä järjestelmässä asian X" vaan juurikin jotain "moneskohan kirjain B on aakkosissa". Tänään hän kysyi multa, että "asiakas tilasi yhden tällaisen, niin laitanko mä sille nyt sit yhden tällaisen?". Mun on todella vaikea vastata tuollaisiin kysymyksiin asiallisesti, koska tekisi mieli vastata vaan sarkastisesti tyyliin "ei kun laita viistoista".
Olen niin kyllästynyt keskeytyksiin, että olen alkanut teeskentelemään, että en kuule häntä. Jos hän kysyy jotain erityisen tyhmää, niin saatan vastata tahallani väärin, koska toivoisin, että hän oppisi siitä edes sen, ettei multa kannata kysyä, koska mäkään en tiedä mitään.
No, nyt tuli luottamushenkilöltä kutsu keskusteluun, koska kollega kokee, että mä olen kiusannut häntä, koska en vastaile hänelle "asiallisesti" tai ollenkaan.
Kerroin tietysti oman versioni ja oltiin samaa mieltä siitä, että jatkuvat keskeytykset avotoimistossa todella ovat aika stressaavia. Mutta luottamushenkilö ei luvannut sanoa kollegalle, että lakkaa kyselemästä tyhmiä.
Mitenköhän tuon jatkuvan kyselytulvan saisi loppumaan ilman, että tulee lisää kiusaussyytöksiä?
Kommentit (230)
Mykkäkoulu ja tahallaan väärin vastaaminen ovat vain reaktioita liian kauan jatkuneeseen häirintään. Ihan inhimillistä minusta. Täytyy olla jotenkin yksinkertainen tyyppi, jos ei osaa yhtään lukea toisten reaktioita, ja tämä aloituksen tyyppi ei ole, jos kerran on osannut mennä valittamaan kiusaamisesta.
Laittaisin pomon seinää vasten, että nyt tuolle typeryydelle on tultava loppu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko hän kysyä asioita sinulta sähköpostitse? Jos keskeyttäminen on se ongelma?
Jos tyyppi istuu naapurissa niin alkaa todennäköisesti se: saitko mun postin? Mitä oot mieltä? Joko ehdit lukea? Ehditkö jo kurkata? Koska ehdit lukea?
Ja kun katsot mikä se erittäin tärkeä posti on: Onko joulupäivä työpäivä vai ei?
Tai vaihtoehtoisesti kysyy säpossa, että saitko mun meilin, ja laittaa sen varmuuden vuoksi vielä viisi kertaa pyytäen mahd. pikaista vastausta, mutta koska ei jaksa odottaa käppäilee työtilaasi notkumaan ja kysymään vastausta. Pyytää sen sittenkin kuitenkin vielä meiliin, että jää dokumentti, mitä on puhuttu. Näitä tosiaan on. Voi ziisus.
En nyt toimintaasi kiusaamiseksi luokittele, mutta onhan tuo nyt vähän ikävää, että et tahallasi vastaa / vastaat sarkastisesti väärin.
Jos hän tarvitsee rohkaisua omatoimiseen tekemiseen, se voi myös auttaa, että kehaiset vaan häntä iloisesti tyylillä "Joo, hyvä, juuri niin. Yksi kappale asiakkaalle!" Kun epävarma työkaveri saa positiivista tsemppiä ja palautetta, se voi hyvinkin näkyä tulevaisuudessa niin, että alkaa tekemään omatoimisesti hommiaan muutaman onnistumisen jälkeen.
Jos se ei auta, niin minusta rehellinen keskustelu on tarpeen. Työkaverille voi hyvin sanoa, että olet pahoillasi, mutta jatkuva keskeyttäminen häiritsee sinun työntekoasi ja tarvitsisit nyt pienen hetken aikaa keskittymiseen. Voit ehdottaa, että voisiko hän jutella esimiehen kanssa lisäkoulutuksesta tms.
Kyllä kuulostaa siltä, että annat oman ärsytyksesi viedä voiton. Työpaikalla on tietty etiketti, mitä kannattaa noudattaa, että ilmapiiri säilyy. Tiuskiminen tai tahallaan vastaamatta jättäminen ei oikeasti auta yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei Ap.
Ymmärrän hyvin ärtymyksesi työntekoasi häiritsevää työkaveriasi kohtaan. Mutta kuitenkin, olisin sinuna ottanut toisen kannan asiaan. Tilanteen edetessä siihen pisteeseen, että tuntuu ettei jaksa kysymyksiä enää ollenkaan, niin olisin alkanut pitää kirjaa niistä vaikka viikon parin verran. Joka kysymys ylös Exceliin ja myös päivämäärä ja kellonaika. Siinä olisi nähnyt kysymysten todellisen määrän ja myös niiden teemat.
Sitten tämän jälkeen yhteyden ottaminen asiassa omaan esimieheen. Ja siinä sitten kauniisti kertomaan, kuinka tämä työkaveri on kyllä muuten kiva ja välit ok, mutta hän rasittaa työntekoasi jatkuvalla kysymystulvalla. Ja että koet, että hän kysyy asioita, jotka olisi hyvin helppo selvittää hänen itse. Olisit voinut ehdottaa esimiehellesi esimerkiksi istumapaikan vaihtoa. Esimiehen hommana olisi sitten ollut vaihtaa istumapaikkaasi, muutta
Tungettelevuus, rajattomuus, ihon alle åyrkiminen, uteliaisuus. No, no!🚩! Minut kohtatessasi saat henkilökohtaiset rajat asap. Et pääse ihoni alle. Järkyttävää ja epäkunnioittavaa käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Mykkäkoulu ja tahallaan väärin vastaaminen ovat vain reaktioita liian kauan jatkuneeseen häirintään. Ihan inhimillistä minusta. Täytyy olla jotenkin yksinkertainen tyyppi, jos ei osaa yhtään lukea toisten reaktioita, ja tämä aloituksen tyyppi ei ole, jos kerran on osannut mennä valittamaan kiusaamisesta.
Laittaisin pomon seinää vasten, että nyt tuolle typeryydelle on tultava loppu.
Mykkäkoulu ja tahallaan väärin vastaaminen ovat toksista käytöstä, eikä paranna tilannetta mitenkään.
Ihmiset eivät ole ajatustenlukijoita. Mistä se mykkäkoulun kohteeksi joutunut voi millään tietää, että hänen kysymyksensä ovat syynä siihen, ettei hänelle enää puhuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorena uusi työntekijä yhdessä firmassa. Ensimmäisen työpäivän jälkeen kollega sanoi, että "älä kysy enää mitään". Kollega oli vihainen ja tympääntynyt. Pakkohan minun oli kysyä, kun oli uusi työpaikka ja uusi työ, jota en ollut koskaan tehnyt. Koin sen vähän epäreiluna tilanteena. Ja onhan se kiusaamistakin, jos saa kuunnella tiuskimista, eikä saa perehdytystä työhönsä. Ei niin kukaan kiva ihminen tee, vaan yrittää auttaa, vaikka olisi "tyhmiä" kysymyksiäkin.
Kyseessä ei ole uusi työntekijä. Hän on ollut meissä yli vuoden. Hänet on perehdytetty työhönsä.
Edelleen, tässä ei ole kyse siitä, että mua lähtökohtaisesti ketuttaisi kaikki kysymykset. Mua ketuttaa se, että mä en saa edes yhtä sähköpostia kirjoitettua loppuun ilman, että sama henkilö keskeyttää mut useaan otteeseen kysyen jotakin ihan älytöntä. Suurin osa ky
Yritä siirtää tämäntyyppiset kysymykset muualle niin muutkin ymmärtävät että kyseinen henkilö on tampio. Muuten käy niin että luullaan että ap on ainoa joka dissaa tuota henkilöä. Olisin sanonut tuohon printterikysymykseen paperin loppumisesta, että kysy IT-tuesta, printterit on niiden vastuulla.
Entä voitko pyytää jotain sopivaa tekosyytä käyttäen että työpisteesi siirretään muualle (mahdollisimman kauas tuosta henkilöstä)?
Onko tiedossa tekeekö kyselevä työkaveri töitä muulloin kuin kysyessään? On tullut koettua että kysyjä tuo kysymyksellä esiin tekevänsä töitä. Sitten viikon päästä voi mainita, että sai pari tehtävää päivässä tehtyä kun ovat niin aikaa vieviä. Muut voivat vielä reagoida puhujan persoonan mukaan, arvostaen työläyttä. Toinen työkaveri vastasi sinä päivänä kysymyksiin joka kerralla.
"Laitanko yhden" - laittaako muulloin mitään? "Missä X-nimi" - onko muulloin edes etsinyt asiakkaita?
Kaikki eivät ala tehdä jos eivät voi tuoda esiin tekevänsä. Silloinhan työtä menisi hukkaan. Ahkera voi tehdä hiljaa vaikka kymmenkertaisen määrän ja energiavampyyri näkyy silti enemmän kyselevänä.
Aamun aloitus: energiavampyyri töihin jo klo 9. Hiljaisuus. Jos kysely alkaa klo 10.30, onko henkilö vasta silloin avannut työsähköpostinsa?
Vierailija kirjoitti:
Vedä sitä turpaan. Toinen hyvä keino on laittaa isot kuulokkeet päähän.
Kuulokkeet on kyllä toimivat. Työskentelin aiemmin avokonttorissa, jossa koko firma oli samassa kerroksessa. Aspan puolella oli välillä hiljaista, ja usein sieltä tuli eräs työntekijä tylsyyttään kälättämään toisten osastoille. Tuli usein meidänkin puolelle kahvikuppi kädessä nojailemaan työpöydän väliseinään ja kertomaan, että minäpäs kävin eilen kampaajalla ja päläpälä. Ei osannut yhtään ns. lukea huonetta, sillä meillä oli usein kiire ja hymähtelemällä vastailu ei mennyt perille. Usein yksi työkaveri kyllä jäikin juttelemaan hänen kanssaan.
Aloin sitten ottaa vastamelukuulokkeet mukaan töihin ja laitoin ne päähän aina, jos hän tai joku muu tuli kesken töiden puhumaan joutavia. Hän ei oikein tuntunut tykkäävän minusta sen jälkeen, mutta mitäs siitä - pystyinpähän keskittymään töihin. Jos on kuulokkeet päässä, niin kukaan ei kyllä tule vaatimaan ottamaan ne pois, ellei hänellä ole jotain oikeaa asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä onkin samanlainen tilanne kuin meillä. Työkaveri ei uskalla liikahtaakaan ellei joku seiso selän takana varmistamassa että homma menee oikein. Samat asiat päivästä toiseen. Minä olen ratkaissut asian niin että kehotan nykyään joka kerta katsomaan joko googlesta tai työohjeista. Joskus myös esitän kuuroa ja pahoittelen että olin niin keskittynyt etten kuullut. Oikeasti, siinä menee hermot kun koko ajan joutuu keskeytetyksi.
Meidän tapauksessa asia on mennyt eteenpäin esimiehille, niin minun kuin usean kollegankin kautta, joten en ole yksin vaikka naapurina otankin isoimman kysymyskuorman. Tuntuu vain että tyyppi on teflonia mitä jokapäiväiseen työntekoon tulee, ja sama homma vaan jatkuu. Esimiehet ovat puhutelleet, mutta tulos on kovin laiha. On ollut useampikin keskustelu esimiehen kanssa, jossa on vaan todettu että tilanne on ennallaan. Tässä kohtaa varmaan saa jo heittäytyä kuuroksi.
Vierailija kirjoitti:
En nyt toimintaasi kiusaamiseksi luokittele, mutta onhan tuo nyt vähän ikävää, että et tahallasi vastaa / vastaat sarkastisesti väärin.
Jos hän tarvitsee rohkaisua omatoimiseen tekemiseen, se voi myös auttaa, että kehaiset vaan häntä iloisesti tyylillä "Joo, hyvä, juuri niin. Yksi kappale asiakkaalle!" Kun epävarma työkaveri saa positiivista tsemppiä ja palautetta, se voi hyvinkin näkyä tulevaisuudessa niin, että alkaa tekemään omatoimisesti hommiaan muutaman onnistumisen jälkeen.
Jos se ei auta, niin minusta rehellinen keskustelu on tarpeen. Työkaverille voi hyvin sanoa, että olet pahoillasi, mutta jatkuva keskeyttäminen häiritsee sinun työntekoasi ja tarvitsisit nyt pienen hetken aikaa keskittymiseen. Voit ehdottaa, että voisiko hän jutella esimiehen kanssa lisäkoulutuksesta tms.
Kyllä kuulostaa siltä, että annat oman ärsytyksesi viedä voiton. Työpaikalla on tietty etiketti, mitä kannattaa noudattaa, että
Jossain vaiheessa on inhimillistä, että ärsytys vie voiton. Mulla oli tuollainen työkaveri. Vastailin alkuun nätisti. Muutaman kuukauden päästä vähemmän nätisti ja sanoin että häiritsee. Ei kun homma jatkuu. Menin esimiehelle, ei muutosta.
Lopulta menin esimiehen ohi koko puljun pomolle avautumaan ja pyysin että tyyppi siirretään jonnekin kauas musta. Tilanne oli tässä kohtaa jatkunut vuoden. En enää vastaillut tyypin kysymyksiin vaan olin kuin ap.
Iso pomo ymmärsi hyvin tilanteen, sanoi että tähän olisi pitänyt puuttua aikoja sitten ja otti myös ex-esimiehen ja tämän kyselijän puhutteluun. Kyselijä oli sitä mieltä että minä kiusaan, esimies sitä mieltä että molemmissa vikaa. Iso pomo ei ollut esimiehen kanssa samaa mieltä, sillä mä en saa koulutuslisää ja mun ei näin ollen kuulu olla tuollaisen kyselytulvan kohde.
Mene esimiehen ohi, jos esimies ei tee mitään ap.
Vierailija kirjoitti:
En nyt toimintaasi kiusaamiseksi luokittele, mutta onhan tuo nyt vähän ikävää, että et tahallasi vastaa / vastaat sarkastisesti väärin.
Jos hän tarvitsee rohkaisua omatoimiseen tekemiseen, se voi myös auttaa, että kehaiset vaan häntä iloisesti tyylillä "Joo, hyvä, juuri niin. Yksi kappale asiakkaalle!" Kun epävarma työkaveri saa positiivista tsemppiä ja palautetta, se voi hyvinkin näkyä tulevaisuudessa niin, että alkaa tekemään omatoimisesti hommiaan muutaman onnistumisen jälkeen.
Jos se ei auta, niin minusta rehellinen keskustelu on tarpeen. Työkaverille voi hyvin sanoa, että olet pahoillasi, mutta jatkuva keskeyttäminen häiritsee sinun työntekoasi ja tarvitsisit nyt pienen hetken aikaa keskittymiseen. Voit ehdottaa, että voisiko hän jutella esimiehen kanssa lisäkoulutuksesta tms.
Kyllä kuulostaa siltä, että annat oman ärsytyksesi viedä voiton. Työpaikalla on tietty etiketti, mitä kannattaa noudattaa, että
"Jos hän tarvitsee rohkaisua omatoimiseen tekemiseen, se voi myös auttaa, että kehaiset vaan häntä iloisesti tyylillä "Joo, hyvä, juuri niin. Yksi kappale asiakkaalle!" Kun epävarma työkaveri saa positiivista tsemppiä ja palautetta, se voi hyvinkin näkyä tulevaisuudessa niin, että alkaa tekemään omatoimisesti hommiaan muutaman onnistumisen jälkeen."
Paitsi jos kokee että kannattaa ilmoittaa tekevänsä ja että työn pitäisi näkyä vaativana.
Eikö toisen työntekijän työn jatkuva tyhmillä kysymyksillä keskeyttäminen ole pientä kiusantekoa? Jos selvästi näkee että toinen keskittyy töihin, häiriintyy ja jatkaa tyhmien kyselyä.
Ei työpaikalla voi käyttäytyä niin, että ruvetaan passiivis-aggressiivisesti mököttämään kun työkaverin käytös ei miellytä.
Nyt vähän ap opettelemaan itsekin uusia taitoja siitä, miten miten työpaikalla ratkaistaan hankalia tilanteita.
Tässä pari vinkkiä:
Jos joku asia haittaa työntekoasi, otat sen ensimmäisenä esille esimiehesi kanssa.
Tuo asia esiin rauhallisesti ja asiallisesti, näytä esimerkki keräämistäsi faktoista.
Ole rakentava, älä syyttele. Ehdota ratkaisua.
No herrajestas. Eikö sille työkaverille olisi voinut vaan ystävällisesti sanoa suoraan, että jatkuvat keskeytykset häiritsee sinun työntekoasi. Paljon vähemmällä olisit päässyt, kun olisit nostanut asian suoraan ja avoimesti esille. Se olisi jopa saattanut parantaa teidän välejä. Ihmiset on kyllä ihme vässyköitä kun eivät "kehtaa" sanoa ystävällisesti suoraan asioita mutta kyllä sitten kehtaavat passiivis-agressiivisesti pitää mykkäkoulua ja vastailla väärin.
On kyllä harvinaisen suomalainen ongelma taas. Miten teidät on kasvatettu? Jossain passiivisggressiivisessa susilaumassa? "Mitä teen jos joku juttu ärsyttää? Hmm, paras vaihtoehto on vaan olla mulkku". Normaali aikuinen ihminen sanoo toiselle vaan suoraan että kuulepas, minulla on tässä omat työt tehtävänä ja häiritsee kun kyselet koko ajan näitä juttuja. Ehkä työkaveri on helposti ahdistuva ja ei kestä ajatusta virheiden tekemisestä ja siksi kyselee. Sehän ei sinänsä ole sinun ongelmasi vaan ehkä työpaikka psykologi voisi auttaa siinä, mutta se vaatii sen keskustelun että hän tajuaa miten käytöksensä vaikuttaa muihin. Joillekin se on myös yritys tutustua ihmisiin. Ja jos hän on uusi työssään niin ei vaan tiedä vielä kaikkia yksityiskohtia. Se on jotenkin suomalaisille ihan jhmeellisen kummallista ettei uudet osaa työtään täydellisesti, eli heille saa olla ihan niin ilkeä kuin haluaa. Omat uran alkuvaiheen hapuilut on jo ehtinyt unohtua. Joo, joka tapauksessa, mitäpä jos vaikka ihan lopettaisit tuon teinimökötyksen ja opettelisit aikuisten taidon, kommunikaation.
Itse teen onneksi etätöitä suurimmaksi osaksi. Mutta toimistolla käydessä pidän usein vastamelukuulokkeita ja olen ihan sanonut ihmisille, että minulla on nyt keskittymistä vaativat juttu kesken, joten en ehdi. Eihän se nyt voi noinkaan mennä, että yksi terrrorisoi toisten työntekoa jatkuvilla typerillä kysymyksillä.
Pystytkö valitsemaan paikkaasi konttorissa niin, että et olisi tämän lähellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mykkäkoulu ja tahallaan väärin vastaaminen ovat vain reaktioita liian kauan jatkuneeseen häirintään. Ihan inhimillistä minusta. Täytyy olla jotenkin yksinkertainen tyyppi, jos ei osaa yhtään lukea toisten reaktioita, ja tämä aloituksen tyyppi ei ole, jos kerran on osannut mennä valittamaan kiusaamisesta.
Laittaisin pomon seinää vasten, että nyt tuolle typeryydelle on tultava loppu.
Mykkäkoulu ja tahallaan väärin vastaaminen ovat toksista käytöstä, eikä paranna tilannetta mitenkään.
Ihmiset eivät ole ajatustenlukijoita. Mistä se mykkäkoulun kohteeksi joutunut voi millään tietää, että hänen kysymyksensä ovat syynä siihen, ettei hänelle enää puhuta.
Miks täällä niin monessa viestissä mainitaan "mykkäkoulu" tai "mökötys"? En mäkään keskeytä työtäni sosialisoidakseni työkavereiden kanssa. Ja jos toinen näpyttelee keskittyneesti koneella tai puhuu puhelimessa niin ei tarvi olla ajatustenlukija ymmärtääkseen miksei se vastaa turhanpäiväsiin höpötyksiin. Enpä oo aiemmin ymmärtänyt että muakin voi joku pitää mököttäjänä tai toksisena kun keskityn töihini :D ja joo, mä en vastaa mitään. Jos en halua keskeyttää työtäni vastatakseni jollekin niin myös asiasta sanominen keskeyttää työni. Onneks meillä ainakin enemmistö on sellaisia että jos ne puhuu jotain enkä edes nosta katsetta näppäimistöstä niin ne keskeyttää itsensä ja menee pois.
Entä, kun sille työkaverille on sanottu jo viisi kertaa joka päivä viimeisen vuoden ajan, eli 35 kertaa viikossa, 140 kertaa kuussa ja 1680 kertaa vuodessa samasta asiasta? Tehdään näin, kysytään sieltä, annetaan rauha, minua ei saa häiritä kun olen kuulokkeet korvissa, sähköposti löytyy täältä, IT-tuki auttaa tässä, intranetistä löydät tuon, google kertoo tämän ja SILTI se sama työkaveri tulee samasta asiasta kysymään, että mitenkä?
Ja siis ihan normaalista, tavallisista asioista. Ei mitään sellaista, että olisi oikeasti vaikea hahmottaa, vaan tyyliin "Pitääkö työpuhelimeen vastata, jos se soi?" -> "Pitää, kun se on sinun tehtävä, paitsi kokouksissa." "Pitääkö työpuhelimeen vastata, kun se soi?" -> Kyllä, mutta ei kokouksissa. "Työpuhelin soi, vastaanko siihen?" -> Kyllä, vastaat, se on sun työpuhelin. "Työpuhelin soi, vastaanko siihen?" "Niin vastaanko minä työpuhelimeen?" "Työpuhelin soi taas, vastaanko siihen?" "Onko työpuhelimeen vastattava, kun se soi?"
Tai mitä nyt muuta ihan ekaluokkalaisen tason ymmärrystä vaativaa hommaa, jonka pitäisi mennä perille parilla toistolla.
Jatkuu:
Itselläni on kokemusta työkaverista, joka jostain syystä ei pitänyt minusta. Se näkyi siten, että hän nauroi kaikkien muiden vitseille paitsi minun, puhui niin hiljaa, etten voinut kuulla, kajotti koko tiimiin loossi raikuen miten olin jättänyt lukematta jonkin tiedotteen, jätti heippaamatta ja moikkaamatta, ei lähtenyt syömään eväitä yhtä aikaa kanssani. Vierekkäin istuttiin ja saattoi mennä viikkokin, ettei tämä ihminen puhunut kanssani mistään muusta asiasta kuin työasioita ja niistäkin hyvin niukasti. Hassuinta oli, että hänet valittiin ison firmamme mukavimmaksi työkaveriksi muiden työntekijöiden taholta. Minulle hän oli tosi ankea. Hän oli oikein erinomainen esimerkki hiljaisesta kiusaajasta. Ja ihan turha tulla selvittämään, että työpaikka on työntekoa eikä seurustelua varten tai että "mä ainakin teen töissä vain töitä". Teille huutelijoille tiedoksi, että esimerkiksi myynti (jota tekee niin toimarit kuin ruohonjuuritason b-to-b puhelinmyyjätkin) perustuu hyvin pitkälle mukaviin henkilökohtaisiin väleihin ja tuttuuteen asiakkaisiin päin. Siis siihen, että jutellaan oikeastaan enemmän kaikesta muusta kuin itse ostettavasta pavelusta tai tuotteesta. Okei, en ollut myynnissä tuolloin töissä, mutta itselleni mukava työympäristö tarkoittaa sitä, että jutustellaan välillä mukavia ja pyritään tutustumaan työkavereihin. Itseäni ainakin kiinnostaa, mitä he tekevät vapaa-ajallaan, missä he asuvat, millainen perhe heillä on, mistä asioista he pitävät... Mutta minä olenkin kiinnostunut ihmisistä.
Sinä Ap taisit nyt vaan luottaa siihen, että tämä uusi työntekijä ei pistä asiaa eteenpäin. Tai oikeammin, sinulle ei edes tullut mieleen, että kun kiusaat häntä hiljaisesti, että hän voisi ylipäänsä pistää asian eteenpäin. Ja hän pisti joten sinulla on alkuperäisen ongelman lisäksi toinen ongelma: kuinka setviä asia leimaantumatta kiusaajaksi. Yleensä ei kannata härkkiä ihmisiä tahallaan, moni meinaan nostaa kissan pöydälle. Myöskin se, että kutsuu toista henkilöä idiootiksi, kertoo sinusta aika paljon. Jokainen ihminen on jossain etevä ja jossain kehno. Toisilla näitä etevyyden lahjoja on enemmän.