Tiedättekö ihmisiä, jotka olisivat vaistonneet oman kuolemansa?

En tiedä ketään, kun kaikki ovat kuolleita.

Oman kuolemansa vaistoaminen on helppoa, mutta pentele että ajoituksen arvaamisesta on tehty vaikeaa >:D 

Minun äitini tiesi, puhui pari kuukautta etukäteen, että kohta lähtee. Ja puhui pari päiväö etukäteen myös. Oli tosin vanha.

Tiedän. Ja kuulin näistä etukäteen (en olisi halunnut kuulla) Ja molemmat ns. terveitä työikäisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan monikin ns. "näkisi" asioita, mikäli kulttuurissamme hyväksyttäisiin sellainen.

No riittää että hyväksyy itse mutta ei kannata pitää itsestäänselvänä sitä että meille kaikille annettaisiin kaikkea mitä haluamme.

Tarkoitan, että ihmiset kyllä havaitsevat esim. enteitä tai merkkejä, jopa näkevät, mutta näitä ei osata tulkita miksikään erityiseksi, koska meitä ei opasteta saati rohkaista sellaiseen näkemiseen ja oivaltamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan monikin ns. "näkisi" asioita, mikäli kulttuurissamme hyväksyttäisiin sellainen.

Kyllä. Moni näkee ja aavistaa, ja sen kulttuurimme kyllä hyväksyy.

Sellainen juttu, että ehkä 1% näistä näyistä ja aavistuksista menee oikein, ja niistä kerrotaan tarinoita. Väärin menneistä 99%:sta ei kerrota tarinoita jostain syystä.

Hörhöillä hörhöjen jutut.

Anoppi kertoi, että isoisänsä tiesi kuolevansa seuraavana päivänä. Niin kävi. Ei ollut mikään ikäloppu, ei mitään erityistä sairautta. Tiesi vain.

Mummoni oli menossa ihan rutiinileikkaukseen ja soitti ennen sitä kaikki läheiset läpi. Muistan kuinka oli sellainen olo, että jätti hyvästejä. Kuoli leikkauksen aiheuttamiin komplikaatioihin.