Lue keskustelun säännöt.
Kuinka luottaa siihen, ettei nainen petä?
28.07.2024 |
Ketju poistui. Aloittaja mietti, voiko naiseen koskaan luottaa. Jos on tullut aiemmin petetyksi ja mustasukkaisuus vaivaa, millä järkiperusteilla sitä voi helpottaa. Laitan vastauksen tähän.
Suurin osa parisuhteista on uskollisia eli siitä voi aina lähteä, että nainen ei petä. Naiseen voi luottaa.
Tämä on siis oletus ja muuta ei kannata olettaa.
Jokainen nainen on yksilö ja jokainen suhde on uusi suhde.
Jokainen yksilö (suurin osa) ei petä ja jokainen suhde ei pääty pettämiseen. Suurin osa suhteista ei pääty pettämiseen, vaikka menisi poikki. Pieleen menneet suhteetkin on yleensä uskollisia.
On hyvin epätodennäköistä, että se uusi nainen pettää koskaan.
Kommentit (61)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin täytyy toimia, että papin aamenen jälkeen nainen ei yksin lähde mihinkään. Mies on silloin valittu ja vaimo on kuuliainen miehelleen. Naisen paikka on kotona ja tehdä kotityöt ja hoitaa lapset. Mies auttaa vaimoaan siinä. Sivistysmaissa naista ei päästetä kiusaukseen, koska nainen on heikompi astia. Tämä asia kerrotaan siinä isossa kirjassa, jossa on kaikki tieto, mitä ihminen tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä henkilö sairastaa paranoidisen skitsofreniaa joka ilmenee pettämisharhoina. Olen työskennellyt psykiatrilla ja itselläni on myös läheiden ystävä, jolla on sama sairaus tosin paranoidiset harhat ovat toisen tyyppisiä. Valitettavasti sairauteen eivät tosiasiat, järkipuhe tai mitkään todisteet auta. Sairauteen auttaa jonkin verran hyvä hoitotasapaino, hyvin toimiva säännöllinen lääkitys. Jotkus jotkut oppivat tunnistamaan ja tiedostamaan ja taistelemaan niitä vastaan, mutta se on harvinaista. Ikävä juttu, kun on krooninen sairaus. Eniten kärsii henkilö itse ja ne läheiset joihin harhat kohdistuu. Pidättäytyminen parisuhteesta on viisas valinta.
Niin. Olet ihan oikeilla jäljillä tässä tapauksessani.
Tosin, minulla ei ole enää skitsofreniaa. Minä löysin aikoinaan erään fiksun tytön avulla ratkaisut se
Olen ironinen. Mielestäni tämä keskustelu on hauska. Kaikki valittavat palstalla pettämisestä, silti olette kummallisen naiveja nyt. Melkein vilpittömiä, ihan kuin minä 15 vuotiaana kun minua petettiin. Josta lähtikin melkoinen kierre. Minä olen mitannut ihmisten luotettavuutta.
Niin paljon pettämistä ja silti te luotatte. Nyt ja tässä, kun puhutaankin ihan siitä, että joku ei luotakaan.
Onko kyseessä jonkinlainen puolustautumisefekti? Onko mahdollisesti syy siinä, että luottamus liukuu tällä tavalla? Vai luotatteko sittenkin vilpittömästi.
Minä en luota. Siksi olen ironinen. Ikävä kyllä varmaan myös inhottava, mutta se tulee ihan rehellisesti särkyneestä sydämestä.
Vierailija kirjoitti:
Niin täytyy toimia, että papin aamenen jälkeen nainen ei yksin lähde mihinkään. Mies on silloin valittu ja vaimo on kuuliainen miehelleen. Naisen paikka on kotona ja tehdä kotityöt ja hoitaa lapset. Mies auttaa vaimoaan siinä. Sivistysmaissa naista ei päästetä kiusaukseen, koska nainen on heikompi astia. Tämä asia kerrotaan siinä isossa kirjassa, jossa on kaikki tieto, mitä ihminen tarvitsee.
Naista ei päästetä kiusaukseen, koska nainen on heikompi astia? Eiköhän miehet petä yhtä paljon ja enemmänkin. Hekö sitten ovat jotain vahvoja astioita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen myös petetty ja mustasukkainen, mutta ajattelen asian niin että mustasukkaisuus on minun ongelmani, ei toisen. Se johtuu sellaisten ihmisten tekemisistä, joista nykyinen puoliso ei ole mitenkään vastuussa.
Luottamus on sinänsä kaksipiippuinen juttu. Onhan se totta ettet koskaan voi tietää kenestäkään mitä nämä tulevat tulevaisuudessa tekemään. Itse olen kuitenkin päättänyt olla suhteessa ja rakastaa niin kauan kuin minua ei petetä. Jos petetään, suhde loppuu. Sitä on turha pelätä etukäteen ja vahtimisesta ei ole mitään hyötyä.
Tämä on miten minäkin haluaisin asian ajatella. Tälle ajatukselle haluaisin antaa mahdollisuuden.
Kysymys on siitä, kannattaako se? Miten tyhmä voi olla valehdellessaan itselleen? Miten onnekas voi olla, jos se kuitenkin olisi totta.
Mitä luulet? Seuraako siitä mitään hyvää? Minä en tee mitään k
Ei kannata valehdella itselleen. Itse ainakaan siis en edes lähde rakentamaan sellaista pilvilinnaa, että "tämä ihminen ei tule pettämään minua koskaan", koska en voi sitä tietää ja kaikkea voi tapahtua. Lähinnä tarkoitan sitä, että jos en pettämisen pelossa uskalla olla parisuhteessa, menetän ihan valtavasti. Jos se pettäminen taas tulee, niin olisihan se kamalaa, mutta entisten kokemusten perusteella tiedän että selviän siitä kyllä ja osaan olla yksinkin. Ehkä tämä on se pointti, joka mua auttaa olemaan parisuhteessa. Että rakennan luottamusta itseeni ja siihen että pystyn kyllä kokoamaan sydämeni jos se särjetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Petä sitä ensin.
Tällä kertaa otan toisen asenteen. Minä en petä ja minä luotan. :)
Tosirakkauteen. Sehän todistaa itsensä olemassaolon.
Hah! Sehän nähdään vielä.
Ei sekopäätä mikään vakuuta. Itse olin 5 vuotta suhteessa, jossa mies koko ajan epäili syyttä pettämisestä. En koskaan pettänyt, en edes flirttailee muille miehille tms. Viihdyn mieluummin eläinten kuin ihmisten parissa. Kuitenkin äijä keksi mitä ihmeellisempiä tarinoita pettämisestä. Lopulta aloin itse epäillä omaa todellisuuttani ja mielenterveyttäni. Olisi pitänyt lopettaa suhde aiemmin. Myöhemmät poikaystävät eivät koskaan epäilleet minua mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen myös petetty ja mustasukkainen, mutta ajattelen asian niin että mustasukkaisuus on minun ongelmani, ei toisen. Se johtuu sellaisten ihmisten tekemisistä, joista nykyinen puoliso ei ole mitenkään vastuussa.
Luottamus on sinänsä kaksipiippuinen juttu. Onhan se totta ettet koskaan voi tietää kenestäkään mitä nämä tulevat tulevaisuudessa tekemään. Itse olen kuitenkin päättänyt olla suhteessa ja rakastaa niin kauan kuin minua ei petetä. Jos petetään, suhde loppuu. Sitä on turha pelätä etukäteen ja vahtimisesta ei ole mitään hyötyä.
Tämä on miten minäkin haluaisin asian ajatella. Tälle ajatukselle haluaisin antaa mahdollisuuden.
Kysymys on siitä, kannattaako se? Miten tyhmä voi olla valehdellessaan itselleen? Miten onnekas voi olla, jos se kuitenkin olisi totta.
Mitä luulet? Seura
Tuo oli hyvä vastaus. Itse olen aika tunteellinen mieheksi. Minä en välttämättä kestä. En enää.
Niin monta vuotta menee hukkaan, kun velloo ja miettii mitä tekee väärin. Epäluottamus on vain kasvaa.
Se mitä haluan sanoa, on että pettämisen pitäisi loppua. Miten voi rakentaa luottamusta mihinkään, jos koko ympäristö on tälläinen. Valheellisuus on normi. Ihmisten tunteilla pelleillään ihan surutta. Perään ihmetellään, miksi on näin?
Se on tyhmä kysymys, kaikista tyhmin. Kuin pettää jotain ja kysyä jälkeenpäin miksi se jätti.
Valitse tasollisesti itseesi verrattuna pari pykälää alempana oleva nainen, niin varmistut, ettei hän petä. Ainut vaara, että sinua itseäsi voi alkaa jossain vaiheessa kiinnostaa pettäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sekopäätä mikään vakuuta. Itse olin 5 vuotta suhteessa, jossa mies koko ajan epäili syyttä pettämisestä. En koskaan pettänyt, en edes flirttailee muille miehille tms. Viihdyn mieluummin eläinten kuin ihmisten parissa. Kuitenkin äijä keksi mitä ihmeellisempiä tarinoita pettämisestä. Lopulta aloin itse epäillä omaa todellisuuttani ja mielenterveyttäni. Olisi pitänyt lopettaa suhde aiemmin. Myöhemmät poikaystävät eivät koskaan epäilleet minua mistään.
Etkä sinä oletettavasti ketään? Yhdestä kerrasta, mikään ei ole enää normaalia. Pikkuhiljaa vuodet vierii. Katsot yksinäsi moraalittomuutta suhteissa. Ennen kuin alat käyttäytymään puolustavasti, on hetki, jossa sinä kokeilet luottaa, yrität sitä yhä uudestaan. Näet tulokset suoraan edessäsi ja se alkaa muodostua pikkuhiljaa ajatukseksi päähäsi. Sitä kautta käytöksesi. Voi olla mitä vaan, jopa väkivaltaa. Ohjailua, manipulointi, väijymistä.
Jossain vaiheessa ymmärrät mikä sinusta on tullut. Todellinen hirviö.
Kaikki tämä, jos sinä avaat vilpittömästi sydämesi ihmisille.
Veisin exäsi kaljalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen myös petetty ja mustasukkainen, mutta ajattelen asian niin että mustasukkaisuus on minun ongelmani, ei toisen. Se johtuu sellaisten ihmisten tekemisistä, joista nykyinen puoliso ei ole mitenkään vastuussa.
Luottamus on sinänsä kaksipiippuinen juttu. Onhan se totta ettet koskaan voi tietää kenestäkään mitä nämä tulevat tulevaisuudessa tekemään. Itse olen kuitenkin päättänyt olla suhteessa ja rakastaa niin kauan kuin minua ei petetä. Jos petetään, suhde loppuu. Sitä on turha pelätä etukäteen ja vahtimisesta ei ole mitään hyötyä.
Tämä on miten minäkin haluaisin asian ajatella. Tälle ajatukselle haluaisin antaa mahdollisuuden.
Kysymys on siitä, kannattaako se? Miten tyhmä voi olla valehdellessaan itselleen? Miten onnekas voi olla, jos se
Tuo oli hyvä vastaus. Itse olen aika tunteellinen mieheksi. Minä en välttämättä kestä. En enää.
Niin monta vuotta menee hukkaan, kun velloo ja miettii mitä tekee väärin. Epäluottamus on vain kasvaa.
Se mitä haluan sanoa, on että pettämisen pitäisi loppua. Miten voi rakentaa luottamusta mihinkään, jos koko ympäristö on tälläinen. Valheellisuus on normi. Ihmisten tunteilla pelleillään ihan surutta. Perään ihmetellään, miksi on näin?
Se on tyhmä kysymys, kaikista tyhmin. Kuin pettää jotain ja kysyä jälkeenpäin miksi se jätti.
Samaa mieltä. Itse olen kuitenkin ollut jo 10 vuotta suhteessa, eikä minua ole petetty. Uskon siihen täysin, vaikka mustasukkainen olenkin. Kaikki eivät petä. En tiedä minkä ikäinen olet, mutta itse uskon että pettäminen vähenee vanhemmiten. Monella pettäminen on nuoruuden tyhmyyttä, kun ei vielä ymmärretä sitä miten pahasti voi toista satuttaa. Tunnen monta ihmistä jotka ovat nuorina pettäneet silloisia kumppaneitaan, mutta nykyisten kanssa ovat uskollisia koska tietävät että toinen voi mennä siitä rikki ja tietävät myös ettei pettäminen ole sen arvoista. Surullista kyllä, että se pitää oppia toisen ihmisen kustannuksella.
Jos suhteeseen uskaltaa lähteä, toiselle on kuitenkin annettava se vapaus. Mustasukkaisuudella, sitomisella ja vahtimisella vain kuristaa toisen, jolloin tämä lähtee etsimään sitä vapautta mitä ei ole.
Toivon sinulle kaikkea hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi se on sinulle niin tärkeää? Onko itsetuntosi kiinni toisen tekemisistä? Loukkaavaa toki, ja muutenkin vmäistä. Elämä nyt vaan on sellaista ettei kenenkään voi täysin luottaa. Paitsi itseensä.
Vierailija kirjoitti:
Valitse tasollisesti itseesi verrattuna pari pykälää alempana oleva nainen, niin varmistut, ettei hän petä. Ainut vaara, että sinua itseäsi voi alkaa jossain vaiheessa kiinnostaa pettäminen.
Minä valitsen aina oletettua "tasoani alemman naisen", juuri noista syistä, mutta en myöskään ota mitä oikeasti haluan. En ole edes varma johtuuko se mustasukkaisuudesta. Voi olla itsevarmuus juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin täytyy toimia, että papin aamenen jälkeen nainen ei yksin lähde mihinkään. Mies on silloin valittu ja vaimo on kuuliainen miehelleen. Naisen paikka on kotona ja tehdä kotityöt ja hoitaa lapset. Mies auttaa vaimoaan siinä. Sivistysmaissa naista ei päästetä kiusaukseen, koska nainen on heikompi astia. Tämä asia kerrotaan siinä isossa kirjassa, jossa on kaikki tieto, mitä ihminen tarvitsee.
Haukotus...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin täytyy toimia, että papin aamenen jälkeen nainen ei yksin lähde mihinkään. Mies on silloin valittu ja vaimo on kuuliainen miehelleen. Naisen paikka on kotona ja tehdä kotityöt ja hoitaa lapset. Mies auttaa vaimoaan siinä. Sivistysmaissa naista ei päästetä kiusaukseen, koska nainen on heikompi astia. Tämä asia kerrotaan siinä isossa kirjassa, jossa on kaikki tieto, mitä ihminen tarvitsee.
Naista ei päästetä kiusaukseen, koska nainen on heikompi astia? Eiköhän miehet petä yhtä paljon ja enemmänkin. Hekö sitten ovat jotain vahvoja astioita?
Näin ainakin arabi kulttuureissa. Ne naiset korottavat miehiään ja siellä on muutenkin filosofiaa sen taustalla. Mielenkiintoista, melkein maagista. Se on varmaan joku aivopesu kikka, mutta ikään kuin mies leijuisi. Niillä naisilla on taikavoimia.
Yksi parhaista kokemuksista, mutta se on pelottavaa.
Voit:
luottaa ja toivoa parasta
luottaa ja pelätä pahinta
olla sairaalloisen mustasukkainen ja hakea varmistelua ja vakuuttelua joka käänteessä
...Loppupeleissä, ei sitä koskaan voi tietää mitä toisen päässä liikkuu, sama mitä suu sanoo.
Ota kaunis nainen. Hän ei petä, koska kukaan mies ei uskalla häntä lähestyä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi se on sinulle niin tärkeää? Onko itsetuntosi kiinni toisen tekemisistä? Loukkaavaa toki, ja muutenkin vmäistä. Elämä nyt vaan on sellaista ettei kenenkään voi täysin luottaa. Paitsi itseensä.
Niin. Älä oleta sitä muilta, mitä et oleta itseltäsi. Siksi kaiken tämän pettämiskeskustelun keskellä tulin sanomaan, että mitäs jos onkin niin, että mitään sellaista luottamusta ei tulisi edes olettaa.
Minä en oleta. Minä tiedän, että te kaikki petätte.
Vierailija kirjoitti:
Ota kaunis nainen. Hän ei petä, koska kukaan mies ei uskalla häntä lähestyä.
Vaihda kauniin tilalle ruma, niin ollaan lähempänä totuutta. Kauniiden inboxit tulvivat somessa ja jos on minkäänlaisessa työssä, missä joutuu kohtaamaan ihmisiä, todennäköisesti saa aloitteita.
Niin miehet pettävät. He pettävät, koska se on kivaa. Mitä sinä olet tehnyt ansaitaksesi rajattoman luottamuksen?
Kenties et ole pettänyt ketään? Surullista.