Miksi samat harrastukset tai arvot eivät ole joidenkin mielestä tärkeitä parisuhteessa?

Ei siinä ole mitään ongelmaa että naista ei kiinnosta miehiä kiinnostavat asiat. Siinä tulee ongelma kun miestä ei kiinnosta naista kiinnostavat asiat ja nainen joutuisi itse maksamaan kaiken itse mitä haluaa 

Meillä on samoja arvoja parisuhteessa. Meillä on asioita mitä tykätään tehdä yhdessä. Meillä on kummallakin myös omia mielenkiinnon kohteita ja hyvä niin. Tehdään yhdessä, mutta minusta on vaan hyvä, että molemmilla on myös omia juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän riippuu toki arvoista, mutta epätodennäköistä on että ihan kaikki kolahtaa vaikka kuinka hyvin olisi oltavat. Meillä esim mies on oikeistoon kallellaan ja minä vasemmistoon eikä ole tässä seitsemän vuoden aikana haitannut muuta kuin siinä että jotkut politiikkakeskustelut käydään aika kiivaaseen sävyyn :D Kun toisiaan kunnioittaa niin ei ne haittaa. 

Mutta poliittiset näkemyksethän nimenomaan valuvat arkeen. Mulle esimerkiksi seksikäs mies on sellainen, jolta riittää roponen yhteisvastuukeräykseen.

Minulle taas naisten ja tyttöjen asema oikeistopuolueissa on kynnyskysymys ja varsinainen erotiikantappaja. En voisi olla sellaisen miehen kanssa, jonka arvot poikkeavat selvästi omistani tässä asiassa, sillä asia on minulle tärkeä.

Itsellä myös paljon asioita, mistä en olisi valmis tekemään kompromissia. Pitkälti moraalisia. En myöskään suostuisi seksiorjaksi, ja 99% miehistä lopettaa suhteen kun siitokset loppuvat. Näistä lähtökohdista on hankala rakentaa minkäänlaista parisuhdetta

Yhteiskuntaa jaan miesten kanssa, mutta haaveilen siitäkin, ettei tarvitsisi. Haluaisin rajoittaa myös esim. Tanttojen mahdollisuutta osallistua asioihini. On todella ongelmallista, että viranomaiset kasvattavat lapsia vanhentuneella, naisvihamielisellä ohjelmistolla, ja itse laadukkaammalla. Mies voisi tässä asiassa tarjota jotakin etua lasten suojeluun lastensuojelulta, mutta yleensä tämä ei ole kovin suuri intressi miehille. Vain siitos ja reviirikäyttäytyminen kiinnostaa, ja itse en oikein niin alhaiseen toimintaan enää taivu

Pidän yhteisiä arvoja aika tärkeinä ja kiva että yhteistä tekemistäkin löytyy. Mutta on myös tärkeätä että molemmilla on omia harrasteita. Rasittavaa on koko ajan olla pelkkä pariskunta eikä persoona, ja rasittavaa olla koko ajan yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä miksi pitäisi. Olemme vaimoni kanssa lähes täydet vastakohdat eikä mitään ongelmaa. 

 

Se on älykkäiden ihmisten tunnusmerkki että vastakohdat otetaan toisiaan täydentävinä ja kannustavina eikä erottavina. 

Joo, kyllä vihervasemmistolaisen vegaanivelan kannattaa ottaa puolisoksi äärioikeistolainen garnivore-vela-uusnatsi, sillä tulisi selväksi äärimmäinen älykkyys! 

Vierailija kirjoitti:

Yhteinen arvomaailma on minulle hyvin tärkeä.

Jos vaimo olisi vaikka Kokoomuksen jäsen, en voisi olla hänen kanssaan romanttisessa parisuhteessa. Voisin kohdella häntä kohteliaasti ja väitellä hänen kanssaan kunnioittavasti. Kuitenkin ihminen joka antaisi äänellään valtaa sellaisella pahuudelle olisi mahdoton rakastaa. Laitoin esimerkiksi kokoomuksen, mutta ilmiö on poliitiikkaa laajempi. En voisi rakastaa ihmistä joka ei aktiivisesti yritä poistaa kärsimystä. 

 

Harrastukset meillä ovatkin omat. Pidän tätä hyvänä asiana. 

 

Moraalinen kompassi pitää olla erehtymätön. Saa kiroilla, ryypätä ja nussia. Ei saa toimia tavalla joka hyödyttää vain itseä muiden kustannuksella. 

Sä kuulostat mieheltä mun makuun!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän riippuu toki arvoista, mutta epätodennäköistä on että ihan kaikki kolahtaa vaikka kuinka hyvin olisi oltavat. Meillä esim mies on oikeistoon kallellaan ja minä vasemmistoon eikä ole tässä seitsemän vuoden aikana haitannut muuta kuin siinä että jotkut politiikkakeskustelut käydään aika kiivaaseen sävyyn :D Kun toisiaan kunnioittaa niin ei ne haittaa. 

Mutta poliittiset näkemyksethän nimenomaan valuvat arkeen. Mulle esimerkiksi seksikäs mies on sellainen, jolta riittää roponen yhteisvastuukeräykseen.

Toki. Onneksi oikeistolaisuuskaan ei automaattisesti tarkoita sitä että minä ja minun rahat ensin ja kaikesta muusta viis :) En jaksaisi äärioikeistolaista tai ihmistä jolla on kylmä arvomaailma. Meillä näkyy lähinnä esim. siinä että mies on pienyrittäjä ja siten äänestää pienyrittäjien toimeentulosta huolehtivaa puoluetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä miksi pitäisi. Olemme vaimoni kanssa lähes täydet vastakohdat eikä mitään ongelmaa. 

 

Se on älykkäiden ihmisten tunnusmerkki että vastakohdat otetaan toisiaan täydentävinä ja kannustavina eikä erottavina. 

Taitaa kuitenkin olla yleisempää, että älykkäät ihmiset ovat pikemminkin joustamattomia. Sellaisilla keskitason taapertajilla on usein parhaat edellytykset ymmärtää erilaisia ihmisiä.

Erilaisuuden hyväksyminen ei ole riippuvainen älykkyydestä. Enemmän se on opittua joko kotoa opittua tai sitten vain muuten opittu arvo. Eikä se nykyaikana ihan hirveän muodissa ole missään sosiaaliluokassa.

Arvot ovat ihan ehdoton, kun kasvatetaan yhteisiä lapsia. Niihin liittyy suhde uskontoon, politiikkaan, tapaan kohdella erilaisia ihmisiä. Jos jossain näistä on iso kuilu, ongelmia tulee eteen ihan varmasti. 

 

Harrastukset ovat huomattavasti lievempi kysymys. Mutta niissäkin on hyvä, että arvostukset kohtaavat. Eläinten ystävät arvostavat toisiaan, vaikka toinen käy talleilla ja toinen hoitaa mehiläisiä. Mutta jos toisen pitää olla salilla joka ikinen päivä, ja toisen mielestä se on aivotonta lihasten pumppaamista, se pilaa suhdetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä miksi pitäisi. Olemme vaimoni kanssa lähes täydet vastakohdat eikä mitään ongelmaa. 

 

Se on älykkäiden ihmisten tunnusmerkki että vastakohdat otetaan toisiaan täydentävinä ja kannustavina eikä erottavina. 

Taitaa kuitenkin olla yleisempää, että älykkäät ihmiset ovat pikemminkin joustamattomia. Sellaisilla keskitason taapertajilla on usein parhaat edellytykset ymmärtää erilaisia ihmisiä.

Erilaisuuden hyväksyminen ei ole riippuvainen älykkyydestä. Enemmän se on opittua joko kotoa opittua tai sitten vain muuten opittu arvo. Eikä se nykyaikana ihan hirveän muodissa ole missään sosiaaliluokassa.

Toki on suurelta osin opittua. Mutta siinä vaiheessa kun mennään väestötasolla älykkäimpään prosenttiin, niin väitänpä, että joustamattomuus lisääntyy.

Itselleni tärkein arvo on se että arvostaa toista vaikka ei omaisikaan muuten samoja arvoja tai tavat (kulttuuri) poikkeaa omista tavoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin pidän urheilullisuutta tärkeänä naisessa.

En mä halua parisuhdetta jossa molemmat harrastaa yksin eri harrastuksia.

Miksi haluat olla fyysisesti naisen tasolla vai miten voitte harrastaa urheilua/liikuntaa yhdessä? Vai onko se pelkkää kävelyä tai hölkkäilyä?

Sinäkö olet paremmassa kunnossa kuin kaikki naisurheilijat? Hah hah. 

"Toki on suurelta osin opittua. Mutta siinä vaiheessa kun mennään väestötasolla älykkäimpään prosenttiin, niin väitänpä, että joustamattomuus lisääntyy."

Mitä sitten sillä älykkyydellä tarkoitetaan? Mensan jäsenet jusein oo on ehkä melko omahyväisiä mutta niin on usein se ei niin älykäskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että ihmiset ajattelevat tämän harrastus-pointin turhan kirjaimellisesti ja siksi sanovat ettei sillä ole merkitystä. Tietenkään ei tarvitse jakaa kaikkia samoja harrastuksia, mutta itse ainakin ajattelen että olisi hyvä että kumpikin käyttäisi suunnilleen saman verran aikaa harrastuksiinsa, että olisi jossain määrin kiinnostunut edes kuulemaan sen toisen harrastuksista ja että olisi mielellään edes yksi yhteinen harrastus, pienimuotoinenkin. 

Eiköhän tuon nyt pitäisi olla parisuhteessa ihan oletusarvoinen juttu, että on kiinnostunut kuulemaan toisen harrastuksesta, eli omalle kumppanille tärkeistä asioista?

Pitäisi, mutta ei se ole. Ymmärrän että ideaalimaailmassa on mukavaa elää, mutta jos olet yhtään kenenkään erosta koskaan kuullut niin aika usein sanotaan, ettei sitä toista enää

Miksi sotket keskusteluun huonot, päättyneet parisuhteen?

Vierailija kirjoitti:

"Toki on suurelta osin opittua. Mutta siinä vaiheessa kun mennään väestötasolla älykkäimpään prosenttiin, niin väitänpä, että joustamattomuus lisääntyy."

Mitä sitten sillä älykkyydellä tarkoitetaan? Mensan jäsenet jusein oo on ehkä melko omahyväisiä mutta niin on usein se ei niin älykäskin.

Tällä palstalla ainakin melkein jokainen itseään älykkäänä pitävä väittää, ettei pysty edes keskustelemaan kunnolla taviksien kanssa. Eikö se ole jo melkoista joustamattomuutta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän riippuu toki arvoista, mutta epätodennäköistä on että ihan kaikki kolahtaa vaikka kuinka hyvin olisi oltavat. Meillä esim mies on oikeistoon kallellaan ja minä vasemmistoon eikä ole tässä seitsemän vuoden aikana haitannut muuta kuin siinä että jotkut politiikkakeskustelut käydään aika kiivaaseen sävyyn :D Kun toisiaan kunnioittaa niin ei ne haittaa. 

Mutta poliittiset näkemyksethän nimenomaan valuvat arkeen. Mulle esimerkiksi seksikäs mies on sellainen, jolta riittää roponen yhteisvastuukeräykseen.

Toki. Onneksi oikeistolaisuuskaan ei automaattisesti tarkoita sitä että minä ja minun rahat ensin ja kaikesta muusta viis :) En jaksaisi äärioikeistolaista tai ihmistä jolla on kylmä arvomaailma. Meillä näkyy lähinnä esim. siinä että mies on pienyrittäjä ja siten äänestää pienyrittä

Okei, eli miehesi haluaa vain lisää yhteiskunnan tukia nyt kun pienituloiset eivät enää pysty kannattelemaan yrittäjien taloutta ostamalla heidän palvelujaan tai tuotteitaan (mm. ALVin nousun myötä). . 

Meillä oli nuorina alussa yhteinen sisä liikunta harrastus. Minulla loppui se paljon aikaisemmin ja lopulta puolisonikin lopetti sen. Iän myötä on muuttuneet harrastukset. Sen ekan harrastuksen jälkeen tulivat yhteiset ulkoilu metsäpolku lenkkeilyt. Mies aloitti talvella hiihto harrastuksen mutta minua se ei kiinnostanut. Sen yhteisen metsä lenkkeilyn loputtua ei ole ollut yhteisiä harrastuksia muuta kuin kotityöt omakotitalossa.

Rakennettiin itse tai mieheni, minä vain apulaisena. Sain aika ison pihan ja siihen sitten liittyivät omat harrastukseni kasvattaen hyötypuutarhaa ja ihan kaikkea mitä mieleen juolahti. Sain välineitäkin siihen kasvihuoneen ja kaivon mistä saa kasteluvettä. Miehenikin hankki ihan uuden harrastuksen josta oli lapsesta asti haaveillut. Minä innostuin öljyvärimaalaamiseen, käsitöihin ja leipomiseen talvella.

Arvoista on samanlainen rahankäyttö ja alkoholinkäyttö niin ettei ole koskaan tarvinnut niistä riidellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Toki on suurelta osin opittua. Mutta siinä vaiheessa kun mennään väestötasolla älykkäimpään prosenttiin, niin väitänpä, että joustamattomuus lisääntyy."

Mitä sitten sillä älykkyydellä tarkoitetaan? Mensan jäsenet jusein oo on ehkä melko omahyväisiä mutta niin on usein se ei niin älykäskin.

Tällä palstalla ainakin melkein jokainen itseään älykkäänä pitävä väittää, ettei pysty edes keskustelemaan kunnolla taviksien kanssa. Eikö se ole jo melkoista joustamattomuutta?

Yleisesti ihmiset on nykyisin varsin joustamattomia ihan ne taviksetkin. Sitä taas en ihan heti allekirjoita että täällä viihtyisi pitkään älyköt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän riippuu toki arvoista, mutta epätodennäköistä on että ihan kaikki kolahtaa vaikka kuinka hyvin olisi oltavat. Meillä esim mies on oikeistoon kallellaan ja minä vasemmistoon eikä ole tässä seitsemän vuoden aikana haitannut muuta kuin siinä että jotkut politiikkakeskustelut käydään aika kiivaaseen sävyyn :D Kun toisiaan kunnioittaa niin ei ne haittaa. 

On aika turha puhua politiikkaa jos näin eri kanta. Meillä harvinainen: sama kun teillä mutta sukupuolet toisin päin. Politiikkajutut ruoditaan muiden kanssa :) lapselle ei ole syötetty kumpaakaan kantaa. 

Ihan fiksu veto varmasti :) Tarkoitus on meilläkin ettei lapsille tuoda politiikkaa.