Miksi samat harrastukset tai arvot eivät ole joidenkin mielestä tärkeitä parisuhteessa?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän riippuu toki arvoista, mutta epätodennäköistä on että ihan kaikki kolahtaa vaikka kuinka hyvin olisi oltavat. Meillä esim mies on oikeistoon kallellaan ja minä vasemmistoon eikä ole tässä seitsemän vuoden aikana haitannut muuta kuin siinä että jotkut politiikkakeskustelut käydään aika kiivaaseen sävyyn :D Kun toisiaan kunnioittaa niin ei ne haittaa.
On aika turha puhua politiikkaa jos näin eri kanta. Meillä harvinainen: sama kun teillä mutta sukupuolet toisin päin. Politiikkajutut ruoditaan muiden kanssa :) lapselle ei ole syötetty kumpaakaan kantaa.
Ihan fiksu veto varmasti :) Tarkoitus on meilläkin ettei lapsille tuoda politiikkaa.
Miksei lapsille saisi tuoda politiikkaa? He katsovat tiktokeistaan kaiken maailman propagandaa, joten mitä pahaa siinä on, jos he tietävät jotain myös vanhempiensa poliittisista mielipiteistä ja perusteluista?
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin pidän urheilullisuutta tärkeänä naisessa.
En mä halua parisuhdetta jossa molemmat harrastaa yksin eri harrastuksia.
Miksi haluat olla fyysisesti naisen tasolla vai miten voitte harrastaa urheilua/liikuntaa yhdessä? Vai onko se pelkkää kävelyä tai hölkkäilyä?
Mä oon tehnyt mieheni kanssa yhdessä raksahommia työparina. Vielä kaikkein raskaimpia eli painavien elementtien kantamista. Oman isäni kanssa olen käynyt juoksulenkillä ja pelannut jalkapalloa joista jälkimmäinen on oikeasti myös raskasta.
Kasvaa se lihas tytöllä tai naisellakin jos sille antaa ärsykettä eikä istu perseellään jauhamassa netissä paskaa naisten oletetusta heikkoudesta. Just oon itse asiassa lähdössä päivän 1,5 h kävelylenkille kun raskausviikkoja on kasassa 34+5. Voisin yhtä hyvin juosta tai punnertaa, mutta en usko että se olisi tässä vaiheessa hyväksi vauvalle.
Kerropa nyt, mitä fyysistä olet itse tehnyt?
Erilaisuudet täydentävät toisiaan. Jos on kaikesta ihan samaa mieltä niin arki on sellainen kaikukammio, mihin on hyvä poteroitua. Kun on eroavaisuuksia niin saa asioihin uutta näkökulmaa ja kenties kokee ja tekee jotain sellaista mitä ei itselle tulisi mieleenkään. Enkä tarkoita että pitää täysi vastakohta etsiä, vaan että tärkeät asiat samoilla arvoilla, vähemmän tärkeistä jotain sen suuntaista.
Vierailija kirjoitti:
Vähän riippuu toki arvoista, mutta epätodennäköistä on että ihan kaikki kolahtaa vaikka kuinka hyvin olisi oltavat. Meillä esim mies on oikeistoon kallellaan ja minä vasemmistoon eikä ole tässä seitsemän vuoden aikana haitannut muuta kuin siinä että jotkut politiikkakeskustelut käydään aika kiivaaseen sävyyn :D Kun toisiaan kunnioittaa niin ei ne haittaa.
Tässä on vain se ongelma, ett oikeistolainen ei lätökohtaisesti kunnioita toista ihmistä.
Itselleni juuri oikeistolaisuus olisi valtava turn off, ja ihmettelenkin, miksi ajattelet, että olisi epätodennäköistä löytää ihminen, joka ajattelee maailmasta, yhteiskunnasta ja kanssaihmisistä edes suunnilleen samalla lailla. Mutta kiva tietty, jos toimii teillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän riippuu toki arvoista, mutta epätodennäköistä on että ihan kaikki kolahtaa vaikka kuinka hyvin olisi oltavat. Meillä esim mies on oikeistoon kallellaan ja minä vasemmistoon eikä ole tässä seitsemän vuoden aikana haitannut muuta kuin siinä että jotkut politiikkakeskustelut käydään aika kiivaaseen sävyyn :D Kun toisiaan kunnioittaa niin ei ne haittaa.
On aika turha puhua politiikkaa jos näin eri kanta. Meillä harvinainen: sama kun teillä mutta sukupuolet toisin päin. Politiikkajutut ruoditaan muiden kanssa :) lapselle ei ole syötetty kumpaakaan kantaa.
Ihan fiksu veto varmasti :) Tarkoitus on meilläkin ettei lapsille tuoda politiikkaa.
Miksei lapsille saisi tuoda politiikkaa? He katsovat tiktokeistaan kaiken m
Hyvä kysymys sekin. Me ollaan vielä lapsettomia, mutta ajateltu enemmänkin niin päin että tuotaisiin asiallisesti esille mikä pääpiirteittäin erottaa vasemmiston oikeistosta ja mitä keskustapuolue ajaa, ilman että niihin mitään kummempaa arvolatausta liitetään. Eli enemmänkin kerrottaan että politiikassa on erilaisia mielipiteitä ja lapsi itse saa aikanaan päättää mitä näkemystä haluaa kannattaa.
Ei syytä huoleen, 66, lapsi joka tapauksessa päättää itse aikanaan. Voit itse miettiä, että oletko politiikasta täsmälleen samaa mieltä kuin vanhempasi tai isovanhempasi.
Vierailija kirjoitti:
Niin sanovat ihmiset jotka eivät meinaa saada ketään, tai eivät saisi ketään jos kaikki olisivat valikoivia. He eivät halua että muut vaativat asioita.
Saat vaatia ihan mitä haluat, minua ei kiinnosta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän riippuu toki arvoista, mutta epätodennäköistä on että ihan kaikki kolahtaa vaikka kuinka hyvin olisi oltavat. Meillä esim mies on oikeistoon kallellaan ja minä vasemmistoon eikä ole tässä seitsemän vuoden aikana haitannut muuta kuin siinä että jotkut politiikkakeskustelut käydään aika kiivaaseen sävyyn :D Kun toisiaan kunnioittaa niin ei ne haittaa.
On aika turha puhua politiikkaa jos näin eri kanta. Meillä harvinainen: sama kun teillä mutta sukupuolet toisin päin. Politiikkajutut ruoditaan muiden kanssa :) lapselle ei ole syötetty kumpaakaan kantaa.
Ihan fiksu veto varmasti :) Tarkoitus on meilläkin ettei lapsille tuoda politiikkaa.
Miksei lapsille saisi t
Politiikka on hevonpaskaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin on todella tärkeää, että arvot ja kiinnostuksen kohteet osuvat kohdilleen. Niistähän hyvä arki koostuu. Sen sijaan miehen ulkonäön suhteen minulla ei ole muita vaatimuksia kuin normaalipaino.
Kummastuttaa suuresti, miten joku ajattelee esimerkiksi miehen pituuden olevan jokin kynnyskysymys parisuhteessa. Ei pitkästä miehestä olisi hyötyä kuin kerran vuodessa, kun joulukoristeet pitää ottaa ylähyllyltä.
Se pituus on ulkonäkökysymys eikä hyötykysymys. Pitkä mies on komea ja seksuaalisesti viehättävä. Ei naisen isoista tisseistäkään ole hyötyä, mutta miehet niistä tykkäävät silti.
Niin, juuri edellä ihmettelin, miksi niin moni asettaa vaatimuksia ulkonäölle, vaikka oikeasti arvojen kanssa siinä parisuhteessa ollaan.
Ovatko he jo parisuhteessa olevia vai siitä vasta haavelevia?
Osalle miehistä tuntuu puolison rooli olevan lähinnä jonkinlainen koriste, niin kuin autosta tietty automerkki matalaprofiiliset renkaat jne... sellainen kovin pinnallinen.
Kumppanuus ja ystävyys haetaan sitten muualta hokien naisten vaihtuvan ja ystävien pysyvän... Miksihän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin sanovat ihmiset jotka eivät meinaa saada ketään, tai eivät saisi ketään jos kaikki olisivat valikoivia. He eivät halua että muut vaativat asioita.
Saat vaatia ihan mitä haluat, minua ei kiinnosta
Aivan ohis, mutta miten kiinnostavaksi muiden keskustelijoiden näkökulmasta arvelet yllä olevan kommenttisi asteikolla 1-10?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän riippuu toki arvoista, mutta epätodennäköistä on että ihan kaikki kolahtaa vaikka kuinka hyvin olisi oltavat. Meillä esim mies on oikeistoon kallellaan ja minä vasemmistoon eikä ole tässä seitsemän vuoden aikana haitannut muuta kuin siinä että jotkut politiikkakeskustelut käydään aika kiivaaseen sävyyn :D Kun toisiaan kunnioittaa niin ei ne haittaa.
Tässä on vain se ongelma, ett oikeistolainen ei lätökohtaisesti kunnioita toista ihmistä.
Itselleni juuri oikeistolaisuus olisi valtava turn off, ja ihmettelenkin, miksi ajattelet, että olisi epätodennäköistä löytää ihminen, joka ajattelee maailmasta, yhteiskunnasta ja kanssaihmisistä edes suunnilleen samalla lailla. Mutta kiva tietty, jos toimii teillä.
Stalin ja Pol Pot ne vasta ihmisystäviä olivatkin. En ole edes kovin oikeistolainen - enemmän sosialidemokraatti joka ei kannata kaikkea vasemmistolaista vähemmistö- ja holhouspolitiikkaa - ja jo se tekee minusta persona non gratan suomalaisten vasemmistoon kallellaan olevien naisten silmissä
Toki Yle ja HS yrittävät ajaa Suomeen kuin käärmettä pyssyyn jotain amerikkalaista meemikonservatismia, kun totuus on liian vaikea sulattaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Toki on suurelta osin opittua. Mutta siinä vaiheessa kun mennään väestötasolla älykkäimpään prosenttiin, niin väitänpä, että joustamattomuus lisääntyy."
Mitä sitten sillä älykkyydellä tarkoitetaan? Mensan jäsenet jusein oo on ehkä melko omahyväisiä mutta niin on usein se ei niin älykäskin.
Tällä palstalla ainakin melkein jokainen itseään älykkäänä pitävä väittää, ettei pysty edes keskustelemaan kunnolla taviksien kanssa. Eikö se ole jo melkoista joustamattomuutta?
Se että pitää itseään älykkäänä ja korostaa sitä on enemmän omahyväisyyttä kuin älykkyyttä.
Olen älykäs, mutta en kyllä kohdalle muiden ihmisten älykkyyttä tai sen puutetta. Keskustelut elävät sen mukaan miten eri keskustelijat vievät aihetta eteenpäin.
-ohis
Miksi ihmeessä pitäisi olla samat harrastukset?
Vaimoni pitää posliininmaalauksesta ja ylipäätään kaikenlaisista käsitöistä, joista en erityisemmin perusta (oikeasti en pätkääkään). Minä taas olen urheilumiehiä, kun taas vaimoa ei voisi vähempää urheilu kiinnostaa.
Minusta se tuo parisuhteeseen juuri sopivaa vaihtelua, kun ei jatkuvasti olla kuin paita ja perse, vaan molemmilla on omat harrastuksensa. Toki me yhdessäkin jonkun verran harrastelemme esim kävelyä ja pyöräilyä. Pääasiassa meillä on kuitenkin omat harrastuksemme ja hyvä niin.
Arvomaailmat taas ei mielestäni voi ihan hirveän kamalasti poiketa toisistaan .Toki kaikesta ei tietenkään tarvi olla kumppanin kanssa samaa mieltä. Aika vaikea on kuitenkin nähdä esim telaketjufeministin ja kiihko äärioikeistonassen yhteistä tulevaisuutta.
Se saakelin salilla käynti tuntuu naisilla olevan joku kuninkuuslaji, mitä molempien pitää käydä, jos nainen käy salilla. Ymmärrän tavallaan, koska onhan se yksi tylsimpiä harrastuksia mitä vaan voi olla, niin jotain seuraa sinne pitää saada, jotta siitä saa edes siedettävää. Jos mies taas käy pelaamassa jääkiekkoa tai sählyä, niin tämän vaatiminen naiselta on suorastaan typerää, mutta käytännössä täysin verratavaa tuohon salin vaatimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän riippuu toki arvoista, mutta epätodennäköistä on että ihan kaikki kolahtaa vaikka kuinka hyvin olisi oltavat. Meillä esim mies on oikeistoon kallellaan ja minä vasemmistoon eikä ole tässä seitsemän vuoden aikana haitannut muuta kuin siinä että jotkut politiikkakeskustelut käydään aika kiivaaseen sävyyn :D Kun toisiaan kunnioittaa niin ei ne haittaa.
On aika turha puhua politiikkaa jos näin eri kanta. Meillä harvinainen: sama kun teillä mutta sukupuolet toisin päin. Politiikkajutut ruoditaan muiden kanssa :) lapselle ei ole syötetty kumpaakaan kantaa.
Tätä taas minä en pysty ymmärtämään: että puolison kanssa ei pysty puhumaan kaikista asioista.
-eri.
Turhaa vääntöä. Se menee ihan fiksullakin ihmisellä kiihkomieliseksi väännöksi.
Nää on pahimmillaan jo monen sukupolven takaa. Valkoiset ja punaiset jne. Ei niitä kantoja muuteta.
Vierailija kirjoitti:
Se saakelin salilla käynti tuntuu naisilla olevan joku kuninkuuslaji, mitä molempien pitää käydä, jos nainen käy salilla. Ymmärrän tavallaan, koska onhan se yksi tylsimpiä harrastuksia mitä vaan voi olla, niin jotain seuraa sinne pitää saada, jotta siitä saa edes siedettävää. Jos mies taas käy pelaamassa jääkiekkoa tai sählyä, niin tämän vaatiminen naiselta on suorastaan typerää, mutta käytännössä täysin verratavaa tuohon salin vaatimiseen.
Erikoinen näkökulma. On paljon ammatteja, joissa pärjäämiseksi TÄYTYY käydä salilla. Jopa sellaisilla aloilla joissa suurin osa on miehiä. Sinä et tokikaan niissä töissä pärjäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin pidän urheilullisuutta tärkeänä naisessa.
En mä halua parisuhdetta jossa molemmat harrastaa yksin eri harrastuksia.
Miksi haluat olla fyysisesti naisen tasolla vai miten voitte harrastaa urheilua/liikuntaa yhdessä? Vai onko se pelkkää kävelyä tai hölkkäilyä?
me käydään salilla yhdessä mutta kumpikin tekee oman treeninsä ja sitten taas tavataan aulassa ja lähdetään kotiin. Ei ole pakko tehdä vierekkäin samoja asioita samoilla painoilla samanlaisissa asuissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin pidän urheilullisuutta tärkeänä naisessa.
En mä halua parisuhdetta jossa molemmat harrastaa yksin eri harrastuksia.
Miksi haluat olla fyysisesti naisen tasolla vai miten voitte harrastaa urheilua/liikuntaa yhdessä? Vai onko se pelkkää kävelyä tai hölkkäilyä?
Yhteinen juoksulenkki voi olla toiselle kevyt lenkki ja toiselle vauhtikestävyystreeni. Palauttavaa liikuntaa voi harrastaa yhdessä. Näin kesäisin se voi olla vaikka suppailua tai melontaa, talvisin vaikka seinäkiipeilyä.
Se että pitää itseään älykkäänä ja korostaa sitä on enemmän omahyväisyyttä kuin älykkyyttä.