Miksi samat harrastukset tai arvot eivät ole joidenkin mielestä tärkeitä parisuhteessa?
Kommentit (83)
Itse ainakin pidän urheilullisuutta tärkeänä naisessa.
En mä halua parisuhdetta jossa molemmat harrastaa yksin eri harrastuksia.
Vähän riippuu toki arvoista, mutta epätodennäköistä on että ihan kaikki kolahtaa vaikka kuinka hyvin olisi oltavat. Meillä esim mies on oikeistoon kallellaan ja minä vasemmistoon eikä ole tässä seitsemän vuoden aikana haitannut muuta kuin siinä että jotkut politiikkakeskustelut käydään aika kiivaaseen sävyyn :D Kun toisiaan kunnioittaa niin ei ne haittaa.
Niin sanovat ihmiset jotka eivät meinaa saada ketään, tai eivät saisi ketään jos kaikki olisivat valikoivia. He eivät halua että muut vaativat asioita.
Tietyt arvot pitää olla samanlaisia, mutta ei tarkoita, että kaikki. Esim perheeseen liittyvät arvot, työn arvostaminen, raha ym tärkeät päivittäiset asiat pitää olla samankaltaiset. Yhteisillä harrastuksilla ei ole mitään merkitystä.
Yhteiset arvot ovat tärkeitä.
Harrastukset eivät välttämättä. Kummallakin voi olla omia harrastuksia, kunhan niiden harrastaminen onnistuu niin että jää myös yhteistä aikaa. Jos on käytännössä kaiken vapaa-ajan vievä harrastus, niin silloin sen on melkein pakko olla yhteinen.
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin pidän urheilullisuutta tärkeänä naisessa.
En mä halua parisuhdetta jossa molemmat harrastaa yksin eri harrastuksia.
On niitäkin, että harrastetaan rinnakkain. Esim. samassa pihassa tai samoissa tiloissa. Ei tarvitse olla sama harrastus.
Moni harrastus on myös sellainen, ettei siinä ehdi seurustella samalla.
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin pidän urheilullisuutta tärkeänä naisessa.
En mä halua parisuhdetta jossa molemmat harrastaa yksin eri harrastuksia.
Miksi haluat olla fyysisesti naisen tasolla vai miten voitte harrastaa urheilua/liikuntaa yhdessä? Vai onko se pelkkää kävelyä tai hölkkäilyä?
Minulle ainakin on todella tärkeää, että arvot ja kiinnostuksen kohteet osuvat kohdilleen. Niistähän hyvä arki koostuu. Sen sijaan miehen ulkonäön suhteen minulla ei ole muita vaatimuksia kuin normaalipaino.
Kummastuttaa suuresti, miten joku ajattelee esimerkiksi miehen pituuden olevan jokin kynnyskysymys parisuhteessa. Ei pitkästä miehestä olisi hyötyä kuin kerran vuodessa, kun joulukoristeet pitää ottaa ylähyllyltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin pidän urheilullisuutta tärkeänä naisessa.
En mä halua parisuhdetta jossa molemmat harrastaa yksin eri harrastuksia.
Miksi haluat olla fyysisesti naisen tasolla vai miten voitte harrastaa urheilua/liikuntaa yhdessä? Vai onko se pelkkää kävelyä tai hölkkäilyä?
Voihan esimerkiksi salilla käydä yhdessä ja tehdä liikkeet eri painoilla. Jumpatessa mies voi käyttää raskaampia vastuskuminauhoja, jne.
Saman tyyppiset arvot on hyvä olla. Joku innokas politikoija täysin eri laidalla olevasta puoleesta kuin mitä itse äänestää... ei jaksaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vähän riippuu toki arvoista, mutta epätodennäköistä on että ihan kaikki kolahtaa vaikka kuinka hyvin olisi oltavat. Meillä esim mies on oikeistoon kallellaan ja minä vasemmistoon eikä ole tässä seitsemän vuoden aikana haitannut muuta kuin siinä että jotkut politiikkakeskustelut käydään aika kiivaaseen sävyyn :D Kun toisiaan kunnioittaa niin ei ne haittaa.
Mutta poliittiset näkemyksethän nimenomaan valuvat arkeen. Mulle esimerkiksi seksikäs mies on sellainen, jolta riittää roponen yhteisvastuukeräykseen.
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin on todella tärkeää, että arvot ja kiinnostuksen kohteet osuvat kohdilleen. Niistähän hyvä arki koostuu. Sen sijaan miehen ulkonäön suhteen minulla ei ole muita vaatimuksia kuin normaalipaino.
Kummastuttaa suuresti, miten joku ajattelee esimerkiksi miehen pituuden olevan jokin kynnyskysymys parisuhteessa. Ei pitkästä miehestä olisi hyötyä kuin kerran vuodessa, kun joulukoristeet pitää ottaa ylähyllyltä.
Se pituus on ulkonäkökysymys eikä hyötykysymys. Pitkä mies on komea ja seksuaalisesti viehättävä. Ei naisen isoista tisseistäkään ole hyötyä, mutta miehet niistä tykkäävät silti.
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin on todella tärkeää, että arvot ja kiinnostuksen kohteet osuvat kohdilleen. Niistähän hyvä arki koostuu. Sen sijaan miehen ulkonäön suhteen minulla ei ole muita vaatimuksia kuin normaalipaino.
Kummastuttaa suuresti, miten joku ajattelee esimerkiksi miehen pituuden olevan jokin kynnyskysymys parisuhteessa. Ei pitkästä miehestä olisi hyötyä kuin kerran vuodessa, kun joulukoristeet pitää ottaa ylähyllyltä.
No, jos tietää viehättyvänsä lähinnä tietynlaisista miehistä, ei kannata tuhlata toisen aikaa ja sitoutua sellaiseen johon ei tunne viehätystä. Aina sille ei voi mitään, vaikka tietäisi ettei asialla ole niin käytännön merkitystä. Mulle esimerkiksi miehen hiukset ja hartiat ovat tärkeitä tekijöitä, mutta kyllä minä tiedän että hiuksilla makseta ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Saman tyyppiset arvot on hyvä olla. Joku innokas politikoija täysin eri laidalla olevasta puoleesta kuin mitä itse äänestää... ei jaksaisi.
Lisäys... myöskään innokas harrastaja, joka on päivät töissä ja illat/viikonloput harrastuksissaan... mihin siinä enää perhettä kaipaa. Somen koristeeksiko?
Tuo vähän riippuu siitä haetaanko miehestä vain kävelevää rahapussia jonka tekemisellä ei ole mitään merkitystä kunhan jakaa rahansa vai hakeeko miehestä puolisoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin on todella tärkeää, että arvot ja kiinnostuksen kohteet osuvat kohdilleen. Niistähän hyvä arki koostuu. Sen sijaan miehen ulkonäön suhteen minulla ei ole muita vaatimuksia kuin normaalipaino.
Kummastuttaa suuresti, miten joku ajattelee esimerkiksi miehen pituuden olevan jokin kynnyskysymys parisuhteessa. Ei pitkästä miehestä olisi hyötyä kuin kerran vuodessa, kun joulukoristeet pitää ottaa ylähyllyltä.
Se pituus on ulkonäkökysymys eikä hyötykysymys. Pitkä mies on komea ja seksuaalisesti viehättävä. Ei naisen isoista tisseistäkään ole hyötyä, mutta miehet niistä tykkäävät silti.
Niin, juuri edellä ihmettelin, miksi niin moni asettaa vaatimuksia ulkonäölle, vaikka oikeasti arvojen kanssa siinä parisuhteessa ollaan.
Esim. kestävyysurheilijat on minusta vähän niin kuin oma lajinsa. En pakota miestäni juoksemaan sunnuntaina neljää tuntia metsässä, vaikka itse haluan tehdä niin. Eihän tuollaista voi tehdä, jos ei tunne siihen palavaa halua.
Mies harrastaa esim. sijoittamista ja roikkuu tietokoneella sen takia vähintään yhtä paljon viikkotunteina jne.
Kyllä meillä on silti ihan hyvin, ei tartte koko ajan tehdä samoja asioita. Arvotkaan ei ihan täysin kohtaa, minä olen liberaalimpi ja pehmeämpi arvoiltani. Emme ole tehneet siitäkään ongelmaa.
Minä koen, että parisuhteessa tärkeintä on toisen erilaisuuden kunnioitus, kiinnostus toisen harrastuksen ja ajatuksiin.
Ai että, oispa hienoa löytää ulkoilmaelämästä pitävä kasvissyöjämies, joka harrastaa kenttäratsastusta, boulderointia ja pitkänmatkanjuoksua. Ei ole kovin montaa (lue: ei yhtään) moista helmeä tullut vastaan.
Ei parisuhteen osapuolten tarvitse olla toistensa peilikuvia ja asioista voi olla eri mieltä myös rakentavasti siten, ettei poikkeavat arvot tai elämäntavat välttämättä ole mikään este onnistuneelle parisuhteelle.
Minä en ymmärrä miksi pitäisi. Olemme vaimoni kanssa lähes täydet vastakohdat eikä mitään ongelmaa.