Miksi hoiva-alalla on paljon sairauspoissaoloja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo pitkään on ollut tilanne, että työntekijöitä ei vaan saa mistään. Siitä on seurannut se, että ne jotka töissä vielä ovat, venytetään äärimmilleen. Ei kovin viisasta pitemmällä tähtäimellä, mutta näin se on mennyt ainakin niissä paikoissa, missä mä olen ollut. 

Jatkokysymys 1: miksi niitä työntekijöitä ei saa, seuraava jatkokysymys miksi ne eivät tule. Huono palkka on väärä vastaus ja siitä saa miinuspisteitä.

 

Vietä viikko osastolla/vanhustenhoidossa/kotihoidossa niin et ihmettelesi.  Olen lähäri mutta en aio enää koskaan alalle palata. Voin paljon paremmin sen ulkopuolella henkilökohtaisesti.

"Vuonna 2022 miehiä oli poissa oman sairauden vuoksi keskimäärin 12 000 yhden työviikon aikana, kun naisilla vastaava luku oli 22 000."

https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2023/yhden-ja-kahden-paivan-sai…

Yksi syy on tietysti infektiot. Kun katsotaan tartuntatautien aiheuttamien sairauspoissaolojen määrää (lyhyt, alle 9 vrk), hoitoala on joka ikinen vuosi tilastojen kärjessä. Ongelma on se, että hoitotyössä on pakko olla lähellä asiakasta, taudit tarttuu, ja myös se, että asiakkailla on puutteellinen vastustuskyky, minkä takia sairastavat keskivertoväestöä enemmän.

Jostain tilastosta luin myös, että lapsen sairauden vuoksi hoitovapaiden määrä on hoitoalalla suurin. Ero esimerkiksi teknisiin aloihin on monta päivää vuodessa per työntekijä. Lieneekö siinä syynä pelkästään se, että naiset (äidit) ovat enemmän hoitamassa sairaita lapsia kotona vai onko siinä myös sitä, että kun on hoitoalan koulutus, niin jää hoitamaan myös läheisiä, jos on kipeänä (eli hoitajan etiikka). Minä itsestäni nuoruudesta tunnistan, että kun omat lapset oli pieniä, otin helposti vastuuta kaikista heidän asioista, jos oli mitään murhetta tai vaikkei olisi ollutkaan. Päiväkodin vasu-keskustelut oli aina minun vastuulla ja mies oikein sanoi, että mene sinä, kun tiedät mitä siellä pitää vastata. Tai jos lapsilla pienenä oli nuhakuume, mies pyysi, että anna sinä ne lääkkeet, kun paremmin tiedät, mitä pitää antaa ja miten usein. Kun lapset aloitti koulun, meillä vaihtui roolit niin, että mies jäi kotiin, jos lapset sairastui, mutta se johtui enemmänkin siitä työelämästä, kun aloitin kouluttajan työt ja sieltä ei pysty olemaan niin helposti pois.

Kasvaa kun ei saada keikkaa tekeviä enää apuun. Kiitos hallitus! Yritykset kärsii kovasti näistä päätöksistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ne on naisia.

Ja miehistä ei ole niin raskaaseen työhön.

Miehet laittavat perseen penkkiin kun työolot menevät mahdottomiksi. Naiset jupisevat keskenään mutta tekevät silti kolmen ihmisen työt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ne on naisia.

Miehet eivät kykene työskentelemään niin kuormittavasta työssä.

On meitä miehiäkin melkoisesti alalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni on alalla. Joissain työpaikoissa työvuorolista toimii niin hassusti, että seuraava jakso ei huomioi edellisen jakson tunteja. Kaverin työpaikalla oli mennyt niin, että oli 9 päivää töitä putkeen, 2 vapaata, ja sitten oli tullut työvuoron uusi jakso.  Koska uusi jakso ei huomioinut edellistä, oli taas 6 päivää töitä putkeen. Ja siis kolmivuorotyö. Kyllä tuollainen tahti vaan syö ihmistä. Jos yövuoroja on useampi putkeen ja sen jälkeen esim jää vapaa päiviä vain se yksi tai kaksi, niin eihän siinä palaudu missään välissä. Ystävälläni on vielä pienet lapset, sanoi että miehen kanssa tekevät aina läpsystä vaihdon. 

Tuo on kyllä listan tekijän vika ja laitonta. 

Ei tuo laitonta ole, mutta harvassa paikassa tuollaisia listoja tehdään. Tein itse hoitoalalla listoja 5 vuotta ennen siirtymistä toisenlaisiin töihin. En muista, että ikinä olisi ollut 9 päivää putkeen töitä kenelläkään. Kuusi päivää oli maksimi. Ja toiseksi: listan vaihtuminen ei vaikuta työvuoroauunnittelussa, koska ohjelmat näyrtävät myös viimeisen viikon edellisiltä listoilta. Ei se tulosteesta näy vaan silloin kun listaa koneella suunnittelee.

Työskentelen sellaisten potilaiden kanssa, joiden immuniteetti on vakavasti alentunut. 

Se pikkuflunssa joka minulle ei ole mitään, on suurimmalle osalle heistä herkkä hengenlähtö. Siksi vaikka kokisin itseni työkykyiseksi pikkuflunssasta huolimatta, niin en voi töihin mennä riskeeraamaan kirjaimellisesti ihmishenkiä.

Meillä sääntö on, että jos on mitään mikä voi edes teoriassa olla tartuttava, töihin ei ole asiaa "kokeilemaan" että käynnistyykö kunnon sairaus vai meneekö päivän aikana itsestään ohi.

Kun ollaan sairaiden ihmisten kanssa tekemisissä päivät pitkät, niin on mahdollista sairastua itsekin.

Kun hoitaa influenssa/korona- ja noropotilaita niin tauteja tarttuu ja leviää. Vaikka suojavarusteet olisivatkin päällä, eivät nekään mitään sateentekijöitä ole. On täysin eri asia olla kotona etätöissä kuin vuodeosastolla siivoamassa ripulia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ne on naisia.

Ja miehistä ei ole niin raskaaseen työhön.

Ei sillä palkalla ja niillä työoloilla.

Vierailija kirjoitti:

Se oli normaalia silloin kun itsekin olin niissä hommissa. Joka päivä joku kollega sanoi  huomenna haen saikkua. Usein ilman syytä mutta saikun sai helposti viikoksi tai kahdeksi.  Olimme ammatiryhmä joka saikutti ylivomaisesti eniten.

Eikä tarvitse olla edes hoitoala kyseessä. Kunhan on naisvaltainen työpaikka, niin loputon säätäminen, kuppikuntien rakentaminen, saikuttaminen, lintsaaminen, töistä laistaminen ja niiden kollegoille jättäminen, etc. etc. 

Ei koskaan enää. Nykyisin yksinyrittäjänä.

Kyllä sote-alalla alkaa olla miehiä töissä jo aika paljon. Toki naisvaltainen ala, mutta itse olen ollut sosiaalialan töissä jo kohta 20 vuotta ja miehiä on koko ajan enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Jos on niin typerä että joutuu tosissaan kysymään tätä, niin en viitsi edes vastata :D

Tällä asenteella laitetaan Suomi nousuun! Tiedätkö, että kaikkien ajattelukapasitetti ei ole niin erinomainen kuin sinulla?

Kysyjälle: hoitoaloilla sairastetaan paljon, koska he ovat päivittäin tekemisisssä suurten ihmismäärien kanssa, joiden keskuudessa liikkuu paljon tauteja. Sen lisäksi voi olla työn kuormitustekijöistä johtuvia psyykkisiä tai fyysisiä vaivoja.

Sairaslomalle jäädään hyvin helposti, koska työ on rasittavaa, ilmapiiri huono. Ei sitä jaksa puolikuntoisena, vaikka jotain muuta työtä voisi jaksaakin. Lisäksi hoitajissa on paljon tupakoivia, niillä on aina joku flunssa kun saavat taudit helpommin kuin muut. Osa saikuttaa siksi, ettei vaan jaksa mennä töihin. Tein muutaman vuoden alalla keikkaa ja aina sen arvasi, että soitetaan sijaiseksi maanantaisin ja juhlapyhien jälkeen kun osa ei vaan jaksa lähteä töihin.

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen sellaisten potilaiden kanssa, joiden immuniteetti on vakavasti alentunut. 

Se pikkuflunssa joka minulle ei ole mitään, on suurimmalle osalle heistä herkkä hengenlähtö. Siksi vaikka kokisin itseni työkykyiseksi pikkuflunssasta huolimatta, niin en voi töihin mennä riskeeraamaan kirjaimellisesti ihmishenkiä.

Meillä sääntö on, että jos on mitään mikä voi edes teoriassa olla tartuttava, töihin ei ole asiaa "kokeilemaan" että käynnistyykö kunnon sairaus vai meneekö päivän aikana itsestään ohi.

Jep, näinhän se menee esim vastasyntyneiden teholla. Kiinnostaisi kovasti tietää olisiko nämä samat "saikuttelijoiden" huutavat ihan ok sen kanssa jos esim oma pikkukeskosensa kuolisi sen seurauksena että joku hoitaja tuli töihin kipeänä, koska taloudellisesti oli siihen pakotettu? Jotenkin veikkaan että ei olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on niin typerä että joutuu tosissaan kysymään tätä, niin en viitsi edes vastata :D

 

Tällä asenteella laitetaan Suomi nousuun! Tiedätkö, että kaikkien ajattelukapasitetti ei ole niin erinomainen kuin sinulla?

Kysyjälle: hoitoaloilla sairastetaan paljon, koska he ovat päivittäin tekemisisssä suurten ihmismäärien kanssa, joiden keskuudessa liikkuu paljon tauteja. Sen lisäksi voi olla työn kuormitustekijöistä johtuvia psyykkisiä tai fyysisiä vaivoja.

 

Kuormitustekijöiksi koetaan huono palkka, huono työilmapiiri ja huono esihenkilö. Tästä tulee psyykkisiä vaivoja, joita parannellaan ottamalla saikkua.

Suomessa ei kannata hoitoalalle mennä, palkka on pjaska ja työ on erittäin kuormittava. Jos hoitoalalle haluaa mennä niin kannattaa muuttaa ulkomaille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ne on naisia.

Ja miehistä ei ole niin raskaaseen työhön.

 

Miehet laittavat perseen penkkiin kun työolot menevät mahdottomiksi. Naiset jupisevat keskenään mutta tekevät silti kolmen ihmisen työt.

Fakta on kuitenkin se, että hyvinvointialueet ovat tappiollisia. En tarkoita, että kenenkään henkilökohtaisesti pitäisi siitä huolta kantaa, mutta jos on tehty 100 miljoonaa euroa tappiota viime vuonna, niin supistuksia se tarkoittaa. Yt-neuvotteluja kaikkialla, hoivapaikkojen määrän vähennystä, terveyskeskusten sulkemista, sjaiskieltoa, ostopalveluista karsimista. Eihän siinä auta panna persettä penkkiin. Rahaa ei ole, kaikesta supistetaan ja valtio ei anna lisää.

Tottakai hyvinvointialueet on tappiollisia. On silti kohtuutonta odottaa että yksikään hoitaja, lääkäri tai vaikka fysioterapeutti uhraisi oman työkykynsä sen takia ettei vaan pysty enää tekemään julkisella töitä. Ratkaisua siihen ei enää edes haluta joten se vääjäämättä johtaa siihen että julkinen terveydenhuolto rapistuu ja sitä nykyistäkään hoitotasoa ei voida ylläpitää.