Lue keskustelun säännöt.
IL: Suomalaiset työikäiset sairastuvat nyt alzheimeriin - Syytä tälle ei tiedetä
25.07.2024 |
Alzheimerin tauti näyttää lisääntyvän suomalaisten 3065-vuotiaiden keskuudessa, kertoo tuore suomalaistutkimus, joka on julkaistu Neurology-tiedelehdessä. Kyseessä on Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistutkimus. Tutkijat olivat hämmästyneitä huomatessaan, että juuri Alzheimerin tauti on lisääntynyt suomalaisten työikäisten keskuudessa. Miksi näin on, sitä ei tiedetä.
Eläkkeelle päästyään ihmiset eivät tajua jatkossa tästä maailmasta mitään kun eläkeikääkin ollaan koko ajan nostamassa
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Ravitsemus. Viljatuotteet ja maitotuotteet. Siinäpä se suurin ongelma! Autoimmuunisairauksia maailman eniten. Miksihän? Lihavuutta. Miksihän? Alzheimeria, miksihän? Masennusta, miksihän?
Vilja- ja maitotuotteita syödään muuallakin paljon. Etenkin pohjoismaissa ja monissa Euroopan maissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
veikkaan ruuan lisäaineita ja makeutusaineita.
Varmaan kaiken maailman säilöntä-/lisäaineet ravinnossa yksi syy. Ne yleistyivät rajusti 1950-luvulta lähtien eikä niiden haittavaikutuksia silloin edes tutkittu. Luonnon kansoilla, jotka edelleen syövät luomua tätä ilmiötä ei ole havaittu. Sama myös syöpien osalta.
Vierailija kirjoitti:
Asiaa tutkitaan nykyään aiempaa enemmän ja digiteknologia saa ihmiset huomaamaan omia ja muiden muistiongelmia. Kun vaari ei opikaan käyttämään muuta puhelinta kuin Doron perusmallia tai mummo ei opi pankkisovellusten käyttöä.
Tämäkin. Ennen muutokset olivat hitaita. 90-vuotiaan mummon tiedot olivat yhtä käypiä 1890- ja 1930-luvuilla. Ei hirveästi haitannut, vaikka uuden omaksumisen kyky oli kadonnut muutama vuosikymmen sitten. Lehmät lypsettiin aina samalla tavalla jne.
Nykyään uudistuksia tulee sellaiseen tahtiin, että mikä tahansa pieni aivohikka hankaloittaa arkea. Jos työpaikka vaihtuu 3 vuoden välein, auton keskikonsoli näyttää erilaiselta 3 vuoden välein, ohjelmistot ja puhelimet muuttavat muotoa viiden vuoden välein ja työpaikan henkilöstökin vaihtuu koko ajan, niin ei tarvita kummoista muistiongelmaa, ennen kuin pakka hajoaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin kattavaa tutkimusta ei ole tehty muualla maailmassa.
Sitähän suomalaiset tutkijat nyt peräänkuuluttuvat, että muuallakin pitää tutkia, että tiedetään, onko alzheimer yleistynyt vain Suomessa vai muuallakin.
Näin sanottiin artikkelissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisten kropat ovat täynnä kemiaa ja lisäaineita. Eivät maadu edes haudassa sataan vuoteen. Aivoja ei ole käytetty, elämä on vietetty lähinnä syöden, nukkuen ja nuhhien. Kirjoja ei viitsitä lukea ne kuunnellaan. Aivotyö on suurella osalla nolla ja ravitsemus einekset, lisäksi paljon lääkkeitä, pieneenkin kipuun tarvitaan heti lääkkeitä. Viina tietty kuolettaa aivosolut vielä nopeammin. Oma-aloitteisuutta ei valtionjohtoisessa maassa tarvita, valtio on säännöstellyt kaiken, tietty ihmisten hyväksi. Maailman onnellisimmassa maassa.
TUOREEN tutkimuksen mukaan Alzheimerin tauti yleistyy työikäisten eli 3064-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa.
Asiaa on tutkittu Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistutkimuksessa tasaisesti 12 vuoden seurantajaksolla vuosina 20102021.
Tulokset kerättiin Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon alueella, joilla 12500 potilasta oli hakeutunut alueiden yliopistollisten sairaaloiden muistiklinikoille.
Tutkijat kävivät tarkasti läpi kaikki näille kahdelle yliopistosairaaloiden muistiklinikoille hakeutuneet henkilöt, jotta joukosta voitiin poistaa virheelliset epäilyt.
Tutkimustulosten mukaan 12500 potilaasta 794:llä oli varhain alkava muistisairaus. Dementiatapauksista noin 48 prosenttia oli Alzheimerin tautia.
Duodecimin Terveyskirjaston mukaan Alzheimerin taudin yleisyys kasvaa voimakkaasti iän myötä. Alle 65-vuotiailla tauti on vielä harvinainen, mutta yli 85-vuotiailla sitä esiintyy jo 1520 prosentilla.
TUTKIMUKSEN tekijät eivät osaa vielä selittää, mistä Alzheimerin taudin nousu johtuu.
Meille lankeaa tässä eettinenkin velvoite perata niitä syitä, miksi näin tapahtuu. Toivotaan, että maailmallakin tehtäisiin samanlaisia koeasetelmia, jotta nähtäisiin onko tämä jokin yleinen trendi vai onko Suomessa jotain tälle altistavia riskitekijöitä, tutkimushanketta johtava apulaisprofessori Eino Solje Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
Soljen mukaan tilastoharha tai jokin muu sattuma on mahdollista, mutta melko epätodennäköistä.
Tämä aineisto on aika valtava, meidän käsittääksemme tämä on maailman suurin aineisto. Ihan pelkästään se, että siinä olisi sattunut muuta hassu vuosi joukkoon, niin ei ehkä ihan 12 vuotta putkeen sellaisia vuosia tapahdu. Ehkä siellä jokin systemaattisempi syy voisi olla taustalla, Solje pohtii.
Soljen mukaan Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon alueilla tehdyn tutkimuksen otannan pitäisi olla melko kattava, sillä alueilla lähes kaikki muistisairaiden diagnoosit tehdään yliopistollisissa sairaaloissa.
Soljen mukaan kahdelta eri alueelta saatujen tutkimustulosten pitäisi myös pääosin heijastella koko Suomen tilannetta.
SOLJE nostaa tutkimustuloksista esiin kolme erityistä asiaa.
Ensinnäkin tutkimuksen perusteella todettiin, että Suomessa on huomattavasti pienempi määrä muistisairaita työikäisiä ihmisiä kuin mitä aikaisemmin on arvioitu.
Koko Suomen väestöstä alle 65-vuotiaista noin 2700 henkilöllä olisi muistisairaus, vaikka aikaisemmin on puhuttu 700010000 henkilöstä, Solje kertoo.
Kun riittävän huolella perataan ja aineisto on riittävän iso, määrä näyttäisi olevan Soljen mukaan pienempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ravitsemus. Viljatuotteet ja maitotuotteet. Siinäpä se suurin ongelma! Autoimmuunisairauksia maailman eniten. Miksihän? Lihavuutta. Miksihän? Alzheimeria, miksihän? Masennusta, miksihän?
Entä d-vitamiinin puute? Nämä maat, joissa Alzheimerin tautia on eniten, ovat pääosin pimeiden talvien maita.
Toisekseen huolellisesta läpikäynnistä huolimatta sairauksien määrä Suomessa näyttää kuitenkin olevan enemmän kuin muualla maailmalla on aikaisemmin arvioitu.
Kolmanneksi Solje nostaa esiin hieman odottamattoman löydön.
Muiden muistisairauksien määrä, esimerkiksi otsa-ohimolohkorappeumien ja Lewyn kappaleen taudin määrät vaikuttavat pysyvän tässä 12 vuoden aikana aika vakiona, mutta Alzheimerin taudin ilmaantuvuus näyttää jostain syystä nousevan.
Soljen mukaan tätä ei voi selittää sillä, että ihmiset hakeutuvat herkemmin tutkimuksiin.
Silloin voisi olettaa, että kaikkien muistisairauksien määrä nousisi tällä jaksolla, mutta ainoastaan tämä nähdään Alzheimerin taudin osalta.
TÄLLÄ hetkellä tutkimusryhmä analysoi sitä, näkyykö muilla sairauksilla tai tapahtumilla, kuten päävammoilla tai päihteiden käytöllä, yhteys muistisairauteen sairastumiseen.
Perimä ei voi sitä selittää, koska ihmisen evoluutiossa ei näy 12 vuodessa yhtään mitään, kun kuitenkin näissä tuloksissa nähdään Alzheimerin osalta 12 vuodessa aika paljon muutoksia.
Soljen mukaan tavoitteena on saada tulokset valmiiksi loppuvuoden aikana. Alustavaa arviota on jo.
Yleisesti tiedetään, että muistisairauksissa esimerkiksi verenpaine ja tupakointi nousevat esiin. Voi olla, että kaikista tavallisimmat ikääntyneiden muistisairauksiin liittyvät tekijät eivät ehkä tässä työikäisten joukossa samalla tavalla nouse selittävinä tekijöinä esiin.
MONI saattaa pohtia, onko nykyaikaisella tietotyöllä ja muistisairauksien lisääntymisellä yhteys toisiinsa. Soljen mukaan asia on selvittämisen arvoinen, mutta samalla hän pohtii myös ihmisen elämän haastavuutta ja kuormittavuutta vuosikymmeniä sitten.
Aikaisemmin ihmisten elämää ovat kuormittaneet esimerkiksi suuret perheet, raskas kotielämä ja arjesta selviytyminen ilman nykyaikaisia sähköisiä apuvälineitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihavuus. Katsokaa katukuvaa 70-80 prosenttia on ylipainoisia. Ei aivojen pienet suomet kestä jatkuvaa sokeri ja rasvarasitusta.
Muistisairaat oli ennen vanhuuden höperöitä ja ADHD tapaukset kurittomia paskiaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rokotteet
Vain Suomessa, juupa juu.
No millä tavalla se korona sitten vaikuttaa vain suomessa näin?
Maailmassa on ennenkin ollut hyvin haastavia ja stressaavia sekä ihmistä monimutkaisesti kuormittavia tilanteita. Tietyntyyppinen aivojen kognitiivinen stressi ei tavallaan ole uutta, vaikka se onkin muuttanut muotoaan, Solje toteaa.
Tutkimustulosten analyysi saattaa tuoda tähänkin vastauksia.
Pystytään katsomaan minkälaisia koulutuksia ja työuria ihmisillä on, ja liittyvätkö ne näihin sairauksiin.
YLLÄTTÄVISTÄ tutkimustuloksista huolimatta Solje näkee muistisairauksien osalta tulevaisuuden valoisana.
Meillä on tulossa uusia diagnostisia työkaluja käyttöön, eli toivotaan, että tänä tai ensi vuonna meillä olisi käytössä verikoe, mikä auttaisi Alzheimerin taudin hyvin tarkassa diagnostiikassa aika varhaisessakin vaiheessa.
Soljen mukaan kaiken tulevaisuuden hoidon, lääkkeettömän tai lääkkeellisen, edellytyksenä on, että oikea diagnoosi saadaan oikealla hetkellä.
Se mahdollistaa sekä lääkkeiden kehityksen sekä nykyisellä hoidolla paljon parempaa hoitoa ja hoitojen kehittämistä.
Oisko syynä runsas tupakointi, alkoholi, teollinen einesruoka, esanssit, liha, kova rasva, liikkumattomuus- eikå suinkaan tietotyö tai etätyö kotona?
Joka äijä vetää viinaa ja joka muija röökiä niin ei kai tuota nyt tarvi ihmetellä.
Yleensähän sanotaan, että muistisairaus tulee helpommin, jos ihminen on nukkunut liian vähän. Tai jos uni on ollut liian huonolaatuista esim. jatkuvan unilääkkeiden käytön vuoksi. Olisiko mahdollista, että ihmiset nukkuvat nykyään vähemmän kuin ennen.
- PIKARUOKA
- LISÄAINEET
- LIIKAA PROTEIINIA.
Proteiini v a n h e n t a a , se on selvinnyt tutkimuksissa. Että siitä vaan netistä protskua tilaamaan.
Isäni on sairastunut muistisairauteen. Hän ei juo, ei polta, on aina ollut normaalipainoinen, on ikänsä urheillut. Hänen vanhemmillaan ei ole ollut muistisairauksia. Olisi kyllä mukana tietää, mista muistisairaus johtuu. Hän ja äiti jäivät pari vuotta sitten eläkkeelle, joten kovin mukavia näistä eläkepäivistä ei sitten tullutkaan.