Lue keskustelun säännöt.
Nainen, voisitko luopua kissastasi tai koirastasi miehen takia?
23.07.2024 |
Jos rakastuisit mieheen, joka olisi elukalle allerginen.
Kommentit (135)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei eläin ole kuin vaate tai huonekalu. Eläin on elävä ja tunteva olento, joka kuuluu perheeseesi.
Luopuisitko itse vaikka omasta siskostasi tai lapsestasi, jos tuleva puolisosi ei heitä voisi sietää?
Vierailija kirjoitti:
Täytyy myöntää että siksi on kissa, koska olen epätoivoinen pulleromamma, joka todellisuudessa kaipaisi elämäänsä miehen kosketusta ja läsnäoloa 😔
Miksi kuvittelet että täällä kaikki vastaajat ovat sinkkuja? Ei tämä ole mikään sinkkupalsta. Meillä mies on se joka heti ensimmäisenä on ollut uutta lemmikkiä hommaamassa kun entisestä on aika jättänyt. Projisoit omaa yksinäisyyttäsi palstan naisiin, on se aika säälittävää.
En luopuisi kissoistani. Ne ovat rakkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kissa on jo 14 vuotias, ei sen ikäisenä enää ole reilua laittaa sitä uuteen kotiin. Toki en enää uutta kissaa ottaisi. En tosin ymmärrä miksei voisi seurustella muutenkin? Allergialääkkeet on keksitty ja varmaan oltaisiin enemmän sitten miehen luona. Jos rakkaus on aitoa, ei se mihinkään kattiin kaadu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Voisimme tapailla kotini ulkopuolella, jos mies ei saa oireita vaatteistani. Jos saa, niin sitten tapailu loppuisi ilman mitään dramatiikkaa tai syyttelyä.
Apua, tää olisi tosi paha. En oikeasti tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki koiraihmiset joita olen tapaillut on olleet vähintäänkin rikkinäisiä henkisesti tai muuten vaan aivan sekaisin.
Voisin luopua, jos mies oikeasti on niin timanttinen tapaus. Harva on. Allergioille ei mitään mahda, mutta en todellakaan jättäisi hyvää parisuhdetta välistä vain lemmikin takia. Lopetuspiikkiä en hyväksyisi, muuta uuden hyvän kodin kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En luopuisi kissoistani. Ne ovat rakkaita.
Hyi. Moiset matoperseet menisivät ihmisrakkauden edelle. On sulla fetissit.
Lemmikit kuuluu hoitaa hautaan asti. Joo, onhan näitä jotka dumppaa lemmikit kun mies löytyy, yleensä sellaiset dumppaa sen miehenkin sitten kun parempi mies löytyy.
Eli ei ole mitään vastuuta mistään, vanha roska pois vaan ja uutta tilalle.
Olen seurustellut allergikon kanssa ja jopa asuimmekin yhdessä monta vuotta. Paljon järjestelyjä se vaati, mutta ihan mahdollista oli. Ei ihan laiskan ihmisen hommaa kuitenkaan, siinä piti elää erityisen siististi, siivota päivittäin jne. Mutta se onnistui kun kaikki tehtiin yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikinä. Mulla on kaksi koiraa ja hevonen. Erityisesti hevoset ja ratsastus on mulle (mieluisa) elämäntapa.
Kyllä minulle puoliso on tärkeämpi kuin lemmikkieläin. Mutta puolison täytyy toki olla oikeasti rakas ja pitkäaikainen jotta luopuisin lemmikistä.
Me olimme olleet noin 10v naimisissa mieheni kanssa kun hankimme yhdessä kissanpennun. Yllätykseksemme mieheni olikin kovasti allerginen kissalle. Etsimme kissanpennulle uuden hyvän kodin siinä vaiheessa kun mieheni joutui käymään lääkärissä allergiaoireiden vuoksi. Oli itsestään selvää että kissanpentu lähtee eikä mies!
En. Tuolle kroonisesti sairaalle koiralle tuskin ottajia kovasti olisi, kallis ja vaivalloinen on pitää ja hoitaa. Mutta kun jaksan maksaa ja hoitaa, elää hyvää terveenkaltaista elämää. Muutenkin olen sitä mieltä, että jos eläimen vaivoikseen ottaa, se pitää ottaa ajatuksella että siitä ei luovuta muuten kuin pakottavasta syystä. Oma sairastuminen tai esim. lapsen allergia ovat tällaisia syitä. Toisen aikuisen ihmisen allergia ei riitä poistamaan itse omasta halusta otettua vastuuta.
En ikinä. En edes alkaisi tapailla miestä, koska kyllähän tuo tulisi aika nopeasti selville.
Olen luvannut eläimen ottaessani tarjota sille kodin siihen asti, kun sen elämä päättyy luonnollisella tavalla. Tällaista lupausta ei pidä tehdä kevyesti, eikä sitä rikota kuin äärimmäisen pakottavista syistä. Rakastuminen ei ole tällainen äärimmäisen pakottava syy. Kyseessä on toisen olennon koko elämä ja niin kauan kuin minulla on valta, minulla on myös vastuu. Jos miehellä on edes jonkinlainen moraalinen kompassi, hän ei huoli naista, joka on valmis hävittämään eläimen, jotta seurustelu miehen kanssa olisi helpompaa. Jos on tahtoa, löytyy myös ratkaisu, joka ei vaadi velvollisuuksista luistamista.
Jos mieheni nyt 30 vuoden avioliiton jälkeen tulisi allergiseksi, voisin luopua. Mutta en varmasti luopuisi jonkun alussa olevan suhteen takia, josta ei mitään varmuutta jatkuuko viikkoa pidempään. Sitten ei olisi miestä eikä elukkaa 😥
Olen itse allergikko ja astmaatikko. Säilyin kuitenkin hengissä 17-vuotta kissan kanssa. Omansa kai tottui ja ilmanpuhdistinkin auttoi. Eli kannattaa ainakin koittaa järjestellä tilannetta.