Nainen, voisitko luopua kissastasi tai koirastasi miehen takia?
Jos rakastuisit mieheen, joka olisi elukalle allerginen.
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Tottakai. Tein sen jo 30 vuotta sitten.
Väärin ja julmaa.
En. Olisin ehkä valmis siihen että ei vaan muuteta yhteen niin kauan kuin koira elää. Jos on niin allerginen ettei siedä edes eläinpölyä vaatteissa niin sitä suhdetta ei vaan sitten ollut tarkoitettu tapahtuvaksi. Missään skenaariossa en pistäisi rakasta perheenjäsentä kiertoon miehen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään nimessä ei pidä lähteä mihinkään siedätysjuttuihin. Se rasittaa keuhkoja ja hengitysteitä todella paljon varsinkin jos on astmaattisuutta taustalla, ja on tupakointiakin pahempaa rääkkiä keuhkoille. Saattaa hengitysongelmat jopa kroonistua, kun päivästä toiseen joutuu olemaan altistettuna. Se ei aina toimi hyvällä tavalla, varsinkaan astmaatikoille.
Ei sitä kukaan vaadikaan, mies on hyvä ja hakee itselleen naista kellä ei lemmikkiä ole, hyvin yksinkertaista. Turhaa kiukutella palstalla siitä jos naiset eivät lemmikeistään luovu miehen takia. Fiksumpi ymmärtää yskän ja siirtyy seuraavaan, vain heikkolahjainen jatkaa räksyttämistä.
Sinä itse heikkolahjaisena räksytät vastausta kommenttiin, joka oli erittäin asiallinen ja tärkeä nostaa esille näiden käsiteltävien asioiden tiimoilta.
Mies rakastui kissaani, häh häh, ja valmis ottamaan jo toisenkin kissan. Vaikka ei aiemmin ole ollut ns. eläinihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mutta moni voisi helposti luopua miehestä kissan tai koiran takia.
Sairasta!
Perustele. Vai ottaako ukkoja päähän ettei miesten kurssi olekaan niin korkealla kuin ovat kuvitelleet?
Lemmikin omistajat aiheuttavat lemmikkiensä ympäristökuormalla huomattavasti enemmän kärsimystä luonnonvaraisille eläimille kuin lemikkien lahtaajat - suoranaista kärsimystä tulee esim. kissojen syömistä linnuista, mutta epäsuoraa tulee lemmikkien ruoista, joista monet ovat eläinperäisiä ja loput vaativat luonnon habitaatin muuttamista viljelymaaksi. Siksi aito eläinten ystävä ei voi ikinä huolia lemmikkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään nimessä ei pidä lähteä mihinkään siedätysjuttuihin. Se rasittaa keuhkoja ja hengitysteitä todella paljon varsinkin jos on astmaattisuutta taustalla, ja on tupakointiakin pahempaa rääkkiä keuhkoille. Saattaa hengitysongelmat jopa kroonistua, kun päivästä toiseen joutuu olemaan altistettuna. Se ei aina toimi hyvällä tavalla, varsinkaan astmaatikoille.
Ei sitä kukaan vaadikaan, mies on hyvä ja hakee itselleen naista kellä ei lemmikkiä ole, hyvin yksinkertaista. Turhaa kiukutella palstalla siitä jos naiset eivät lemmikeistään luovu miehen takia. Fiksumpi ymmärtää yskän ja siirtyy seuraavaan, vain heikkolahjainen jatkaa räksyttämistä.
Sinä itse heikkolahjaisena räksytät vastausta kommenttiin, joka oli erittäin asiallinen ja tärkeä nostaa esille näiden käsiteltävien asioiden tiimoilta.
Pysyin ketjun aiheessa vaan. Siedätyshoito on sitten yksilön oma valinta, ei sitä voi vaatia keneltäkään, niinkuin ei voi vaatia lemmikistään luopumistakaan. Siirtykööt seuraavaan ehdokkaaseen, ei se ole sen vaikeampaa.
Lemmikki pysyy. Mies lähtee kuitenkin 112 kuukaudessa.
Ei siis oikeasti mitään rajaa heteroiden itsekkyydellä. Kaikki vastuut jää, kun vietti kerran iskee.
Kissoista en tiedä, mutta koiraa uskollisempaa rakkaudessa ei ole. En luopuisi.
En. En koskaan enkä missään tilanteessa.
Kun kysymykseen vastataan kyllä/ei, ei siinä ole mitään inttämistä.
En ymmärrä tätä "keskustelutapaa" jossa päämääränä oletettavasti on se että kanssakeskustelija myöntää mielipiteensä ja vastauksensa olevan väärä. Olettaisin että anteeksipyyntöäkin vielä odotetaan kun henkilö kehtasi vastata omista lähtökohdistaan ja kertoa mielipiteensä.
Ja vielä, miksi aloituskysymys on sukupuolitettu? Halusiko kysyjä päästä inttämään nimenomaan naisten kanssa? Luuletko ap että naiset ovat helpommin ylitsekäveltävissä, että pääset voittajana maaliin ja nettipalstan eläintenystävänaiset joutuvat sinun mahtiretoriikkasi edessä alistumaan?
Enkä edes vastaa aloituksen kysymykseen, sori siitä.
En ikinä, ihan typerä kysymyskin. Jos mies ei hyväksyisi koiraani tai toisinpäin, niin se olisi hei hei sille äijälle. Luopuisitko parhaasta ystävästäsi ja perheenjäsenestä, haloo. Koira pysyy aina rinnalla, mies välttämättä ei. Enkä ymmärrä mitä yhteistä mulla olisi jonkun kanssa joka ei kestä lemmikkejä.
Kotieläin on perheenjäsen.
Ihan sama kuin kysyttäisiin luopuisinko veljestäni, mummostani, lapsestani jne.
Vaatisi radikaaleja järjestelyjä, mutta ei perheenjäsenestä voi luopua.
En luopunut aikoinaan, enkä luopuisi. Ex aikoinaan vaati, että luopuisin kissastani, no joutui itse joustamaan ja oppi kyllä tykkäämään kissasta ( ei ollut allerginen )
Nykyisellä oli jo kaksi kissaa itsellänsä, niin eipä ole ollut ongelmia.
Täytyy myöntää että siksi on kissa, koska olen epätoivoinen pulleromamma, joka todellisuudessa kaipaisi elämäänsä miehen kosketusta ja läsnäoloa 😔
Koirasta voisin, kissasta en ikinä luopua.
Kissa on 1000 kertaa parempi sijoitus, kuin mies. En siis ikinä
Ei, mutta sinulla nähtävästi on .