Nainen, voisitko luopua kissastasi tai koirastasi miehen takia?
Jos rakastuisit mieheen, joka olisi elukalle allerginen.
Kommentit (135)
Kannattaa ylipäätään välttää seurustelua eläinhörhöjen kanssa.
Tuskin hakeutuisin parisuhteeseen allergisen ihmisen kanssa. Toisaalta motivoitunut kosija varmaan hakeutuisi siedätyshoitoon. Epäilen vaan, että en ihan niin himoittu kumppani sentään ole.
En kävisi seurustelemaan pahasti eläimille allergisen ihmisen kanssa. Vaikka eläinten pitäminen ei olisi sillä hetkellä ajankohtaista niin eläimet kuuluu minun elämäntapaan, ei se toimisi.
En suostuisi, niin hyvää miestä ei ole koskaan tullut vastaaan että lemmikistäni luopuisin ja mies joka sellaista vaatii ei ole mikään hyvä mies ollenkaan. Hommatkoon lemmikittömän naisen, kyllä heitä riittää.
En kun en luota siihen että mies jää elämääni. Sitten ei olisi koiraa eikä miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En huolisi naista jolla on kissa. Ankeita, matalan älykkyyden ihmisiä nämä. Kaiken lisäksi ovat täynnä kissansa levittämiä loisia.
Skippaa suosiolla, eivät hekään sinua huolisi.
Enkö niin sanonut etten edes huolisi naista jolla kissa. On siis ollut naisia joilla kissa ja monia muita tavannut. Ovat pääsääntöisesti yksinkertaisia ja ennen kaikkea ankeita henkilöitä.
"Ei mun luona haise koira/kissa"
Joo, eipä niin. 🤮
se, miten joku, vaikkapa se 'mies' kohtelee eläimiä, kertoo kaiken. Jos on jotain negaa niin juokse.
Olen itsekin allerginen kissoille, mutta siedätyin omiin kissoihini n. puolessa vuodessa. En luopuisi kissoista, mutta voitaisiin seurustella asumatta yhdessä ja harkita yhteen muuttoa sen jälkeen kun kissat kuolevat vanhuuteen.
Kissavihaajan kanssa en kyllä seurustelisi missään tapauksessa, koirista en pidä itsekään erityisemmin.
Itse joskus seurustelin kissanaisen kanssa. Tein kompromissiehdotuksen että voidaan jatkaa seurustelua, mutta asutaan eri osoitteissa niin kauan kuin sinulla kissat on. Minulla ne otti henkeen niin paljon ja silmät tuntuivat kuin olisi läjä hiekkaa heitetty. Minusta tein todella hyvän vastaantulon, sillä en silti vaatinut häntä niistä silti luopumaan. Ei vaan akalle riittänyt. Syyllisti lopulta minua parisuhteen päättymisestä. Jos ei tuollainen kompromissi riitä, niin jumalauta, menkööt vaikka vihille niitten kollien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En huolisi naista jolla on kissa. Ankeita, matalan älykkyyden ihmisiä nämä. Kaiken lisäksi ovat täynnä kissansa levittämiä loisia.
Skippaa suosiolla, eivät hekään sinua huolisi.
Enkö niin sanonut etten edes huolisi naista jolla kissa. On siis ollut naisia joilla kissa ja monia muita tavannut. Ovat pääsääntöisesti yksinkertaisia ja ennen kaikkea ankeita henkilöitä.
Pahempia ovat silti rescuekoira-naiset.😬
Siihen rakastumiseen asti ei päästäisi. Tapailu loppuisi aika lyhyeen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En huolisi naista jolla on kissa. Ankeita, matalan älykkyyden ihmisiä nämä. Kaiken lisäksi ovat täynnä kissansa levittämiä loisia.
Skippaa suosiolla, eivät hekään sinua huolisi.
Enkö niin sanonut etten edes huolisi naista jolla kissa. On siis ollut naisia joilla kissa ja monia muita tavannut. Ovat pääsääntöisesti yksinkertaisia ja ennen kaikkea ankeita henkilöitä.
Ihmiset jotka ei tykkää eläimistä on usein muutenkin empatiakyvyttömiä.
Tuskin alkaisin edes seurustelemaan, joten sikäli en luopuisi. Jos olisin lemmikkien välissä, niin sitten toinen asia, mutta silloinkaan ei tarvitsisi luopua eläimestä, ainoastaan luopua ajatuksesta hankkia lemmikki.
Vierailija kirjoitti:
Itse joskus seurustelin kissanaisen kanssa. Tein kompromissiehdotuksen että voidaan jatkaa seurustelua, mutta asutaan eri osoitteissa niin kauan kuin sinulla kissat on. Minulla ne otti henkeen niin paljon ja silmät tuntuivat kuin olisi läjä hiekkaa heitetty. Minusta tein todella hyvän vastaantulon, sillä en silti vaatinut häntä niistä silti luopumaan. Ei vaan akalle riittänyt. Syyllisti lopulta minua parisuhteen päättymisestä. Jos ei tuollainen kompromissi riitä, niin jumalauta, menkööt vaikka vihille niitten kollien kanssa.
Ihan hyvä ehdotus muuten mutta kissat saattaa elää yli 20 vuotta, joten ymmärrettävää että jos haluaa esim. perhe-elämää, tuo ei siinä vaiheessa oikein toimi. Mutta juu, allergia voi olla tosi paha.
Vierailija kirjoitti:
Itse joskus seurustelin kissanaisen kanssa. Tein kompromissiehdotuksen että voidaan jatkaa seurustelua, mutta asutaan eri osoitteissa niin kauan kuin sinulla kissat on. Minulla ne otti henkeen niin paljon ja silmät tuntuivat kuin olisi läjä hiekkaa heitetty. Minusta tein todella hyvän vastaantulon, sillä en silti vaatinut häntä niistä silti luopumaan. Ei vaan akalle riittänyt. Syyllisti lopulta minua parisuhteen päättymisestä. Jos ei tuollainen kompromissi riitä, niin jumalauta, menkööt vaikka vihille niitten kollien kanssa.
Ihan hyvä kompromissi olisi ollut. Kissoille voi kyllä siedättyä, jos kyseessä on sama kissa/kissat. Antihistamiineilla ja astmapiipulla ym. alkuun. Aika nopeasti pystyin itse lääkitystä vähentämään, muutamassa viikossa ja n. 6 kk ei tullut enää mitään oireita. Muiden kissoille olen edelleen allerginen.
Enkö niin sanonut etten edes huolisi naista jolla kissa. On siis ollut naisia joilla kissa ja monia muita tavannut. Ovat pääsääntöisesti yksinkertaisia ja ennen kaikkea ankeita henkilöitä.
Tämä kertoo vain sinun älykkyys osamäärästä. Jos naisia haukut huonosta yksinkertaisuudesta, niin se kertoo vain sinusta, että tuhat kärpästä paskassa ei voi olla väärässä.
Mies ei ole koskaan niin tärkeä kuin kissa tai koira, jonka kanssa elänyt monta vuotta. Se kissa tai koira on perheen jäsen, jota rakastetaan ehdoitta. En antaisi koskaan valtaa miehelle, joka inhoaa ja vihaa eläimiä. Mies saisi heti lähdön. Allergia ei ole mikään syy luopua eläimestä, menköön vaikka siedätyshoitoon tai ottakoon antihistamiinin. Mutta ei kiitos.