Jos aiheuttaisit toisen elämään aviokriisin, jäisikö asia vaivaamaan sinua?
Olet huomannut ihmisen olevan herkässä tilanteessa, jossa olisi otollista "iskeä kiinni"?
Tiedät mistä naruista vedellä saadaksesi haluamasi, vaikkapa tunnustuksen tunteista tai hänet sänkyyn? Omassa elämässäsi olisi kaipuu jollekin?
Tämä ihminen sitten sortuisi tähän, saisit ainakin osittain haluamasi ja jättäisit siihen. Tämä toinen olisi pilannut asiansa, kun lähti tunteiden vietäväksi.
Ja olisi sitten täysin pulassa sen jälkeen ja sinä jatkaisit elämääsi.
Voisitko vaan ajatella, että omapa oli mokansa?
Kommentit (263)
Vierailija kirjoitti:
"Siis sun piireissähän nimenomaan soiteltiin vainoharhaisena, siitähän tuossa kirjoitit ja yleistät aiheesta vielä lisää. Tuollainen ei ole normaalia ja kannattaa oikeasti miettiä johtuuko se niistä tutuista, vai onko myös sinun jutuissa ollut jotain outoa (kuten nyt on). "
No kuules sun lukemisen ymmärtämisessä on nyt kyllä vikaa.
Luen tätä ketjua sivusta ja nimenomaan tuon kirjoittajan piireissä ei vaimot soitellu vainoharhaisina salarakkaille, vaan tämä oli täysin ainutlaatuinen ja ainut tapahtuma tuon kirjoittajan elämässä!!!! Se, että vaimo soitti tuolle kirjoittajalle.
Kirjoittaja kirjoitti sen vain olevan perussettiä, viitaten yleisesti tällaiseen pettämistilanteeseen, joita saa lukea vuosikymmenestä toiseen niin lehtien palstoilta, täältä ja somesta.
Yleisesti ne tilanteet kun just menee niin, että se petetty vaimo ymmärtää haukkua vain sen salarakkaan maan rakoon ja sulkee silmänsä täysin miehens
Nämä jutut on nyt kyllä jotain sovinistisia fantasioita 50-luvulta (ja silloinkin noin on käynyt niiden pettäjämiesten kuvitelmissa).
Oikeassa elämässä olen nähnyt sitä että pettäjät ovat antaneet ymmärtää oman kumppanin olevan ihan hirveitä, ja sillä saaneet sympatiaa. Kotona oleva puoliso ei niistä jutuista ole tiennyt mitään. Kun sitten valheiden verkko on alkanut kiristyä, on petetty osapuoli saattanut reilusti selvittää asiaa esim soittamalla mahdolliselle toiselle naiselle. Totuuden selviäminen on lähinnä helpotus, koska pettäjät usein roikkuvat itse siinä pettämässään puolisossa, ei päinvastoin.
Suhtautuisin varauksella sellaisiin juttuihin jossa petettyä ihmistä maalataan vainoharhaiseksi tai huonokäytöksiseksi, motiivit sellaisiin puheisiin on enemmän siellä pettävillä osapuolilla.
Ehkä siinä koitetaan puhdistaa omaatuntoa, kun ensin toimitaan itse väärin ja sitten koitetaan mustamaalata uhri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos sinun piireissä on ihan perus että varatut naiset soittaa ja haukkuu huoraksi, niin kannattaa oikeasti miettiä omaa käytöstä ja millaisia ihmisiä pitää lähipiirissä. En ole koskaan kuullut että tuollainen olisi perus missään. "
Eihän siinä niin kirjoitettu, vaan ehkä vähän kliseisesti ja huumorilma tarkoitin, että ne on ne varatut naiset jotka aina soittelee muille naisille ja haukkuu h uoraksi, olipa se oma puoliso pettänyt tai ei. Sillä tarkoitin, että se perussetti. Ei todellakaan mun piireissä soitella toisille vainoharhaisina. Sulla meni kyllä jutun pointti ohi ja lujaa ja luit rivien välistä jotain mitä sinne ei ole edes laitettu.
Kun nimenomaan en ole koskaan nähnyt omassa lähipiirissäni, että pettämisen jälkeen olisi käynyt noin. Kirjoitat tylysti pettämisen uhriksi joutuneista, ikäänkuin ongelma
Tuo kirjoittaja on todennäköisesti sarjapettäjä joka pyörii silloin tällöin myös tällä kommenttipalstalla.
Ei, jos niille tulee kriisi ovat ansainneet sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Siis sun piireissähän nimenomaan soiteltiin vainoharhaisena, siitähän tuossa kirjoitit ja yleistät aiheesta vielä lisää. Tuollainen ei ole normaalia ja kannattaa oikeasti miettiä johtuuko se niistä tutuista, vai onko myös sinun jutuissa ollut jotain outoa (kuten nyt on). "
No kuules sun lukemisen ymmärtämisessä on nyt kyllä vikaa.
Luen tätä ketjua sivusta ja nimenomaan tuon kirjoittajan piireissä ei vaimot soitellu vainoharhaisina salarakkaille, vaan tämä oli täysin ainutlaatuinen ja ainut tapahtuma tuon kirjoittajan elämässä!!!! Se, että vaimo soitti tuolle kirjoittajalle.
Kirjoittaja kirjoitti sen vain olevan perussettiä, viitaten yleisesti tällaiseen pettämistilanteeseen, joita saa lukea vuosikymmenestä toiseen niin lehtien palstoilta, täältä ja somesta.
Yleisesti ne tilanteet kun just menee niin, että se petetty vaimo ymmärtää haukkua vain sen salarakk
Näinpä. Koska vastuutaan pettäjä ei osaa kantaa. Itsensä kohtaaminen on näille äärimmäisen vaikeaa ellei mahdotonta.
Oletko AP nyt ihan varma että teillä ei olisi aviokriisiä ilman tätä tapahtumaa? Ettet nyt vain siirrä vastuuta ja uhriudu?
Vierailija kirjoitti:
Oletko AP nyt ihan varma että teillä ei olisi aviokriisiä ilman tätä tapahtumaa? Ettet nyt vain siirrä vastuuta ja uhriudu?
Mitä horiset? Pettäjällä vastuu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä sen ymmärrän, että olen vastuussa omasta elämästäni ja asioistani.
Ja että kolmas osapuoli on vaan osa omia ongelmia.
Mutta se, miten joku voi niin itsekkäästi ajatella vain omaa elämäänsä eikä näe mitä oma käytös on saanut muissa aikaan, niin sitä ei ehkä ihan niin helppo ole sulattaa. Ap
En nyt ihan tajua mitä ap vuodatat? Mitä jos se "kaiken aiheuttaja" onkin ihan vaan puhtaasti ihastunut hurjasti, eikä tarkoitus ole ollut "vedellä naruista" ja mitä kaikkea nyt selititkään. Elämässä sattuu ja tapahtuu, kuinka olet niin vuoren varma että tuo kyseinen ihminen ihan vaan aiheuttamalla aiheutti jotakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä sen ymmärrän, että olen vastuussa omasta elämästäni ja asioistani.
Ja että kolmas osapuoli on vaan osa omia ongelmia.
Mutta se, miten joku voi niin itsekkäästi ajatella vain omaa elämäänsä eikä näe mitä oma käytös on saanut muissa aikaan, niin sitä ei ehkä ihan niin helppo ole sulattaa. Ap
En nyt ihan tajua mitä ap vuodatat? Mitä jos se "kaiken aiheuttaja" onkin ihan vaan puhtaasti ihastunut hurjasti, eikä tarkoitus ole ollut "vedellä naruista" ja mitä kaikkea nyt selititkään. Elämässä sattuu ja tapahtuu, kuinka olet niin vuoren varma että tuo kyseinen ihminen ihan vaan aiheuttamalla aiheutti jotakin?
Fatalismi on näppärä keino häivyttää ihmisten vastuu tekemisistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä sen ymmärrän, että olen vastuussa omasta elämästäni ja asioistani.
Ja että kolmas osapuoli on vaan osa omia ongelmia.
Mutta se, miten joku voi niin itsekkäästi ajatella vain omaa elämäänsä eikä näe mitä oma käytös on saanut muissa aikaan, niin sitä ei ehkä ihan niin helppo ole sulattaa. Ap
En nyt ihan tajua mitä ap vuodatat? Mitä jos se "kaiken aiheuttaja" onkin ihan vaan puhtaasti ihastunut hurjasti, eikä tarkoitus ole ollut "vedellä naruista" ja mitä kaikkea nyt selititkään. Elämässä sattuu ja tapahtuu, kuinka olet niin vuoren varma että tuo kyseinen ihminen ihan vaan aiheuttamalla aiheutti jotakin?
Ja aikuisten pitäisi ymmärtää ero ihastumisen ja rakkauden välillä. Ihastuminen pistää pään sekaisin ennen kuin oikeasti tunnet toista. Itseasiassa mitä vähemmän tunnet, sitä enemmän voit kuvitella siihen toiseen haluamiasi ominaisuuksia. Me ollaan kaikki lopulta sitten suhteessa kotona jossain vaiheessa niissä rikkinäisissä verkkareissa kotisohvalla pieremässä ja toisen naamakin ärsyttää (jos siihen vaiheeseen asti päästään :D). Siksi tavallinen pitkäaikainen kumppani ei koskaan voi pärjätä uudelle ihastukselle vertailussa, mutta viisas ihminen ymmärtää että se ihastus on suurimmaksi osaksi haavekuvaa ja hyrrääviä hormoneja. Silloin pitää ymmärtää ajatella, että eroaisinko ilman tuota ihastusta, ja ymmärtää, että jos sen ihastuksen kelkkaan lähtee, tulee siinäkin suhteessa omat ongelmansa jota pitää olla valmis työstämään. Ja voi olla että ihastus ei kestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä sen ymmärrän, että olen vastuussa omasta elämästäni ja asioistani.
Ja että kolmas osapuoli on vaan osa omia ongelmia.
Mutta se, miten joku voi niin itsekkäästi ajatella vain omaa elämäänsä eikä näe mitä oma käytös on saanut muissa aikaan, niin sitä ei ehkä ihan niin helppo ole sulattaa. Ap
En nyt ihan tajua mitä ap vuodatat? Mitä jos se "kaiken aiheuttaja" onkin ihan vaan puhtaasti ihastunut hurjasti, eikä tarkoitus ole ollut "vedellä naruista" ja mitä kaikkea nyt selititkään. Elämässä sattuu ja tapahtuu, kuinka olet niin vuoren varma että tuo kyseinen ihminen ihan vaan aiheuttamalla aiheutti jotakin?
Ja aikuisten pitäisi ymmärtää ero ihastumisen ja rakkauden välillä. Ihastuminen pistää pään sekaisin ennen kuin oikeasti tunnet toist
Jotkut ovat vaan niin epäkypsiä että toistavat tuota kierrettä elämässään useita kertoja. Sääli lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Mietin joskus, että eikö yhtään vaivaa sitä naista, että oli osapuoli perheemme särkymisessä. Nainen tasan tarkkaan tiesi että mies oli naimisissa ja oli tavannut minutkin.
Tietenkin mies oli suurin syypää, mutta yksin on hankala tehdä aviorikosta.
Henkistä kärsimystä sai jokainen osapuoli, lapset, vanhempamme jne. Mutta saiko toinen nainen? Vai pitääkö itseään 100%:n syyttömänä? Voinhan vaikka kysyä, jos joskus vielä hänet tapaisin.
Jos nainen on yhtään terve, niin toki tuollaisesta jää huono omatunto. Tietysti terve ihminen pääsee tuollaisesta virheestä yli, eikä enää 20 vuoden kuluttua ryve itsesyytöksissä, vaan on antanut itselleen anteeksi - suurin syyllinen on kuitenkin aina se pettäjä.
Tuo on kuitenkin vähän eri tilanne kuin ap:lla. Mieti, miten naurettavaa olisi, jos ex-ukkosi olisi syyttänyt tapahtuneesta tuota naista ja odottanut naiselta jotain anteeksipyyntöä? "No kun se vietteli minut!!! Olin hauraassa mielentilassa ja se viekkaasti rasiaa lupasi..... =( En olisi koskaan pettänyt jos hän ei olisi ollut niin intohimoinen ja estoton"
Vierailija kirjoitti:
Mulle kävi vähän tällä tavalla, että tutustuin "eroavaan" mieheen joka oli hyvinkin hurmaava. Oma puoliso taas tuttu ja turvallinen.
Sänkyyn ei päädytty, mutta jonkinlaista henkistä pettämistä ehti tapahtua paljonkin mun puolelta ja tämän myös puolisolleni myönsin. Olen joutunut aika paljon kärsimään asian takia. Käymään terapiassa ym. Ongelmia on ollut ja niitä on selvitetty.
Tämä eroava mies otti ilmeisesti itseensä kun emme sitten sänkyyn menneetkään, erosi myöhemmin ja käyttäytyy kuin ei olisi tehnyt mitään väärää kenellekään. Lakaisi maton alle mitä teki omalle puolisolleen ja minä joudun lopun elämää häpeämään omaa käytöstäni.
Vaikea antaa anteeksi itselleen ja toiselle osapuolelle, kun on sitä mieltä, että mitään ei ole tapahtunut. Ap
Olisi kannattanut mennä sänkyyn, että olisit saanut ilotkin. Nyt sait vain kärsimyspuolen.
Vierailija kirjoitti:
Sekopäistä spekulointia koko aloitus. Kukaan normaali mitään naruja vetele.
Näin, kun panettaa sitten mennään. Siinä ei muita muistella.
"Ja aikuisten pitäisi ymmärtää ero ihastumisen ja rakkauden välillä. Ihastuminen pistää pään sekaisin ennen kuin oikeasti tunnet toista.
Itseasiassa mitä vähemmän tunnet, sitä enemmän voit kuvitella siihen toiseen haluamiasi ominaisuuksia.
Me ollaan kaikki lopulta sitten suhteessa kotona jossain vaiheessa niissä rikkinäisissä verkkareissa kotisohvalla pieremässä ja toisen naamakin ärsyttää (jos siihen vaiheeseen asti päästään :D). Siksi tavallinen pitkäaikainen kumppani ei koskaan voi pärjätä uudelle ihastukselle vertailussa, mutta viisas ihminen ymmärtää että se ihastus on suurimmaksi osaksi haavekuvaa ja hyrrääviä hormoneja. "
Niinpä.
Mitä hittoa yrität sönköttää ap? Itse olet pettänyt miestäsi ja nyt syytät sitä toista, jolle et kelvannut.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa yrität sönköttää ap? Itse olet pettänyt miestäsi ja nyt syytät sitä toista, jolle et kelvannut.
Niin just. Voiskohan ap olla muistakin ketjuista tuttu, yks ketju missä aloittaja varoittelee, että älkää sekaantuko varattuihin, kun ette niitä kuitenkaan saa, vois olla just ap:n aloittama ketju.
Ootko ap miettinyt, että mitä jos miehen lepertylyt oiskin ollut täyttä totta noi kaksi vuotta ja mies ihan tosissasi yhä haluaisi kanssasi suhteen ja naimisiin. Niin muuttaisiko se tätä sun olotilaa? Ainakin siis olisit tyytyväinen, että se kaikki lepertely oli siis totta. Sekö sua tässä vaivaa, että mies leperteli uskottavasti, mutta ei ilmeisesti sitten ollutkaan munaa viedä hommaa loppuun.
Mutta tekisitkö asian eteen jotain, jos mies sut haluaisi? Jättäisitkö silloin miehesi?
Todellakin voisin. En ole vastuussa koko universumista. Aikuiset vastatkoon itse omista tekemisistään.
Mansikat ostin pakastimeen heti juhannuksen jälkeen, maksoi 40 euroa/5kg laatikko. Mustikat poimin itse omalta tontilta
"Ajattelen nykyään, että suhteissa pitää nähdä toinen rehellisesti sellaisena kuin hän on ja tehdä sen perusteella päätös haluaako olla yhdessä. Että toinen ei ole olemassa yksin minun haaveideni täyttämiseen, vaan olen vastuussa ensin omasta elämästäni ja toinen ihminen voi olla kumppani jos haaveet ja arvot kohtaa. "
Tämä olikin hyvin kirjoitettu ja hyvä näkemys. Yritän itsekin nyt jatkossa ajatella näin. Että sen ihmisen muutenkin pitää olla jo lähtökohtaisesti sopiva, ei sellainen, joka eka pitäisi kouluttaa pitkän projektin mukaisesti mieleiseksi, jotta kelpaisi. Eli arvot ja haaveet pitää kouluttamatta osua yksiin jo heti alussa.
Ja just toi, että on itse vastuussa elämästään ja se toinen vain tuo lisän siihen omaan elämään, mikäli arvot kohtaa-