Onko teistä mautonta, että isovanhemmat vahtii toisen sisaruksen lapsia koko ajan ja toisen lapsia ei näe edes päivää kerran kesässä?
Miehelläni on näin. Meidän lapsia ei isovanhemmat (miehen!) näe edes kertaa kesässä siten että tekisivät lasten kanssa edes jotain.
Miehen sisaruksen lapsia vahditaan koko ajan. Sitten tulee päivityksiä että ihanaa, kun lapset ovat hoidossa. Mitä tuollaiseen pitäisi vastata, että on kohtelias? Kiva, kun teidän lapsianne vahditaan ja pääsette hotelliin, mutta meidän lapsia ei edes tavata kahta tuntia puistossa.
Jotenkin paha olo että tuota pitää erikseen hehkuttaa someen ym. Ja paha olo että isovanhempi on niin tyhmä; että kohtelee lapsiaan ja lapsenlapsiaan epätasaisesti.
Kommentit (129)
Onneksi ei ole ollut itsellä moisesta kokemusta, mutta tuollainen kuulostaa itselleni todella oudolta, suorastaan jopa ilkeältä toiminnalta, en voi ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihä se outoa ole, sillä lapsen vanhemmat ja isovanhemmat luovat ihmissuhteet ja olosuhteet, missä voi rakentaa lapsi - isovanhempi suhde. Näin se vain toimii. Eihän lapset rakenna ihmissuhteita.
Ihan samalla tavalla ne toimivat sukulais- ja naapurisuhteet. Kemiat ja ihmissuhteet eivät vain toimi kaikkien kanssa, eikä niitä lapset voi korjata, vaan se on aikuisten tehtävä.
Millaiset suhteet sinulla ja miehelläsi on isovanhempiin ja miten paljon olette tekemissä isovanhempien kanssa?
Todella häiriintynyttä tekstiä. Toivottavasti sinulla ei ole lapsia. Oikeastiko hylkäisit pienet lapset, joille tutkitusti isovanhempien seura on merkittävä tuki kasvussa siksi, että sinun itse kasvattamasi lapsi ei sinun kemioihisi istu.
Minä olen sitä mieltä, että kun olet lapsesi tehnyt, olet heistä lopun elämäsi vastuussa. He eivät
Ei lapsista ole loppuelämää vastuussa. Jos olisi , niin sitten olisi heihin myös valtaa. Vastuu ja valta kulkevat rinnan. Kun lapsi aikuistuu , hän alkaa olla kyllä itsestään ja käytöksestään vastuussa ja hänen on myös syytä kohdella vanhempiaan kuin muitakin aikuisia ihmisiä kohtelee eikä taantua teini- ikäiseksi kun tavataan.
En jaksanut lukea kaikkia kyllä/ei vastauksia, mutta vastaus saattaa löytyä ihan Apn omasta takaa. Välillä on ihan mielettömiä vaatimuksia, ei saa syödä sitä taikka tätä, ei saa tehdä sitä taikka tätä, jäpäti jää. Toisen lapsen vanhemmat eivät vaadi muuta kuin aikaa. On niin nähty tää.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kaikkia kyllä/ei vastauksia, mutta vastaus saattaa löytyä ihan Apn omasta takaa. Välillä on ihan mielettömiä vaatimuksia, ei saa syödä sitä taikka tätä, ei saa tehdä sitä taikka tätä, jäpäti jää. Toisen lapsen vanhemmat eivät vaadi muuta kuin aikaa. On niin nähty tää.
Miten se aina sattuukin olemaan se lellikkilapsi, jota on jo lapsena suosittu, joka on niin paljon järkevämpi lastenkin kanssa? Vai onko se niin, että sairaassa dynamiikassa se kultalapsi on aikuisena vanhempiensa ohjailtavissa, kun taas se syrjitty on joutunut rakentamaan oman elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen muutama juttu.
- Välimatka vaikuttaa. Toinen lapsenlapseni asuu lähelläni, toinen 150 kilometrin päässä. Kauempana asuvan luona vierailu vie viikonlopusta toisen päivän ja se tuntuu omassa jaksamisessa, kun edelleen olen työelämässä.
- On helpompi hoitaa kilttiä alakoululaista kuin joka paikkaan kiipeävää yksivuotiasta.
- Tyttären huushollissa tunnen olevani perheenjäsen. Uskallan tehdä siellä kotihommia omalla tavallani ja kasvattaa lapsenlastani. Miniä on pitänyt koko ajan etäisyyttä ja jäänyt vieraaksi. Heillä olen vierailija.
- Tyttäreni on yksinhuoltaja, jolla on ollut paljon haasteita mm. terveyden suhteen. Olen hänen ainoa tukiverkkonsa. Katson hänen olevan enemmän avun tarpeessa.
On muitakin syitä, mutta tuossa ehkä tärkeimmät. Aineellisissa asioissa pyrin olemaan tasapuolinen.
Eikö m
Totta kai liittyy. Jos pitää mennä yökuntiin pitkän matkan päähän miniän(kin) huusholliin, niin miniä liittyy asiaan ihan kovastikin.
Ei mautonta, surullista toki. Omaakin osuuttaan voi miettiä. Osa kavereista ei esim katso lapsenlapsia, joita ei saa komentaa, ohjeet on älyttömän tiukat, miniä on takakireä...
Vierailija kirjoitti:
Toi on myös rasittavaa mitä joku aiempi kirjottaja sanoi vanhemmasta joka puhelimessa raportoi toisen sisaruksen lapsista ja heidän tekemisistään ym. Miksei voi vaan kysyä mitä tälle lapsenlapselle kuuluu jonka vanhemmalle soitti eikä luennoida suosikkilapsenlapsen elämästä..
On todella ikävää ja valitettavasti tunnistan tilanteen. Jos se yhtään auttaa, näitä erikoisia isovanhempia on monissa perheissä ja häpeä tilanteesta on heidänMeillä miehen veljen perhe on ollut aina miehen vanhemmille tärkeämpi. Miehen puolen isovanhemmat hoitavat nuoremman poikansa lapsia hyvin paljon ja huolehtivat, että miehen veli ja puoliso saavat parisuhdeaikaa lomillaan, ehtivät harrastaa ym. Matkustavat jopa lomilla mukana, jotta voivat hoitaa lapsia. Lapsemme saavutuksia ei juuri noteerata, on kuin hän ei olisi osa isovanhempiensa elämää. Miehen vanhempien olohuone on täytetty miehen veljen perheen lasten valokuvilla, kännyköitä koristavat nuoremman pojan perheen kuvat. Kuitenkin, jos nämä miehen vanhemmat tarvitsevat jossain apua, sitä pyydetään mieheltäni jne. Lapsemme on ihmetellyt, miksei mamma ja pappa huomio häntä samalla tavalla kuten serkkujaan. Miehen ja lapsemme kannalta tilanne on surullinen. Olemme ratkaiseet asian niin, että emme ole läheisissä väleissä miehen lapsuudenperheen kanssa, koska yhteydenpito on vain satuttanut miestäni. Emme tapaa miehen vanhempia kuin harvoin emmekä miehen veljen perhettä kuin ns. pakollisissa perhejuhlissa.
Tuttua. Anopin puhelimessa on kuvat miehen veljen lapsista taustakuvana, aina on miehen veljen lasten lempiherkut tarjolla anoppilaan mennessä. Anoppi oli kerran kutonut villasukat lapselle. Antoi sitten lapselle sen väriset sukat, missä ei ollut lempiväriä, kas kummaa miehen veljen pojalle oltiiin kudottu lempiväreillä sukat.
Anoppi: Te käyttö niin harvoin kylässä.
Minkähän takia!
Meillä miehen vanhemmat säästävät siskon lapsille rahaa, mutta meidän ei :)
Ehkä se miehen sisarus pyytää jatkuvasti vanhemmiltaan lasten kanssa olemista ja tekemistä. Ehkä ne isovanhemmat on siitä vaikka miten väsyksissä, mutta eivät kehtaa kieltäytyä. Pyytäkää tekin suoraan, että voisivatko lapsenne tulla mummolaan. Jos teille kieltäytyvät, vaikka toiselle suostuvat, sitten ovat epäreiluja.
Meillä sama juttu. Sanoin asiasta sitten suoraan kun hermo meni. Mummu meni vaikeaksi. Katsotaan miten menee jatkossa. Toinen miniä ottaa myös kaiken ilon irti suosikin asemastaan. Joku vastuu myös näillä suosikkien vanhemmilla. Pakkoko tyrkätä ne omat sinne mummulaan joka viikonloppu.
Epäreiluja ihmisiä on, kaikissa ikäryhmissä. Muakin harmitti anopin toiminta tässä samassa asiassa. Toki hällä oli niin palhon lapsenlapsia, ettei ois kerinny kaikkia pitää luonaan. Silti suosi ja isommin huomioi vain yhden lapsensa lapsia. Väleissä silti pysyttiin. Tärkeintä että itse ei toimi samoin, ei vanhempana eikä isovanhempana. Muita ei voi muuttaa.
Palkatkaa varamummo. Siinä voi suosivan muorin naama venähtää. Samalla mitalla takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Mautonta? Outo sanavalinta. Ei se minusta mautonta ole, outoa kyllä, ja varmaan tuntuu epäreilulta. Ovatko he sanoneet syytä siihen?
Miniä esittää vaatimuksia hoidon suhteen?
Meillä sen menestyneemmän johtaja/manageri perheen lapse saa olla vanhemmilla vaikka kaiken ajan, ja ovatkin melkein, meidän tavallisten duunareiden lapset vain harvoin.
No minä hoidan vain tyttäreni lapsia kun tytär tekee matkustelua vaativaa työtä. Ja poikani lasten äiti, eli miniäni, on kotona lasten kanssa, apua ei juuri pyydellä edes. Plus että toinen mummi eli miniän äiti hoitaa aina välillä.
Kaikki lapsenlapseni ovat kuitenkin yhtä rakkaita ja käyn pari kertaa viikossa moikkaamassa poikani perhettä.
Mummo 51v.
Vierailija kirjoitti:
Palkatkaa varamummo. Siinä voi suosivan muorin naama venähtää. Samalla mitalla takaisin.
Tämä! Rupeette puhumaan että kun lapset menee mummulaan ja lapset niin tykkää tästä mummusta, kutsuvatkin mummuksi!
Onpa omituinen määritelmä toisen lapsensuosimisen arvostelulle, Mauton olisi kyllä itselläni viimeinen tunne, joka sisarukseni suosimisesta tulisi mieleeni. Minusta se on yksinkertaisesti ihan perseestä.ja mikään mikä tulee perseestä ei todellakaan ole mautonta.
Tässä olen minä kuten joku muukin yrittänyt kysellä tarkentavia kysymyksiä, mutta ei vastauksia. Et sinä tiedä aloittajasta yhtään mitään. Keskustelua on se , että yritetään nähdä asioita monelta kannalta. Voi olla että apn tapauksessa on kyseessä k***pää isovanhempi tai sitten tämä on herttaisen tietämätön apn ajatuksista ja mielialoista, ihmettelee vaan, että miksi AP ei juurikaan pidä yhteyttä, mutta ei halua tunkea ettei sitten syytetä siitä.