Lue keskustelun säännöt.
Tabu: suomenruotsalaiset tekevät tämän asian paremmin ja siksi uudet sukupolvet menestyvät
17.07.2024 |
Monissa suomenruotsalaisissa hyväosaisissa suvuissa jaetaan omasta jo varhain tuleville sukupolville. Nuoret autetaan nopeasti kiinni ekaan omistusasuntoon jne. Jos pariskunta perustaa perheen, niin halutaan olla isovanhempina tai sukulaisina tukemassa. Ajattelevat, että haluavat auttaa ja tukea, koska heitäkin on autettu ja niin pääsee nopeammin kartuttamaan omaisuutta. Näin se henkinen ja fyysinen varallisuus karttuu, kun tuetaan ja autetaan toisia jo lapsesta ja nuoresta asti. Koetaan, että on kaikkien etu, että vanhemmat polvet auttavat nuoremmat alkuun aikuiselämän kanssa.
Jos taas vastaavasti suomenkielisessä perheessä sattuisikin vanhemmilla olemaan säästöjä, niin niitä ei todellakaan anneta etukäteen pesämunaksi aikuistuville lapsille. Suvun nuoret jätetään selviämään ilman taloudellista ja henkistä tukea. Todetaan, että niin sitä mekin lähdettiin maailmalle ja tehtiin kaikki itse. Aika monilla pari-kolmekymppisillä on tilanne, että elämä on pätkätöiden takia haastavaa eikä asunnon ostamisesta voi haaveillakaan. Samaan aikaan vanhemmilla olisi ylimääräisiä säästöjä, mutta ne halutaan antaa vasta perintönä vuosikymmenten päästä. Eipä se samalla tavalla lämmitä, jos saa perinnöksi vaikka 50 000 euroa 50-vuotiaana kuin jos olisi saanut osan tuosta summasta asunnon käsirahaksi parikymppisenä.
Eikä tässä ole kyse siitä, että suomenruotsalaiset olisivat jotenkin poikkeuksellisen varakkaita ja siksi pärjäisivät. Pienemmilläkin säästöillä pystyy jo auttamaan sen nuoren aikuisen elämän alkuun ja esimerkiksi monissa paikoissa kymppitonni riittäisi hyvin ekan asunnon käsirahaksi. Sitten ihmetellään vierestä, että miten toisilla pyyhkii jo nuoresta asti hyvin. No varmasti pyyhkii, kun saa apua eikä jätetä yksin selviämään.
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisilta alueilta ei tarvinnut luovuttaa maata evakoille... hieman eri lähtökohdat ylisukupolviselle vauraudelle.
Tuo ei pidä paikkaansa. Oman äitini perhe asutettiin Uuteenkaarlepyyhyn täysin suomenruotsalaiselle seudulle. Oli siinä totuttelemista puolin ja toisin, kun ei edes kieli ollut sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on lueteltu paljon näitä suomenrautsalaisten etuja esim koulutus, suku työpaikat mutta yksi iso on säätiöt joilla on voitu siirtää omaisuutta ilman veroja seuraaville sukupolville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tää järkeily tuo taas mieleen sen että joku saa päähänsä selittää rikkaiden parempaa hyvinvointia jollain täysin toissijaisilla yksityiskohdilla ja unohtaa sen että noilla on ihan massiivisesti enemmän rahaa käytössään kuin taviksilla.
Juu se rantaruotsalaienn kalastaja ihan kylpee rahassa ROFLLMAO! Samoin suomenruotsalainen lähihoitaja, bussikuski, minkkitarhan työntekijä, potaatinkasvattaja. Oot sie aika hölömö!! Se rikkaitten joukko on pieni!!! Valtaosa suomenruotsalaisista on ihan tavallista väkeä.
Tosiaan. Kyllä nyt on sellaista unelmahöttöä, että nauruksi menee kommentit. Ihan kuin potun viljelyllä tai silakan pyynillä tulisi rikkaaksi ja olisi pesämunat tulevaisuuden sukupolville.
Mieleen ei tule ainuttakaan liikemiessukua/perheyritystä, jotka olisivat suomenruotsalaisia, vaan heidän sukujuurensa tulevat idästä ja Saksasta, Sveitsistä, Pietarista, kuten Fazer, Nokiat, Parocit, Carlsonit, kultasepänliikkeet jne.
Pietari oli ennen keskeinen kauppapaikka ja sieltä on lähdetty laajentamaan liiketoimintaa Viipuriin, Viipurihan oli Euroopan monrepol ja Karjalan alueelle ja sodan kynnyksellä siirrytty Suomeen.
Kateus kateus kateus, se tiellä pitää ja auttaa pärjämään! LMAO Mitä jos keskittyisitte tekemään töitä oman elämänne eteen, sen sijaan että aina vilkuilette sivuun muiden elämää, tai märisette miten helppoa vanhemmilla olikaan, Huomaa, että tässä yhteiskunnassa näemmä odotetaan aina apua joltakulta toiselta. Mitä jos vaihteeksi tekisitte jotain itsenne eteen ihan itse. Niin se tässä maailmassa menee kaikkialla. Jos joku jeesaa, ihan kiva, mutta ei sen varaan kukaan järkevä elämäänsä laske, jos on yhtään älliä päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tää järkeily tuo taas mieleen sen että joku saa päähänsä selittää rikkaiden parempaa hyvinvointia jollain täysin toissijaisilla yksityiskohdilla ja unohtaa sen että noilla on ihan massiivisesti enemmän rahaa käytössään kuin taviksilla.
Juu se rantaruotsalaienn kalastaja ihan kylpee rahassa ROFLLMAO! Samoin suomenruotsalainen lähihoitaja, bussikuski, minkkitarhan työntekijä, potaatinkasvattaja. Oot sie aika hölömö!! Se rikkaitten joukko on pieni!!! Valtaosa suomenruotsalaisista on ihan tavallista väkeä.
Tosiaan. Kyllä nyt on sellaista unelmahöttöä, että nauruksi menee kommentit. Ihan kuin potun viljelyllä tai silakan pyynillä tulisi rikkaaksi ja olisi pesämunat tulevaisuuden sukupolville.
Mieleen ei tule ainuttakaan liikemiessukua/perheyritystä, jotka olisivat suomenruotsala
No kyllä niitä ruotsalaisia rikkaita sukuja on aikalailla 20 rikkaimman joukossa, ruotsinvallan aikaan itäruotsiin (suomeen) muuttaneet saivat täällä verovapauden, tai ruotsin armeijan sotilaille annettiin isoja alueita maata palkaksi näin myös minun isoisä isälleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä estää ap. tuomasta suomenruotsalaisten perinnettä ja tapoja suomalaisten keskuuteen? Muutos lähtee aina itsestä, näyttämällä esimerkkiä ja mallia muille. Hekin saattavat siitä innostus. Ei pidä odottaa muiden sitä tekevän puolestasi.
Nyt on hyvä aika järjestää sukujuhlat/elonkorjuujuhlat omasi ja puolisosi suvulle. Teet ruokaa, että pöydät notkuvat, siskonpitejä koti töyteen, osoitat vieraanvaraisuutta ja kirjaimellisesti autat muita, saunotat vanhukset ja peset nuorempien pyllyt ja harjoitat sosiaalisia taitoja.
Pian on hapansilakan tekoaika, siihen tarvitaan paljon yhteisöllisyyttä ja työvoimaa. Sekin on hyvää harjoitusta.
Miksi odottaa muiden tekevän, kun sen voi tehdä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä ap sotki aloitukseen äidinkielen?
Tuntemani suomenruotsalaiset eivät ole toimineet aloituksessa kuvatulla tavalla. Minä suomenkielisenä sen sijaan toimin ja lahjoitin lapselleni ensiasunnon. Myös suomenkieliset vanhempani lahjoittivat minulle aikoinaan ensiasunnon.
Joissain suvuissa näin tehdään, eikä se liity kieleen mitenkään.
Kiitos mielenkiintoisesta ketjusta! Tämä on ollut avartavaa. Minäkin tulen suomenkielisestä perheestä, jossa vanhemmillani on parin kolmen miljoonan omaisuus, mutta meitä lapsia he eivät ole koskaan viitsineet merkittävämmin rahallisesti tukemaan (eivätkä tosin kyllä järin henkisestikään). Siinä olen sitten lykännyt opintojani ja valmistumistani vuodesta toiseen, kun rahanpuutteessa olen joutunut erilaisia matalapalkkaisia hanttihommia tekemään (puhumattakaan opintolainan ottamisesta). En halua uhriutua, sillä lopulta olen aikuinen ihminen omine valintoineni, ja joku päivä voin ylpeydellä muistella, miten tein melkein kaiken itse. Silti ihmettelen, miksi vanhempani eivät ole koskaan tarjoutuneet auttamaan enempää? Esimerkiksi en voisi kuvitellakaan, että he ostaisivat minulle asunnon, vaikka sijoitusasuntoja kylläkin ostelevat omaksi hyödykseen.
Jos vanhempani olisivat köyhiä, en tietenkään vaatisi mitään, mutta heillä on vaikka kuinka paljon ylimääräistä. En käsitä tätä ajatuksenjuoksua. Jos ja kun minulla on lapsia, auttaisin heitä paljon enemmän, jos vain itse siihen kykenen. Etenkin jos tiedän, että lapset ovat kunnollisia ja käyttävät rahan järkeviin tarkoituksiin, mikä estäisi minua auttamasta? Mutta vanhempani ovat täysin toisenlaisia, ja heissä ikävä kyllä ruumillistuu stereotyyppi "ahneasta boomerista". Joku päivä perin heiltä suuren omaisuuden, mutta silloin olen todennäköisesti jo itse viisi- tai kuusikymppinen, ja minulla on jo oma omaisuuteni. Paljon enemmän hyötyä olisi nuorena aikuisena saada rahallista tukea, jotta voin opiskella tehokkaammin ja olisi vaikka resursseja perheen perustamiseen. Myöhemmin rahalla ei ole samalla tavalla merkitystä.
Vanhempien asenne on aina ollut, "Minä tein kaiken itse, joten nyt on sinun vuoro tehdä kaikki itse". Omituista pikkumaisuutta, itsekkyyttä ja melkein vihamielisyyttä omaa jälkikasvua kohtaan. Olen pitkään ihmetellyt, että onko tämä vain oman perheeni sisäistä kummallisuutta, mutta tätä ketjua lukiessani alkaa näyttää siltä, että tämä on yleisempi suomalainen piirre, mikä on varsin surullista. Tietynlainen yksilöllisyys Suomessa on ihan hyvä juttu, mutta kun se ulottuu kylmyyteen ja itsekkyyteen oman perheen sisällä, kyseessä on jonkinlainen "sairaus" kansallisessa psykologiassa. Jollain tavalla ketju on kuitenkin tarjonnut vertaistukea, kun huomaan, että ongelma ei ole vain omassa perheessäni, vaikkei tämä toki poista vanhempieni virheitä mitä tulee lastensa auttamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun täytyy suomenruotsalaisena sanoa että ei koske minua nuo väittämät. Minun vanhempanji olivat pihejä vaikka oli rahaa. He pistivät kaiken haisemaan omaan luksuselämäänsä ja pikkuveli sai osansa siitä mutta minä en.
Aaah suomenruotsalaiset, nuo ihanat pikku rasset jotka vieläkin halveksivat suomalaisia. Vielä 50-luvulla täällä Suomessa alistivat suomalaisia lapsia esim kouluissa, naurskelivat opettajia myöten kuinka suomalaiset ovat "vajaita" ja alempaa kansaa. Isäni joutui kärsimään tästä muiden suomalaisten ohella. Kertokaapas vielä kuinka helkkarin ihania nuo maassa loisivat paremman väen "vähemmistöt" ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskittävät myös äänensä omalle puolueelleen, joka ajaa heidän etuja. Ja joka pääsee halltukseen melkein aina.
Heitä on kyllä aina ollut myös muissa puolueissa. Esim. Stubb on suomenruotsalainen ja kokoomustaustainen. Nykyisistä aktiivipoliitikoista myös mm. Li Anderssonin, Hjallis Harkimon, Johan Kvarnströmin ja Peter Östmanin äidinkieli on ruotsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina miettinyt, miksi yhteisöllisyys on suomalaisille niin vaikeaa. Aina on poikkeuksia, totta kai, mutta yleinen asenne paasaa yksinpärjäämisen eetosta aina vain.
Eiköhän vähemmistöillä ole yhteisöllisempää siksi, että vähemmistöinä pitävät toistensa puolia hanakammin. Oli sitten kyse suomenruotsalaisista, lestadiolaisista tai muista.
Heh ja oikeasti suomalaiset ovat se vähemmistökansa maailman kansojen joukossa. Huvittavaa miten aina puhutaan kuin olisimme jokin isokin joukkio:) Suomenruotsalaiset näkevät itsensä ruotsalaisina ja omaavat myös ruotsalaisten asenteen(varsinkin suomalaisia kohtaan) Se tietynlainen herraskansan ylpeys ja puhti on se mikä niillä tuo sitä voimaa. Suomalaiset ovat olleet AINA jahdattuja, lannistettuja melkein kansana kiellettyjä jo
Mihin perustuu tuo väite, että suomenruotsalaiset pitäisivät itseään ruotsalaisina? Kyllä ainakin kaikki minun tietämäni mieltävät itsensä ihan suomalaisiksi, jotka vain sattuvat puhumaan kotonaan ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minustakin on selvää, että alkuun autetut pärjäävät. En pidä tätä kielijuttuna. Omat suomenkieliset pienituloiset duunarivanhempani ovet auttaneet meitä kumpaakin lasta: ostettu kodintarvikkeita ja huonekaluja nuorelle kotoa pois muuttavalle. Kummallekin oli säästetty lapsilisistä pesämunaa omaan elämään. Vanhemmat ovat auttaneet enemmän sisartani lastenhoidossa, koska asuivat lähempänä. Sisareni auttoi vastaavasti iäkkäitä vanhempia. Isovanhemmat antoivat lapsenlapsilleen lahjaksi pankkitilit, jossa heidän tulojensa mukainen pieni 4-numeroine summa rahaa.
Mieheni vanhemmat, omiani hiukan varakkaammat, eivät ole antaneet mitään hyödyllistä ja arvokasta miehelleni, korkeintaan kynttilöitä, matkamuistoja tms. sälää. Mieheni (katkerana) nimittelee minua rikkaaksi. Tienaamme suunnilleen samantasoisesti. Minun rahoistani on saatu oma osuus asuntolainaan, hänen vanhempiaan olisi ollut turha pyytää edes takaajiksi. Ovat juurikin näitä "Ei mekään olw saatu mitään." Omat vanhempani takasivat sisareni asuntolainaa.
Olen syvästi kiitollinen isovanhemmilleni ja vanhemmilleni, että on annettu apua, pyytämättä. Mieheni vanhemmilta tuskin kannattaa perintöjäkään odottaa. Eivät lastenhoitoavuksikaan ole tarpeeseen pyydettäessä juuri tulleet. Ovat laittaneet rahansa omaan elämäänsä mm. matkusteluun. Tapansa kullakin. Itseäni harmttaa lähinnä se, että mieheni ihan turhaan tuntee tästä jotain huonommuutta. Eihän se hänen vikansa ole.
Olen saanut osakseni ylimielistä käytöstä kultapossukerholaisilta. Näitä suositaan työelämässäkin ihan räikeästi muiden kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Aaah suomenruotsalaiset, nuo ihanat pikku rasset jotka vieläkin halveksivat suomalaisia. Vielä 50-luvulla täällä Suomessa alistivat suomalaisia lapsia esim kouluissa, naurskelivat opettajia myöten kuinka suomalaiset ovat "vajaita" ja alempaa kansaa. Isäni joutui kärsimään tästä muiden suomalaisten ohella. Kertokaapas vielä kuinka helkkarin ihania nuo maassa loisivat paremman väen "vähemmistöt" ovat.
Olen naimisissa suomenruotsalaisen kanssa ja puolisoni suku on aina suhtautunut minuun erittäin hyvin.
Mitä viisautta ap:n aloitus tuo tullessaan? Eriarvoistaa toisia ihmisiä keskenään, kun me kaikki olemme kuitenkin suomalaisia ja meidän pitää vetää yhtä köyttä keskenämme. Puhumme sitten suomenruotsia tai suomea. Ei se, että kehuu omaa itseään ja suomenruotsalaisia tuo yhteiskuntaan sen enempää kuin suomenkieliset. Mistä johtuu sinun ilkeä käytös, kun se varmasti juontaa tämä aloitus jostain katkeruudesta aikaisemmin? Mitä sinulle on siis tehty, kun näin katkera aloitus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aaah suomenruotsalaiset, nuo ihanat pikku rasset jotka vieläkin halveksivat suomalaisia. Vielä 50-luvulla täällä Suomessa alistivat suomalaisia lapsia esim kouluissa, naurskelivat opettajia myöten kuinka suomalaiset ovat "vajaita" ja alempaa kansaa. Isäni joutui kärsimään tästä muiden suomalaisten ohella. Kertokaapas vielä kuinka helkkarin ihania nuo maassa loisivat paremman väen "vähemmistöt" ovat.
Olen naimisissa suomenruotsalaisen kanssa ja puolisoni suku on aina suhtautunut minuun erittäin hyvin.
Itse tiedän jopa enemmän sellaisia parisuhteita, joiden osapuolista toinen on suomenruotsalainen ja toinen suomenkielinen kuin sellaisia, joissa molemmat ovat suomenruotsalaisia. Näin ainakin pääkaupunkiseudulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina miettinyt, miksi yhteisöllisyys on suomalaisille niin vaikeaa. Aina on poikkeuksia, totta kai, mutta yleinen asenne paasaa yksinpärjäämisen eetosta aina vain.
Eiköhän vähemmistöillä ole yhteisöllisempää siksi, että vähemmistöinä pitävät toistensa puolia hanakammin. Oli sitten kyse suomenruotsalaisista, lestadiolaisista tai muista.
Heh ja oikeasti suomalaiset ovat se vähemmistökansa maailman kansojen joukossa. Huvittavaa miten aina puhutaan kuin olisimme jokin isokin joukkio:) Suomenruotsalaiset näkevät itsensä ruotsalaisina ja omaavat myös ruotsalaisten asenteen(varsinkin suomalaisia kohtaan) Se tietynlainen herraskansan ylpeys ja puhti on se mikä niillä tuo sitä voimaa. Suomalaiset ovat olleet AINA jahdattuja, lannistettuja melkein kansana kiellettyjä jo
Suomenruotsalaiset eivät todellakaan koe itseään ruotsalaisiksi. Appiukkoni taisteli sodassa tämän maan puolesta siinä missä muutkin miehet eikä todellakaan kuulunut mihinkään kultapossukerhoon.
SItä se vähemmistöasemassa eläminen teettää, tiivistetään omat rivit.